Orionin kevät

Amerikkalainen independent-elokuva –luentosarja

Keväällä 2009, Orion





HYY:n elokuvaryhmä jatkaa jokavuotista perinnettään järjestää elokuva-aiheinen luentosarja yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) ja Helsingin yliopiston kanssa. Aiempina teemoina on ollut mm. Kiinalainen elokuva sekä Elokuva ja luonto. Ensi vuoden teemana on amerikkalainen independent-elokuva, ajanjaksona 1950-luvulta tähän päivään. Tarkoituksena on käsitellä independent-elokuvaa eri vuosikymmeninä sekä ilmiölle olennaisia tiettyjä elokuvaohjaajia. Ohjelmaan sisältyy myös independent-elokuvan tiettyjä alagenrejä, kuten afrikkalaisamerikkalainen elokuva sekä new queer cinema. Lopuksi esitellään independent-elokuvan taloudellista puolta ja esimerkiksi sen roolia Hollywood-koneiston puristuksissa.



Luennot järjestetään helmi-huhtikuussa 2009 elokuvateatteri Orionin tiloissa, ja jokaista luentoa seuraa luentoaiheeseen sopiva elokuva. Luennoitsijoiksi on varmistunut 10 henkilöä, joukossa muun muassa Helsingin yliopiston tutkijoita ja opettajia, KAVA:n tutkijoita ja Filmihullu-lehden elokuvakirjoittajia. Lisäksi mukaan saadaan Tanskasta matkustava amerikkalainen suuri kulttielokuvatuntija Jack Stevenson. Stevenson pitää aiheeseen liittyen myös toisen luennon underground-elokuvasta Orionissa ja esittelee samalla näytteitä mittavasta elokuvakokoelmastaan. Helsingin yliopiston opiskelijat voivat saada hyväksytystä luentosarjan seuraamisesta kurssimerkinnän elokuva- ja televisiotutkimuksen opintoihin. Luennot ovat kuitenkin avoinna kaikille.





Aikataulu:



HYY:n elokuvaryhmän luentosarjan luennot ovat perjantaisin elokuvateatteri Orionissa klo 14.30. Poikkeuksina Jack Stevensonin toinen luento lauantaina 28.2. ja Jukka Kangasjärven luento torstaina 12.3. Luennoille on vapaa pääsy. Luentojen jälkeisiin elokuvanäytöksiin ovat voimassa normaalihintaiset liput.



6.2.2009 Eija Niskanen: Mitä on yhdysvaltalainen independent-elokuva?

James Toback: Fingers (Murhan sävel, 1977)



13.2.2009 Eero Tammi: John Cassavetes

John Cassavetes: Faces (1968)



20.2.2009 Pasi Nyyssönen: Uuden Hollywoodin alku

Dennis Hopper: The Last Movie (1971)



27.2.2009 Jack Stevenson: A Journey into Grindhouse

Jerry A. Baerwitz: Wild Harvest (Kuumaa kiihkoa, 1962)



LA 28.2.2009 klo 14 Jack Stevenson: Underground-elokuva

Exploring Your Inner Demons: A Sampling of American Underground Cinema

presented by Jack Stevenson. Behind Every Good Man (Nikolai Ursin,

1966) 8 min, Hold Me While I'm Naked (George Kuchar, 1966) 15 min, The

Craven Sluck (Mike Kuchar, 1967) 23 min, Rockflow (Bob Cowan, 1968) 9

min, Love It / Leave It (Tom Palazzolo, 1970) 15 min, Siamese Twin

Pinheads (Curt McCowell, 1972) 6 min, Asthma (Martha Colburn, 1995) 2

min, Spiders in Love (Martha Colburn, 2000) 3 min * yht. 81 min



klo 17 Thundercrack! (Curt McDowell, 1975)



TO 12.3.2009 Jukka Kangasjärvi: 1980-luvun amerikkalainen indie-elokuva

David Byrne: True Stories (1986)



20.3.2009 Harri Kilpi: Amerikkalaisen elokuvan Sundance-sukupolvi

Steven Soderbergh: Seksiä, valheita ja videonauhaa (sex, lies & videotape 1989)



27.3.2009 Antti Alanen: Amerikkalaisen elokuvan "Class of 1999"

Wes Anderson: Bottle Rocket (1996)



3.4.2009 Marjo Pipinen: New Queer Cinema

Tom Kalin: Swoon (1992)



17.4.2009 Pirkka Kivenheimo: Afrikkalais-amerikkalainen elokuva

Melvin Van Peebles: Sweet Sweetback's Baadasssss Song (1971). This

film has been preserved by The Museum of Modern Art with funding

provided by The Hollywood Foreign Press Association and The Film

Foundation.



24.4.2009 Martti Soramäki: Indiewood

Tahraton mieli (Eternal Sunshine of the Spotless Mind, Michel Gondry, 2004)

Mitä nää luennoitsijat oikein ovat

En kerro.

(The Lukewarm.) ( 23.12.2008 09:59)

En kerro.

No ovathan ne toki pääasiassa tuttuja naamoja. Pirkkaa en tunne, mutta vaikuttaa melkoiselta punamädättäjältä :



http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,...83,1:0:0:0:0:0:

Mustan väestön kuva amerikkalaisessa elokuvassa (Tet122)

Pirkka Kivenheimo, ma 14.3-16.5. aud. XIV sekä ti 15.3.,5.4. ja 26.4. sali 5. klo 16-20. Luentoa ei ole 28.3.

http://www.helsinki.fi/hum/tet/arkisto2005/opetus.html

(The Lukewarm.) ( 23.12.2008 10:19)

Mustan väestön kuva amerikkalaisessa elokuvassa (Tet122)

Pirkka Kivenheimo, ma 14.3-16.5. aud. XIV sekä ti 15.3.,5.4. ja 26.4. sali 5. klo 16-20. Luentoa ei ole 28.3.

http://www.helsinki.fi/hum/tet/arkisto2005/opetus.html

Hyvä, että leffana on Sweet Sweetback, eikä esim. The Mack

Antti Tohka ( 23.12.2008 10:02)

(The Lukewarm.) ( 23.12.2008 09:59)

En kerro.

No ovathan ne toki pääasiassa tuttuja naamoja. Pirkkaa en tunne, mutta vaikuttaa melkoiselta punamädättäjältä :



http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,...83,1:0:0:0:0:0:

Toi jäbä ei voi tuottaa pettymystä.

nimimerkillinen ( 14.12.2008 18:14)

"Kevätkausi 2009 tuo tullessaan koko joukon uudistuksia elokuvateatteri Orionin toimintaan. Näytöslippujen ostaminen on jatkossa entistä helpompaa, sillä se sujuu haluttaessa omalta kotikoneelta. Orionin lippuja myydään verkkokaupassa, jonne on pääsy KAVAn kotisivujen kautta.



Huom! Verkkokauppa avautuu tammi-helmikuun vaihteessa yhtä aikaa uudistuneiden kotisivujen kanssa.



Orionin näytöslipun normaalihinta on 13.1. alkaen 5 EUR. Perinteisen kantakortin korvaa samassa yhteydessä Orionin klubikortti (4 EUR + muovikortin kertaluonteinen lunastusmaksu 1 EUR), jolla on edelleen mahdollista lunastaa näytöslippuja edulliseen 4 euron hintaan. Klubikortti on voimassa 6 kk ostopäivästä, minkä jälkeen jäsenyyden voi halutessaan uusia. Kortilla saa myös tukun klubietuja, joista tarkempaa tietoa tuonnempana.



Huom! Klubikortti ei ole enää edellytys näytöslipun ostamiselle. Jo ostetut kantakortit käyvät klubikortista voimassaoloaikansa loppuun asti.

Ainut uudistus jota Orioniin kaipaisin puuttuu. Hommatkee se vehje, johon voi tunkea Electroninsa. Jookosta pookosta?

RED ALERT RED ALERT RED ALERT RED ALERT RED ALERT RED ALERT RED ALERT RED ALERT RED ALERT



Olemme Mr Flashin kanssa lähes 10 vuotta junailleet Orionin valkokankaalle erinäisiä "kapitalistisen järjestelmän tukiohjelmia" kuten 1970-luvulla oli tapana sanoa, nyt on vaihteeksi sosialistisen epärealismin aika ja homman nimi on NEUVOSTOELOKUVAN SALAINEN HISTORIA, runsas ja persoonallinen NL-setti aikavälillä 17.1.-1.5. (mikä olisikaan parempi vappupäivän painajainen kuin kakkosnäytös definitiivisestä vodka-kauhuklassikosta VELHO).



Meitä on joskus pyydetty kokoamaan Aleksandr Ptushkon ohjaajaretrospektiivi, mikä olisi sangen aiheellinen systeemi, mutta yhteen ohjaajaan tai genreen pitäytyminen tuntui vähän yksitoikkoiselta eikä motivoinut siinä missä laajempi arkeologia ja kalastelu unohdettujen tai jostain syystä aina esittämättä jäävien slaavilaisten arkistohelmien parissa. Noin puolen vuoden russomania-putken jälkeen kasassa on lajityypistä toiseen leikkaava kokoonpano, joka voi olla kansainvälisestikin eka laatuaan eikä olisi kopioiden harvinaisuuden takia edes mahdollinen muualla kuin Suomessa ja entisissä neuvostomaissa.



Historiallisesti liikutaan Stalinin ajasta Brezhnevin kasarikauteen, mutta nyt ei heitetä resbectiä presidenteille vaan elokuvateollisuuden innovaattoreille joiden tuotanto on parhaimmillaan kuumottavampaa kuin Rasputin, kosmisempaa kuin Gagarin, tykimpää kuin Potemkin ja symppiksempää kuin Miska-karhu. Pahoittelut siitä, että esityskertoja ei omista toiveista poiketen saatu yleensä kuin yksi per leffa; suosittelen jälleen tekemään sotasuunnitelman kalenteri kädessä harmillisten missausten välttämiseksi. Ottaako sitten elokuvan jälkeen Moskova-baarissa iltateetä vai Stolishnajaa, se on jokaisen oma asia.



NÄIL MENNÄÄN NIINKU MEILPÄIN SANOTAAN:

La 17. tammikuuta klo 20.30

Aleksandr Ptushko: RUSLAN JA LJUDMILA (Ruslan i Ljudmila, 1972)

Mytologiaohjaaja Aleksandr Ptushkon suuri jäähyväisteos on vuosia työstetty megaluokan fantasia Pushkinin saagan pohjalta. Ritarin, prinsessan ja kääpiövelhon tarun eräs sankari on yksinäinen tietäjä Suomesta. Miekkaa ja magiaa tarjoillaan jykevissä lavasteissa ja ruhtinaallisesti kimaltavissa väreissä. Ptushkon vanhan liiton efektit sisältävät todellisia ihmeitä. Suomen ensiesitys!

"Recommended? Absolutely. Enjoy the adventure, glory in the visuals. Part epic mythology, part tongue-in-cheek fantasia, the film delivers on all scores – it's a true crowd-pleaser in the best sense of the term. "-Cinemastrikesback.com



Ti 20. tammikuuta 21.00

Valeri Rubintshik: KUNINGAS STACHUS METSÄSTÄÄ (Dikaja ohata korolja Staha, 1979)

Mystiset kuolemantapaukset saavat 1800-luvun kylän pelkäämään keskiaikaisen tyrannin kostoa. Kansanperinteen tutkija joutuu keskelle aaveratsastajien terroria. Goottikauhun helmi kahmi fantasiafestivaalien palkintoja ja noteerattiin Suomen lehdistössä Whalen, Cormanin ja Bavan tunnelmallisen perinteen jatkajaksi.

"Kiehtova, mystinen ja monimerkityksinen kauhuelokuva. Rubintshik näyttää uskovan puhtaaseen elokuvaan, kuvien virtaan, kuvien muotoiluun ja kameran maagiseen liikkeeseen. Linnan sisätiloissa elää ihmeellinen kuoleman vuorovaikutus, menneisyyden kirous ja kosto. Kuningas Stachuksen hevosmiehet ratsastavat uhkaa ja pelkoa maisemaan piirtäen. Suurenmoinen musiikkitausta tukee hyvin kuvastoa." ‑Helsingin Sanomat

"Elokuvassa on aitoa tarunomaista salaperäisyyttä" ‑Uusi Suomi



Ke 28. tammikuuta 21.00

Gennadi Kazanski: Vladimir Tshebotarjov: AMFIBIOMIES (Tshelovek-amfibija, 1962)

Yleisömenestys Amfibiomies sekoittaa scifiä, melodraamaa ja sukellusta. Vedenalaista yhteiskuntaa kehittävä tiedemies on tehnyt pojastaan merimutantin. Kalastajakylän kaunotarta rakastavan suomuisen sankarin ulkopuolisuutta romantisoidaan Tim Burtonin veroisella vilpittömyydellä.

"Jos katsot vuodessa yhden merimutantin ja kauniin kommunistinaisen rakkaudesta kertovan neuvostoliittolaisen elokuvan, pidä huolta siitä, että se on Amfibiomies."-Keskisuomalainen



Ti 3. helmikuuta 21.00

Rikhard Vitsorov: KASSIOPEIAN ROBOTIT (Otroki vo vselennoi/Teenagers in Space, 1974)

Neuvostoliiton avaruuselokuvat olivat optimistisia ja teknisesti hienoja. Scifiohjaaja Rikhard Vitsorovin mainio saavutus lähettää neuvostoteinien tiimin androidien valtaamalle planeetalle. Robottilahkeet lepattavat, kromikaljut kiiltävät ja futuristisen design-silmänruoan takaa löytyy holhousyhteiskunnan ironiaa. Kollegat tulivat Hollywoodista ja Japanista asti ottamaan mallia lavastaja Konstantin Zagorskin mahtavista avaruusaluksista.



Pe 13. helmikuuta 21.15

Vladimir Motyl: AAVIKON LAKI (Beloje sointse pustyni, 1970)

Vladimir Motylin "eastern" on Venäjän suuria kulttielokuvia: repliikit ovat kaikille tuttuja, ja kosmonauteilla on tapana katsoa kansallinen äijäklassikko rohkaisuna ennen avaruuslentoja. Miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä. Keski-Aasian aavikoille joutunut jäyhä sotilas Sukov haluaa kotiin puolisonsa luo, mutta joutuu suojelemaan islamilaisen rosvopäällikön vapautettuja vaimoja. Kulttuurierot nähdään ymmärryksellä ja perusasenne on yksinkertaisesti oikea.



La 14. helmikuuta 16.00 + To 19. helmikuuta 17.00

Roman Katshanov: KOLMANNEN KIERTOTÄHDEN SALAISUUS (Tajna tretnei platety, 1981)

Kirill Bulytsevin Alissa avaruudessa ‑romaaniin perustuvassa hulppeatyylisessä piirroselokuvassa kouluikäinen sankaritar pääsee selvittämään harvinaisten avaruusolentojen salakauppaa. Liisa Ihmemaassa ‑vaikutteinen teos toimii sekä hauskana seikkailuna että psykedeelisenä tajunnanvirtana. Kerrassaan mahdottomien otusten, maisemien ja värien kavalkadia säestää progevivahteinen kosminen musiikki. Alkukuvana Roman Katshanovin rakastetut ensimmäiset Krokotiili Gena ‑nukkeanimaatiot.



La 21. helmikuuta 19.00

Edmond Keosajan: TAVOITTAMATTOMAT KOSTAJAT (Neulovimyje mstiteli, 1967)

Legendaarinen seikkailuelokuva seuraa neljää teini-ikäistä Robin Hood ‑hahmoa sisällissodan melskeissä. Huiman aktivismin takana on enemmän nuoruuden hybristä kuin politiikkaa. "Aiomme elää koko ikuisuuden", tunnuslaulu julistaa.



La 21. helmikuuta 21.00

Edmond Keosajan: TAVOITTAMATTOMIEN KOSTAJIEN UUDET SEIKKAILUT (Novyje prikljushenija neulovimyh mstitelei, 1968)

Nuorista sankareista tulee puna-armeijan vakoojia trilogian parhaassa osassa. Tarjolla on huolellista ajankuvaa ja A-luokan actionia, jossa kranaatit eivät lopu kesken ja arsenaalissa löytyy kaikkea kaksitasokoneista alkaen.



Ti 24. helmikuuta 21.00

Vytautas Zalakevicius: KUKAAN EI TAHTONUT KUOLLA (Niekas nenorejo mirti, 1965)

Liettuan Vytautas Zalakevicius nousi neuvosto-ohjaajien kärkikaartiin painokkaalla toimintadraamalla, joka kuvaa sosialismiin siirtyneen kylän ja rosvojoukon taistelua westernien hengessä. Vahvassa tähtikaartissa nähdään Donatas Banionis (Solaris) sekä suomalaisten suosikki Bruno Oja.

"Emme ole todistamassa ohutta symboliikkaa, vaan unen pysyvyyttä" ‑Sakari Toiviainen, Akateeminen Filmikerho



La 7. maaliskuuta 21.00

Boris Durov: HUUMEKAAPPARIT (Piraty XX Veka / 20. vuosisadan merirosvot, 1980) Made in USSR ‑kasaritoiminnan lippulaiva keräsi ensi-iltakierroksellaan vaatimattomat 100 miljoonaa katsojaa. Tuliaseet ja karatetaidot ovat kovassa käytössä, kun brutaalit merirosvot ja urheat merimiehet kamppailevat lääketeollisuudeen käyttöön tarkoitetusta oopiumilastista. Pääosissa aitoja taistelulajien neuvostomestareita. Kenties ainoa Suomen sensuurin lyhentämä neuvostoelokuva – lopultakin leikkaamattomana!



La 14. maaliskuuta 18.30

Eduard Pentslin: SALAPERÄINEN SAARI (Tainstvennyi ostrov, 1941)

Jules Vernen kirjojen venäläiset filmatisoinnit alkoivat 1936 Kapteeni Grantin lapsilla. Tarinaa jatkava Salaperäinen saari on uskollinen sovitus trooppisesta tieteistarinasta. Sota-ajan työksi ihmeellisen tasokas tuotanto kuuluu Verne-elokuvien kärkeen jo upean Nautilus-sukelluslaivansa ansiosta ja kestää aikaa Vernen kirjan tavoin: 1940-luvun teos kelpasi Suomessa ensi-iltakierrokselle vielä 1970-luvun aikana.

"Eye-catching design work and efficient special effects" ‑Aurum Film Encyclopedia: Science Fiction



La 21. maaliskuuta 21.00

Vladimir Polin, Mark Kovalev: KAMPPAILU AVARUUDESSA (Zvjozdnyi inspektor, 1980)

Olympiavuoden 1980 hilpeän hämmentävä avaruusooppera luo omanlaisensa glam-tyylin yhdistellen egyptiläisiä ja futuristisia vaikutteita, Hollywood-scifiä ja Solarista. Avaruusrikoksia tutkiva tarkastaja seikkailee tulevaisuudessa, jossa sosialistit ja suuryritykset käyvät tähtien sotaa. Laserräiskintä, kimaltavat pinnat ja diskorytmit jaksavat viehättää, vaikka juonessa ei pysyisi kärryillä. Harvoin tarjolla, älä hyvä ihminen missaa!



La 28. maaliskuuta 21.00

Boris Bunejev: JAMBUIN PAHA HENKI (Zloi duh Jambuja / Jambuin vihainen sielu, 1979)

Hyytävän Itä-Siperian autenttisissa äärioloissa kuvatussa kauhuseikkailussa kaukaista Jambui-vuorta kartoittavat maanmittaajat joutuvat ihmissyöjäkarhun armoille. Evenk-heimon väki pitää petoa paholaisena. Aavemainen luonnontunne tihenee Hollywood-jännitystä aidommaksi. 1970-luvun petoeläinkauhun lisäksi elokuva tuo mieleen Werner Herzogin tutkielmat luonnon ja ihmisen merkillisistä kohtaamisista: vaikutelma on saumattoman todenmakuinen ja silti mielikuvitusta kiehtova. Suomen ensiesitys!



La 11. huhtikuuta 17.00

Vjatshelav Kotjonotshkin: NU, POGODI! SAKARI SUSI VAUHDISSA (Nu, pogodi! 1969-1970)

Who's afraid of the big RED wolf? Venäläisen piirroselokuvan antisankari nro 1 muistuttaa vahvasti Sepe Sutta, mutta on Disney-petoa selvästi urbaanimpi ja muodikkaampi menijä, jonka tyyliin kuuluvat pinkki nailonpaita, prätkäkaahaus sekä epäkorrekti tupakanpoltto. Myös Susihukkana tunnettu Kosmos-elokuvateatterin lastennäytösten vakiohahmo jahtaa pirteää pupua pophenkisen värikkäästi hahmotetuissa neuvostomaisemissa. Kun jänöjussi livahtaa kynsistä, kuullaan tunnettu murahdus "Nu, Pogodi!" eli odotas vain! Sarjan parhaiden alkupuolen lyhärien kooste tarjoaa mehukasta NL-retroilua ja vauhdikasta menoa kaikenikäisille.



Ti 28. huhtikuuta 21.30 & Pe 1. toukokuuta 16.00

Aleksandr Ptushko & Konstanin Jersov: VELHO (Vij, 1968)

Gogolin tarinan sovitus on Venäjä-kauhun kiehtova kulmakivi, jonka yhtenä ohjaajana ja efektimiehenä toimi fantasiaekspertti Aleksandr Ptushko. Nuori pappismies joutuu syrjäseudun noitanaisen maagiseen verkkoon. Vodkaa ja rukouksia tarvitaan, kun noita kutsuu apujoukkoja Helvetistä. Yön demoneista pahin on legendaarinen Vij.

"If ever there was an underrated horror masterpiece, Viy is it. This film is just exploding with style. The last 15 ‑20 minutes is the real scene stealer, with very effective visions of terror. The film runs just over 70 minutes, and by the time it's over you just want more."-monstersatplay.com

http://www.facebook.com/home.php?#/event.php?eid=39161904939

Mitä mahtanee tarkoittaa hyväksytty luentosarjan seuraaminen?

Lapsus Ahava ( 4.1.2009 18:00)

Mitä mahtanee tarkoittaa hyväksytty luentosarjan seuraaminen?

Arvelisin, että luentopäiväkirjaa tai esseetä.

Lapsus Ahava ( 4.1.2009 20:00)

Mitä mahtanee tarkoittaa hyväksytty luentosarjan seuraaminen?

Oppimispäiväkirjaa, jonka tekeminen tietenkin edellyttää luentojen seuraamista.

http://www.helsinki.fi/taitu/tet/kirjalliset_tyot.htm



400479 American independents (TET 2040e 3 op)

http://www.helsinki.fi/taitu/tet/opetus.htm

Ti 3. helmikuuta 21.00

Rikhard Vitsorov: KASSIOPEIAN ROBOTIT (Otroki vo vselennoi/Teenagers in Space, 1974)

Neuvostoliiton avaruuselokuvat olivat optimistisia ja teknisesti hienoja. Scifiohjaaja Rikhard Vitsorovin mainio saavutus lähettää neuvostoteinien tiimin androidien valtaamalle planeetalle. Robottilahkeet lepattavat, kromikaljut kiiltävät ja futuristisen design-silmänruoan takaa löytyy holhousyhteiskunnan ironiaa. Kollegat tulivat Hollywoodista ja Japanista asti ottamaan mallia lavastaja Konstantin Zagorskin mahtavista avaruusaluksista.

Lienee tyhmä kysymys, mutta onko tää Moskva-Kassiopeyan jatko-osa vai remake vai mitäihmettä? Aika retee veto tyypiltä tehdä peräkkäisinä vuosina kaksi elokuvaa, joissa on ilmeisesti identtiset juonet.



Paikalla joka tapauksessa, riemusta uikuttaen.

pseudonyymi ( 8.1.2009 02:08)

Ti 3. helmikuuta 21.00

Rikhard Vitsorov: KASSIOPEIAN ROBOTIT (Otroki vo vselennoi/Teenagers in Space, 1974)

Neuvostoliiton avaruuselokuvat olivat optimistisia ja teknisesti hienoja. Scifiohjaaja Rikhard Vitsorovin mainio saavutus lähettää neuvostoteinien tiimin androidien valtaamalle planeetalle. Robottilahkeet lepattavat, kromikaljut kiiltävät ja futuristisen design-silmänruoan takaa löytyy holhousyhteiskunnan ironiaa. Kollegat tulivat Hollywoodista ja Japanista asti ottamaan mallia lavastaja Konstantin Zagorskin mahtavista avaruusaluksista.

Lienee tyhmä kysymys, mutta onko tää Moskva-Kassiopeyan jatko-osa vai remake vai mitäihmettä? Aika retee veto tyypiltä tehdä peräkkäisinä vuosina kaksi elokuvaa, joissa on ilmeisesti identtiset juonet.



Paikalla joka tapauksessa, riemusta uikuttaen.

Ei mikään tyhmä kysymys kun useissa netistä löytyvissä kommenteissa ja mm. oheisessa YouTuben linkissä leffat on sekoitettu toisiinsa, mutta juonet ei ole identtiset vaan Moskva-Kassiopeia kuvaa teinikosmonauttien valmentautumista ja lähtöä Kassiopeia-missioon. Helmikuun alussa nähtävä Otroki vo vselennoi/Kassiopeian robotit jatkaa tarinaa, jossa sankarit pääsevät vieraalle planeetalle ja joutuvat mittelemään yliholhoavia funky-androideja vastaan. Toka osa on näistä kahdesta niin selvästi kovempi ja tyylikkäämpi, että vain se päätyi settiin jossa USSR-scifistä on miltei ylitarjontaa. Mielellään kyllä väsättäisi esityssarjalle jatkoa jossa nähtäisiin kumpikin leffa.



Saattaa spoilata: http://www.youtube.com/watch?v=qGyVr14G6d4

Lauri Lehtinen ( 8.1.2009 10:48)

pseudonyymi ( 8.1.2009 02:08)

Ti 3. helmikuuta 21.00

Rikhard Vitsorov: KASSIOPEIAN ROBOTIT (Otroki vo vselennoi/Teenagers in Space, 1974)

Neuvostoliiton avaruuselokuvat olivat optimistisia ja teknisesti hienoja. Scifiohjaaja Rikhard Vitsorovin mainio saavutus lähettää neuvostoteinien tiimin androidien valtaamalle planeetalle. Robottilahkeet lepattavat, kromikaljut kiiltävät ja futuristisen design-silmänruoan takaa löytyy holhousyhteiskunnan ironiaa. Kollegat tulivat Hollywoodista ja Japanista asti ottamaan mallia lavastaja Konstantin Zagorskin mahtavista avaruusaluksista.

Lienee tyhmä kysymys, mutta onko tää Moskva-Kassiopeyan jatko-osa vai remake vai mitäihmettä? Aika retee veto tyypiltä tehdä peräkkäisinä vuosina kaksi elokuvaa, joissa on ilmeisesti identtiset juonet.



Paikalla joka tapauksessa, riemusta uikuttaen.

Ei mikään tyhmä kysymys kun useissa netistä löytyvissä kommenteissa ja mm. oheisessa YouTuben linkissä leffat on sekoitettu toisiinsa, mutta juonet ei ole identtiset vaan Moskva-Kassiopeia kuvaa teinikosmonauttien valmentautumista ja lähtöä Kassiopeia-missioon. Helmikuun alussa nähtävä Otroki vo vselennoi/Kassiopeian robotit jatkaa tarinaa, jossa sankarit pääsevät vieraalle planeetalle ja joutuvat mittelemään yliholhoavia funky-androideja vastaan. Toka osa on näistä kahdesta niin selvästi kovempi ja tyylikkäämpi, että vain se päätyi settiin jossa USSR-scifistä on miltei ylitarjontaa. Mielellään kyllä väsättäisi esityssarjalle jatkoa jossa nähtäisiin kumpikin leffa.



Saattaa spoilata: http://www.youtube.com/watch?v=qGyVr14G6d4

Ei kun se meneekin niin, että eräät Poznańilaiset tahot ovat myös sekoittaneet ne toisiinsa ja näinkin juuri tuon Otroki vo vselennoin, vaikka mulle väitettiin sen olevan Moskva-Kassiopeia. Kiitokset selvennyksestä! Paikalla kahta kauheemmin! Se on i-ha-na.







P.S. Suosittelen kaikille. Todella tajuntaa laajentavaa materiaalia.