iTunes vs. elokuvateatteri -debatti

JariM ( 18.6.2009 10:55)

Ei ole vikaa, kukin taaplatkoon tyylillään, mutta kiinnostaa perustelut sille, miksi joku tapa olisi parempi kuin elokuvateatteri, jonka ylivertaisuus on itselleni ilmiselviö.

Kotona voi toki eliminoida satunnaiset häiriötekijät (mölisevät ja rapistelevat ihmiset) paremmin (Vaikka eihän se sinänsä ole teatterin vika, että joku pitää meteliä). Erityisen ärsyttävää on katsoa jotain Blood And Bonesin kaltaista elokuvaa, kun jonkun valopään on pakko kommentoida elokuvaa omituisilla äännähdyksillä.

Joo toi on itsestäänselvyydestään huolimatta on aika hyvä pointti. Vaikka periaatteessa olenkin Hovan linjoilla tässä asiassa, niin kyllähän se perskokemus näissä kennispalatseissa on nykypäivänä joskus aika... perseestä, erityisesti viikonloppunäytökset. Ehkä on ollut ennenkin, mutta viime vuosina siihen on jotenkin kiinnittänyt enemmän huomiota sitä mukaan kun vaihtoehdon eli kotikatselun öö "taso" on tasaisesti noussut.



Paradoksaalista on sitten tietenkin se että leffateatteri on paljon muutakin kuin iso kangas, 35mm tai jykevät soundit: eli sosiaalinen kokemus. Ei tyhjässä teatterissa ole paljon sen kivempaa katsella elokuvia kuin himassa sohvalta kalsareissa, vaikka leffa olisi kuinka leffateatterielokuva ja kuva ja ääni 1000 kertaa parempia. Yleisöä siis pitää olla mutta... minkälaista. Parastahan olisi jos olisi oma leffateatteri, jossa elokuvia olisi katsomassa sata kennossa kasvatettua dnakopiota itsestä. Sitä odotellessa.

Eri tyyppiset elokuvat sopivat eri katselumuotoon, vaikka kangas periaatteessa olisikin preferoitu muoto. Nykyisin kun sosiaalisiin tapahtumiin lähtemisestä on tullut rasite itsestään niin on vaan hitosti helpompaa katsoa joku "valkokangasta vaatimaton" elokuva kotona. Mieluiten tietty tarpeeksi isolta ruudulta, keskittymiskyvyn kanssa.

Täyspitkien elokuvien katsominen ensimmäistä kertaa kahden tuuman ruudulta on taatusti yhtä kökkö elämys kuin kankaalta kuvatun divx-ripin katsominen isolta omalta kankaalta. Vaikka elokuva itsessään onkin se tärkein elementti sisältönä, eikä sen vaihteleva muoto, niin ihan taatusti elokuva joka on tehty valkokangasta varten, ei anna itsestään kaikkea jossain toisessa katselumuodossa. Pitää vaan usein päättää, mihin jaksaa venyä.



Noissa kennelpalatseissa (öh, pakko vääntää oma muunnos RRH:n termistä) yleisön seassa on yleensä aina jotain häiriötekijöitä: teinit kirjoittavat tekstiviestejä eturivistä, vieressä istuu joku täti joka hyppii jokaisella äänitehosteella (ei kauhuelokuvassa), jotkut näsäviisaat hörisevät väärissä kohdissa tai joku syö/juo ärsyttävän kovaäänisesti. Nykyisin edes arkistolla ei meinaa saada katsottua leffoja välillä rauhassa. Täydellisessä maailmassa omistaisin oman navettakinon, jonne voisin lainata filmiprinttejä ja katsoa niitä rauhassa hyvässä seurassa, vaikka pornoa buffetpöydän ääressä. Nyt vaan noin ei ole, vaan pitää valita tahtooko kestää mahdollisia häiriöitä vai kotiruudun rajoitukset.



itunes on ehkä hyvä tarkistusformaatti tulevaa valkokangaskatselua varten, lainaus kuitenkin maksaa vähemmän kuin tiketti edes viikkonäytökseen Finkinolla. itunes-latailu kuitenkin on laillista touhua, vaikka lahjakorttia USA:n puoleiseen videovuokraamoon tarvitseekin. En tiedä miten Windows-maailmassa tunes kökkeröi, mutta mäkkiä käyttäessä trailerien latailu ja siirto iPodiin on oikeasti mukavan helppoa. Hyvää bussimatkaviihdettä, mutta en itse todellaakaan alkaisi katsoa mitään viittä minuuttia pidempää podilta.



Laiton latailu, etenkin samaan aikaa teatterissa pyörivien elokuvien, on sitten epärehellistä ja epätoivottavaa miten päin tahansa käänneltynä.

Sahhmi ( 25.6.2009 23:51)

Nykyisin edes arkistolla ei meinaa saada katsottua leffoja välillä rauhassa.

Itseasiassa kaikkien aikojen jopa karmein leffamoukkakokemus tuli koettua juuri arkistolla. Jossain kevättalven neukkinäytöksissä jonkun kännykkä soi naulakossa yhtään liioittelematta n. minuutin, ennen kuin puhelimen omistaja vaivautui nousemaan paikaltaan sammuttamaan sen. (Vai oliko se jopa niin että joku muu kävi sen lopulta sammuttamassa...) Puhelimen omistaja istui tyttöystävineen vieressäni ja episodin jälkeen kännykänräpeltämistä sitten jatkettiinkin enemmän tai vähemmän koko elokuvan ajan. Ei varmaan yllätä ketään että miehen äidinkieli oli Venäjä.





Lisäys:



Sitten elokuvista jotka toimivat kenties paremmin muualla kuin isolla kankaalla, tuli mieleen jotkut efektipommit joiden cgi ei ole ihan parasta mahdollista. Sanoisin kokemukseni mukaan että pienemmässä ruudussa kehnot efektit saavat kuitenkin jonkin verran anteeksi. Ja jos leffassa muuten on asiat kohdallaan niin se voi toimia paremmin näytöllä kuin kankaalla jossa efektien huonous saattaa häiritä liikaa elokuvaan imeytymistä. Muistan ainakin parin vuoden jonkun aasialaisen hirviöelokuvan joka muuten oli ihan jees, mutta cgi oli ihan hirveätä katsottavaa. Telkusta katsottuna ei olisi kenties häirinnyt kokonaisvaikutelmassa niin paljon. Lisäksi se 90-luvun lopulla (?) muotiin tullut toimintakohtausten leikkaustapa, josta täällä on toisaalla keskusteltu (eli menikö se niin että välistä poistetaan freimejä tms.... Sotamies Ryanista Gladiaattoriin jne.?) näyttää sitä karmeammalta mitä isommalta pinnalta sitä katsoo.

Et oo tosissas?! Cgi näyttää poikkeuksetta aivan hirveältä tv:stä eikä tunnu missään.

(The Lukewarm.) ( 26.6.2009 12:19)

Et oo tosissas?! Cgi näyttää poikkeuksetta aivan hirveältä tv:stä eikä tunnu missään.

En nyt lähtisi yleistämään. Eikö alkutekstitkin ole nykyään cgi:tä? Anyway, huonot cgimonsterit näyttävät hirveämmältä isolta kankaalta kuin pieneltä ruudulta, se on mun mielipide. Kökköön liikehdintään esimerkiksi kiinnittää enemmän huomiota.



Haluaisin myös kyseenalaistaa ajatuksen että elokuvateatterikulttuuri just nyt ja tällä hetkellä ja tällaisena mitä se on, olisi tukemisen arvoinen. Siis että elokuvissa pitäisi käydä sen takia että tuetaan elokuvien maahantuontia tms. Kelataas vähän. Kennispalatsit olivat yksi syy, parin muun joukossa, minkä takia pienet leffatetterit kuolivat. Stadissa Cinema, New York, Bio Bio, Bio City, Diana, Forum jne. jne. RIP.



Nyt sitten pitäisi tukea näitä samoja palatseja käymällä niissä. Miksi? Kennispalatsien konsepti ei ollut minun mieleeni 10 vuotta sitten, eikä se ole nykyäänkään. Ja huonompaan suuntaan mennään koko ajan. Kennispalatsien konsepti näyttää seuraavan sitä polkua minne videovuokraamot Makuunin johdolla kulkivat aikaisemmin. Elokuva on koko ajan vähemmän ja vähemmän ja vähemmän tärkeä. Kymmenen vuoden päästä käydään tennarissa syömässä, juomassa ja pelaamassa ja voidaan sitten siinä ohessa katsoa elokuva – tai formuloita ja oopperaa. Suunta on ihan selvä. "Kerää Jaffakorkkeja ja pääset elokuviin." Plop Plop.



Onko tämä oikeasti konsepti jota pitää tukea jos haluaa tukea elokuvaa ja elokuvien maahantuontia? Ei välttämättä. Eli mielestäni elokuvissa käyminen ei ole enää itseisarvo edes elokuvakulttuurin tukemisen kannalta – kun mistään kulttuurista ei voi edes puhua.



Mielummin vien leffateatteriin varatut roponi R&A:han, NV:iin, Orioniin jne.

Yhtä hyvin voisi kritisoida kotikatselun lieveilmiöitä. Kuinka Sonyn kaltaiset elokuvastudion omistavat konsernit hyötyvät uusiin teknologioihin siirtymisestä, kun pitää myydä uudet HD telkkarit ja tykit, blueray-soittimista puhumattakaan – ja blueray on itse asiassa suurimmalle osalle vain pelikonsolin lisäominaisuus. Miten filmin rosoisuus muuttuu värimääritellyiksi ja liikaa saturoiduiksi väreiksi. Muistaako kukaan enää viiden vuoden päästä miltä Blade Runner oikeasti näytti kankaalta? Ja kuinka pause on keksitty, että voit käydä välillä paskalla jne.

Aina voi narista. Mä katson elokuvia mieluiten elokuvateatterissa, koska se on ylivertaisin kokemus, vaikka vieressä istuisi teinejä.

(The Lukewarm.) ( 26.6.2009 14:20)

ja blueray on itse asiassa suurimmalle osalle vain pelikonsolin lisäominaisuus.

Jos näin oikeasti olisi niin karkkikaupat ala Filmtown tuskin laajentaisivat BD-hyllyjään havaittavasti, valikoiman kasvaminen on kuitenkin ollut nopeaa viimeisen vuoden ajan. Soittimet ovat myös näkyvästi esillä Anttilan hyllyssä, plussakortilla vain 199.

(The Lukewarm.) ( 26.6.2009 14:20)

Yhtä hyvin voisi kritisoida kotikatselun lieveilmiöitä.

Niin voikin – ja pitääkin. Sä vaan tunnut nykyään käsittävän kaiken kritiikin narisemiseksi, on ala tai aihe mikä vaan. Ikään kuin kuluttajana/elokuvakatsojana/ihmisenä olisi väärin aukaista turpansa silloin kun homma on päin persettä. Ei se niin voi olla hyvä mies.



Ongelma esimerkiksi tennareiden kanssa on se että käytännössä yhdellä firmalla on jo monopoliasema omalla alallaan. Rahoilla äänestäminen ei auta, koska ne alkaa kelaamaan että leffassa käynti ei kiinnosta ihmisiä ja tunkevat teattereihinsa sitten näitä formulaskaboja. Toisaalta, kantamalla rahat ko. firman saleihin, antaa hiljaisen tukensa valitulle linjalle – eli formulaskaboille ja popcorntarjouksille. Mitä ikinä siis tekeekin niin paskempi juttu. Jep, olen kyynikko tässä asiassa.



Jenkeissähän on ilmeisesti lama nostanut elokuvissakävijöiden määrää, mutta suomessa tuskin näin tulee käymään kun elokuva ei muutenkaan ole mitenkään koko kansan hupia tai edullista muihin rientoihin (esim. urheilulippuihin) verrattuna. Eli ties mitä tässä lähivuosina vielä tapahtuu. Kyllähän mäkin toki käyn edelleen tennarissa teinienkin vieressä (jahka köyhyyttäni ja laiskuuttani jaksan ja viitsin...) mutta ei se ideaalitilanne ole.



Edelliseen aiheeseen vielä lisäten: avaappas uusimman hesarin sivu D6, siis se klassinen elokuvamainosten paikka josta tsekataan mitä pyörii seuraavan elokuvaviikon ajan. Mikä on suurin leffamainos?

Johtunee ehkä siitä, että tota D6:sta katsoo ainoastaan ne, jotka muistaa vielä ajan, kun elokuva-arviot oli osa itse hesaria eikä nyt-liitettä. Voin hyvin tunnustaa, etten tunne kovinkaan hyvin yhtään sellaista ihmistä, vaikka olen ehtinyt jo neljännesvuosisadan ikään. Niin ne ajat vaan muuttuu.

Finnkino ja multipleksit ei oikeasti ole se määräävä tekijä, joka vaikuttaa vaan ne levittäjät ja salien määrä – ja tietenkin katsojien käyttäytyminen. Riikassa isoin multipleksi on niinikään finkkarin omistama, mutta silti siellä pyöri marraskuussa useampi viime syksyn NV:ssä nähdyistä elokuvista (ainakin Mirrors ja joku muu jonka unohdin – ja Pineapple Express), lisäksi joulukuussa finkkarin omistamassa multipleksissä Tallinnassa pyöri Donkey Punch.

(The Lukewarm.) ( 27.6.2009 03:42)

Riikassa isoin multipleksi on niinikään finkkarin omistama, mutta silti siellä pyöri marraskuussa useampi viime syksyn NV:ssä nähdyistä elokuvista (ainakin Mirrors ja joku muu jonka unohdin – ja Pineapple Express), lisäksi joulukuussa finkkarin omistamassa multipleksissä Tallinnassa pyöri Donkey Punch.

Joo, kyllähän toki edelleen yksittäisiä hyviä elokuvia pyörii, mutta tämä kehityksen suunta on se mikä kammottaa. Ja huolettaa se ettei tunnu oikein olevan mitään keinoja estää sitä. Ja Riikassa ja Vilnassa on tullut käytyä finkkarin teattereissa. Ei se ohjelmisto nyt niin paljoa poikkea Suomesta – paitsi tietenkin niin että paljon pyörii Venäläisiä elokuvia. Lisäksi Vilnassa (varmaan riikassakin mutta en muista) on myös paljon enemmän teattereita kuin Helsingissä, joten tilanne sikälikin on täysin toisenlainen eikä ihan vertailukelpoinen.



Toisaalta, elokuvapisnes alkoi suunnilleen huvipuistojen, bordellien, tivolien jne. yhtenä ohjelmanumerona joten ehkä on sitten aikakin palata juurille...

Ehkä mä vaan sitten olen niin vanhoillinen, että mua vituttaa se, että kukin kaivelee omaa napaansa ja katsoo kotonaan juuri sellaisia elokuvia kuin haluaa, eikä mitään yhteistä elokuvakokemusta enää ole eikä tule. Paitsi festarit, joissa aikataulut ja valinnanvara huimaa päätä niin paljon, että harva itse asiassa näkee samat elokuvat. Sitten jälkikäteen kun yrittää keskustella jonkun kanssa siitä mikä oli paras elokuva, niin se on vähän kuin puhuisi seinille, koska jokaisella on omansa eikä kukaan ole nähnyt muiden mielestä parhaita elokuvia.

Jos jokin asia mua ajaa teattereihin, niin ei se ainakaan ole yhteisöllisyys. Siis jos puhutaan ihan norminäytöksistä eikä elokuvakerhoista tai festareista. En mä leffaan mene sen takia että siellä on sata muuta ihmistä eikä mua kiinnosta niiden kommentit, menen valkokankaan takia, viihtyäkseni elokuvan parissa ja osittain yritän tukea paikallista leffateatteria, joka ei ole siis mikään Finnkinon teatteri. Että saataisiin joskus jotain erilaista elokuvaakin. Tosin sitten kun menen näihin pienemmän luokan leffoihin, niin huomaan olevani salissa yksin tai muutaman muun kanssa, mikä ei siis todellakaan mua haittaa mutta teatterin talouden kannalta tietysti huono juttu. Mutta ei jonkun perus-Bondin jälkeen tule mieleen jäädä vaihtamaan ajatuksia joidenkin tuntemattomien kanssa leffan päätyttyä.

Eilen oli kyllä ihan kiva teatterikokemus Drag Me To Hellin aikana, ei kännykkä-ääniä tai kännyköiden räpläyksiä ja muutenkin yleisö oli sivistynyttä, vaikka ikärakenne kohtuullisen nuorta. Kun vain useamminkin olisi noin. Ainoa yhteys muihin oli elokuvan jälkeen, kun joku sanoin että oli liikaa limaa ja visvaa ja joku totesi että eikös tää ollu saman tyypin joka on tehnyt Evil Deadit ja vissiin Braindeadinkin.



Eikä yhtään mainosta tai traileria ennen leffaa.

Puuttumatta lainkaan siihen, mikä on optimaalisin tapa katsoa elokuvia yleensä, mun täytyy kyllä sanoa että itse odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää, kun voin vuokrata elokuvia telkkarin kaukosäätimellä suoraan kotisohvalta.

Musiikki- ja pelipuolella on jo tajuttu se, että kun sovelluksista tehdään tarpeeksi helppoja käyttää, alkaa kauppakin käydä: iTunes, Spotify ja Xbox Liven pelikauppa on tästä hyviä esimerkkejä. Live Arcade on suorastaan järkyttävän toimiva: jos pikkupelin demoversio tuntuu kivalta, ei 6-10 euron hinta yhtäkkiä tunnu yhtään pahalta ja Visa vingahtaa yhdellä napin painalluksella, tiedothan on jo valmiiksi tallennettu laitteen tietoihin.

Jos leffojen vuokraaminen kävisi yhtä helposti, olisin ikionnellinen ja katsoisin varmasti entistäkin enemmän leffoja. En usko että oma leffassa käynminen kuitenkaan vähenisi, kiinnostavimmat uutuudet on kuitenkin mukava nähdä heti tuoreeltaan.

Tätähän on nyt kovasti mainostettu, tiedä sitten millainen vuokaelokuvien valikoima on:

http://www.elisa.fi/viihde/

Antti Vanhala ( 29.6.2009 17:54)

Tätähän on nyt kovasti mainostettu, tiedä sitten millainen vuokaelokuvien valikoima on: http://www.elisa.fi/viihde/

Tällä hetkellä vuokraleffojen taso on todella surkea, ainakin meikäläiselle. Syksyllä tähän on kai tulossa parannusta. Tällä hetkellä tuolta ei löydy mitään siistejä uutuuksia, jotka ovat jo muualla vuokraamoissa, vaan lähinnä aika vanhaa peruskauraa, josta suurin osa on jo tv-kamaa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ilmainen kuponki olisi, mutta se on juuri tuosta syystä käyttämättä. Toisaalta, jos ei ole nähnyt Ilsoja ja Dawn of the Deadeja yms. niin on tuolla jotain. Kulttileffojen sektorilta löytyy myös Christina Lindbergiä (Journey to Japan, Exponerad ja Anita), siitä propseja, vaikka aika suppea on vielä tuokin osasto. Sanotaanko, että parempaa tarjontaa odotellessa. Uskon, että kehittyy parempaan suuntaan.



Muuten ihan toimiva systeemi tuo Viihde.