Parhaat pikkulapsena näkemänne kauhuelokuvat

Humphrey Bogart ( 20.4.2008 16:10)

Darth Malt ( 20.4.2008 16:54)

Goose ( 20.4.2008 04:44)

Oli kai niitä useampikin mutta parhaiten ovat jääneet mieleen Kauhun riivaamat, joka on oikeata kauhua siinä missä Evil Dead on lastenelokuva.

Eikös Kauhun riivaamat ollut juurikin Evil Deadin käännösnimi?

Kai Goose meinaa, että toi leikattu Suomi-versio on pelottavampi kuin splatterimpi versio.

Mites jos avataan se Hanskan lätinänurkka taas?

Oot kyllä hauska mies.

QCine ( 20.4.2008 14:27)

Åhå, norjalainenko tuo olikin? Mites tekstityksien ja postituksen/maksamisen vaivattomuuden laita, mikäli olet ko. dvd:n itsellesi tilannut?

Kait tota sai jostain ihan skandinaavisesta postimyyntilafkasta, en enää muista tarkaan. Tekstejä ei ole mutta gägeistä niin suuri osa on visuaalisia että mielellään ton katsoi uudestaan.

Yotsuya ( 20.4.2008 11:16)

Kait tota sai jostain ihan skandinaavisesta postimyyntilafkasta, en enää muista tarkaan. Tekstejä ei ole mutta gägeistä niin suuri osa on visuaalisia että mielellään ton katsoi uudestaan.

Helpoiten varmaan täältä.

Invasion of the Body Snatchers (1956)

Odd Banana toimitti version, mistä puuttunee pätkä, missä



Voi olla väärä muistikuva

No eipä tarvinnut enää lähteä merta edemmäs turskaan tuon Professor Drøvels hemmelighetin kohdalla. Heti lähti tilaukseen, kun oli vain 11 euroa. Mitä väliä, vaikka tekstit ovat vain norjaksi, kun lapsuuden arvet pitää saada revittyä auki prkl!

Seuraavaksi varmaan löydän Ihmelintu Wattoo Wattoo ‑dvd-boksin läheiseltä R-kioskilta.



Nyt kun tuota kokonaista sukupolvea määrittävää leijuvaa sinistä päätä taas alkaa vilahdella, niin voisiko joku ystävällismielinen postata myös kuvan siitä Hiidenvirta-sarjan taulusta, niin voimme yhdessä tarkistaa, onko se niin pelottava kuin silloin kakarana. Kiitos.

Muistuikin mieleen eräs kotimainen minisarja jonka näkeminen pienenä killenä oli aika pelottava kokemus, nimittäin Ismo Sajakorven ohjaama ja käsikirjoittama

Painajainen (1988).







Erittäin toimiva ja paikoitellen pelottava ja synkkäkin kotimainen sarja, joka mielestäni ansaitsisi DVD-julkaisun.

L.A. ( 20.4.2008 18:11)

Muistuikin mieleen eräs kotimainen minisarja jonka näkeminen pienenä killenä oli aika pelottava kokemus, nimittäin Ismo Sajakorven ohjaama ja käsikirjoittama Painajainen (1988).

Tämän minäkin haluaisin nähdä kovasti DVD:llä. Kuten myös Rauta-ajan.



Myös Lokkien saaren (Elitistin Giallolistaltakin löytyvän minisarjan) haluaisin nähdä uudelleen – sen loppukohtaus jäi nuorena vaivaamaan ja vanhemmat sukulaiset kuhisivat keskenään sarjasta kovasti. Ilmeisen huono se tosin oli, jälkikäteen arvosteluita kun on lukenut.

Darth Malt ( 20.4.2008 19:05)

L.A. ( 20.4.2008 18:11)

Muistuikin mieleen eräs kotimainen minisarja jonka näkeminen pienenä killenä oli aika pelottava kokemus, nimittäin Ismo Sajakorven ohjaama ja käsikirjoittama Painajainen (1988).

Tämän minäkin haluaisin nähdä kovasti DVD:llä. Kuten myös Rauta-ajan.



Myös Lokkien saaren (Elitistin Giallolistaltakin löytyvän minisarjan) haluaisin nähdä uudelleen – sen loppukohtaus jäi nuorena vaivaamaan ja vanhemmat sukulaiset kuhisivat keskenään sarjasta kovasti. Ilmeisen huono se tosin oli, jälkikäteen arvosteluita kun on lukenut.

No hemmetti. Heti tämän viestin kirjoitettuani kokeilin varmuuden vuoksi hakea Rauta-aikaa Filmifriikin sivuilta ja heti napsahti kotelokuva Loirista nahkaessussa esiin. Koskas tämä on ehtinyt ilmestyä? Vasta sain Saimaa-ilmiön hankittua.

Omat kauhuelokuvakokemukset lapsuudestana, eivät kaikki edes olleet kauhuelokuvia. Palavimmin mieleen ovat jääneet jostain syystä nämä kolme:

‑Musta Orfeus (Orfeu Negro, 1959). Muistelisin tämän tulleen joskus yöllä, ehkäpä uudenvuodenaattona tai vastaavana, mistä syystä olin vielä hereillä myöhään. Pääkalloasu pimeässä jäi jotenkin kummittelemaan alitajuntaan toisin kuin Karate Kidin vastaava. Pitäisi tarkastaa tuo suomikiekko lävitse niin voisi murskata varmaan tämänkin trauman, jos nyt edes oli tämä leffa.



‑Muumion Kosto (The Mummy, 1959). Todennäköisesti kyseessä oli tämä Hammerin Muumio-leffa. Muumio muistaakseni vajoaa jonkun lammen pohjalle lopussa. Tästä tuli myös aivan hirvittäviä painajaisia. Uusintakatselu olisi kai aika suorittaa myös tästä. TV:stähän tämäkin aikanaan tuli ja saattoi olla päiväsaikaankin, tai sitten katsoin sen videolta silloin. Myös muita Hammereita tuli katsottua tuona kesänä ja muistaakseni myös edellisenä, mutta ne eivät jääneet mitenkään shokeeravina mieleen, tai sitten sallimuksen oikusta ne ovat jääneet autuaasti unholaan.



‑Ullakko (The Attic, 1979). Tämän onnistuin saamaan vanhempani lainaamaan kun ensimmäistä kertaa kotiin Movieboxia Makuunista lainattiin. Kansilehdessä ei ollut ikärajaa, joten sain uskoteltua sen olevan sallittu. Jotenkin se vitun apinakin hiipi sitten myöhemmin uniini. Toinen leffa samalta reissulta taisi olla Kuutamoratsastaja, mutta se tuntui vain pelkästään paskalta lapsen silmissä jo tuolloin.



Myöhemmin tietysti säväytti Ennustus, TV-esityksenä, mutta tuossa vaiheessa taisin jo olla 14-vuotias, joten siitä ei enää painajaisia herunut, olipahan vain sairaan siisti leffa.



Joskus aivan pienenä natiaisena varmaan kuusivuotiaana, tuli TV:stä joskus päiväsaikaan, joku ilmeisesti Napoleonin sotiin sijoittuva sarja tai elokuva. Tuo jäi mieleen ensimmäisenä raakana elokuvakokemuksenani. Taistelutanner oli täynnä kuolleita verisiä sotilaita, muistaakseni siniasuisia ja puna-asuiset teurastivat tämän porukan viimeiseen mieheen. Olisipa kiva tietää mikähän tämäkin mahtoi olla?



P.S. Halloweenkin tuli nähtyä varmaan noin kymmenvuotiaana, mutta se ei jostain syystä tehnyt minkäänlaista vaikutusta. Lopussa vain vitutti kun kaverin piti jo olla kuollut ja sitten ruumis olikin kadonnut. Musiikkia en muistaakseni vielä tuolloin leffassa ihastellut. Isän luona vietetyt viikonloput olivat muutenkin mannaa, kun sai lainattua aina kaiken minkä halusi ja katsella leffoja myöhään.



Kotona taasen isäpuoli pakotti minut katsomaan Emmanuellea TV:stä hänen kanssaan ollessani noin 12-vuotias. Luuli minua varmaan homoksi ja uskoi tekevänsä palveluksen. Vähänpä hän tiesi, että ensimmäiset pornolehdet tuli dyykattua isompien kaverien kanssa lehtiroskiksesta jo 5-vuotiaana ja 8-vuotiaana mummini löysi huonettani siivotessaan pornolehtikätköni. Pretty sick little fuck, huh

QCine ( 20.4.2008 22:03)

Nyt kun tuota kokonaista sukupolvea määrittävää leijuvaa sinistä päätä taas alkaa vilahdella, niin voisiko joku ystävällismielinen postata myös kuvan siitä Hiidenvirta-sarjan taulusta, niin voimme yhdessä tarkistaa, onko se niin pelottava kuin silloin kakarana. Kiitos.

Joku tyyppi uploadasi koko sarjan Tubeen. Taulu johon viittaat lienee tämän klipin lopussa.

Joitain, mitä tulee ekana mieleen:

Bad Taste

Kun skidinä elokuvien tehokkuuden tärkein kriteeri oli, että "kuinka raaka se on", niin tää meni ehdottomasti kärkisijalle. Jos on yks elokuva, mikä aiheutti lapsuudessa kaveripiirissä eniten keskustelua, niin se oli Bad Taste (ja Braindead, mitä en tosin lapsena nähnyt).



The Hitcher

Pidin Rutgeria pelottavimpana miehenä, mitä olin koskaan televisioruudusta nähnyt.



Raakalainen aka Rawhead Rex

Suurta uteliaisuutta ja järkytystä ala-asteikäisenä aiheutti vanhemman serkun hyllyssä ollut vhs, jonka kannessa oli aivan käsittämättömän näköinen hirviö ja jonka yläpuolella luki Raakalainen. Oli aikoinaan hemmetin pelottava, muistikuvia nykyään elokuvan tapahtumista ei juurikaan ole. Pitäis katsoa uudestaan, mutta luulisin että tehoa on ton osalta hävinnyt.



A Nightmare On Elm Street 2

Koulubussi-kohtaus oli hyytävää katseltavaa. Vanhempana aloin pitää Freddya lähinnä naurettavana pellenä, kun ei enää pelottanutkaan. Tästäkään ei kyllä ihmeempiä muistikuvia enää ole, mutta muistan aikoinaan pitäneeni tätä jatko-osista parhaimpana.





Okei, tässä vaiheessa ei oltu enää ehkä ihan pikkulapsia, mutta on myös pakko huomauttaa entisen Malmin Filmtownin valikoiman (ja kauhu-osaston) kovasta tasosta, jota tuli ihasteltua ylä-asteikäisenä huuli pyöreänä ja jonka ansiosta tuli nähtyä paljon tärkeitä kultti-elokuvia. Ikä ei riittänyt, mutta pistin moraalittomat vanhemmat asialle ja joskus riitti itselläkin pokkaa jonkun Shogun Assassinin onnistuneeseen vuokraukseen. Näin jälkeenpäin, kun miettii niitä Filmtownin kauhu-osaston nimikkeitä, mitä ei sääli kyllä tullut pienemänä nähtyä, niin mieleen tulee sellaisia nimiä ja kansia, kuin "Jouluyö, Murhayö", "Maniac-nukkemurhaaja", "Mielipuolikyttä", "Yön Silmät" jne...

Kyllähän tämä on kolmen kauppa, jos pysytellään ala-asteiässä.

– Hiidenvirta, josta löytyy kokonainen threadi parin vuoden takaa.

– Avaruuden pirut

– Ja naurettavimpana Kivikasvojen joku vampyyrijuttu, joka oli varmaan puhdasta komediaa yli 10-vuotiaille. Mikähän tämä oli?



Tuo Painajainen olisi varmaan omalla listallani, mutten varmaan nähnyt. Nuo neljä ovat muuten ikäisilleni aika tyypilliset, koska Nyt-liite teki muutama vuosi sitten tämän tyylistä gallupia 70-luvun puolessa välissä syntyneille.



Lisäksi asiallisia muistikuvia on Hammereista, mutta ne taisin nähdä vähän vanhempana.

Monet tykkäävät Painajaisesta, mutta pidän sitä jotenkin koivusalomaisen tönkkönä kyläläismelodraamana ja zoomaileva videokuvaus näytti jo silloin rumalta. Sen sijaan Ismo Sajakorven "Porvoon Carnival of Souls" eli

Merkitty oli ainakin ala-asteikäisenä kova sana ja Valkoisen peuran jälkeen suosikkini kaikista suomalaisista kauhufiktioista – uusintakatselu aikuisen silmin varmasti paljastaisi puutteita, mutta uskon että tv-elokuva olisi edelleen aika häkellyttävä eksploitaatiohenkisessä alistusmeiningissään ja unenomaisessa kauhukuvastossaan, jotka poikkeavat jyrkästi Suomi-draaman valtavirrasta. Toivottavasti Merkitty uusitaan jollain MTV3-kanavalla, ehkä yhdessä saman kotimaisen parapsykologia ‑talk shown kanssa jonka kanssa se muodosti double billin...

• Ja naurettavimpana Kivikasvojen joku vampyyrijuttu, joka oli varmaan puhdasta komediaa yli 10-vuotiaille. Mikähän tämä oli?

Lepakkolinna.