Kammoksuttuja kohtauksia?

Haluaisin kysyä, onko teillä joitakin(varmasti useita) tiettyjä kohtauksia jotka

ovat syöpyneet ensikatselmuksella verkkokalvoonne ja selkäytimeenne?



Itselläni mm. Roman Polanskin Vuokralainen, The Tenant 1976 ‑elokuvassa on kohtaus jossa päähenkilö yöllä käy vessassa ja näkee vastapäisessä naapurin

ikkunassa tuijottavat kasvot, keskellä yötä. Tukka nousee pystyyn kun

näen sen mielessäni.



Toinen, vielä voimakkaampi tunnelataus ja kammotus on Peter Weirin Huviretki hirttopaikalle, Picnic at Hanging Rock 1979 ‑elokuvassa, jossa

kolme varhaisteinityttöä päiväunilta herättyään unenomaisesti nousee ylös ja kävelee kivistä polkua pitkin jonnekin, selittämättömään....

Tilanne on yksinkertaisuudessaan puistattava ja käsittämättömän "evil",

luultavasti äänimaailman, kuvauksen ja tapahtuman luonteen takia.

Tämän kohtauksen näin seuraavana yönä uudestaan unessa ja heräsin

kauhusta lamautuneena.



Kertokaa vastaavanlaisista.

Akkiseltaan tulee mieleen ikisuosikki eli Suspirian ekat 15 minuuttia. Parasta jaksossa on kohta, jossa listittava mimmi tuijottaa helvetin pitkaan huoneensa ikkunasta pimeaan metsaan (huonetta kuvattu muutamaan otteeseen ulkoapain, tappajan nakovinkkelista). Pointti on, etta on niin klisee kun vain voi olla, etta kohta se kalman koura sielta tulee, mutta Argento luo kohtaukseen tehoa leikkimalla katsojan odotuksilla ja pitkittamalla "vaistamatonta". (Tamahan oli Hitchcockin pointti jannityksen kehittamisessa: nopeat shokit ovat yllattavia, mutta paras jannitysefekti saadaan aikaan pitkittamalla tapahtumaa, jonka tulemisesta katsoja on vakuuttunut, mallia poika matkustaa kenkalaatikossa olevan pommin kanssa tasta tietamatta- jakso Saboteurissa).

Hyperpainostava musiikki hoitaa loput ja seuraava lattays on melkein parasta mita italokauhulla on ollut tarjota, vaikka Suspiria ei leffana kuulukaan kaikkein suurimpiin suosikkeihin. Eka katsomiskokemus kaikkien aikojen parhaassa Espoon Cinessa (1996 ?, osana viiden leffan Argento-sarjaa) antoi hyvan lisasavarin tavisten hyppiessa penkeistaan shokkikohdissa.

Ei tämä nyt varrsinaisesti tähän kuulu, mutta Likaisen puolitusinan Mauno Koivisto- imitaatio saa kyllä edelleen oksennusefektin aikaisesti. Ehkä elokuvaharrastuskauteni voimakkaimmin minuun vaikuttanut kohtaus.

Tenantissa on yksi toinekin todlla aivoja riipivä kohtaus, eli se viimeinen.

Viimeisin on Visitor Q:n maitoefekti.

Ei tämä nyt varrsinaisesti tähän kuulu, mutta Likaisen puolitusinan Mauno Koivisto- imitaatio saa kyllä edelleen oksennusefektin aikaisesti. Ehkä elokuvaharrastuskauteni voimakkaimmin minuun vaikuttanut kohtaus.

Koko Visa Mäkisen tuotanto.

Joskus 80- luvulla, kun Clintin esikoisohjaus Play Misty for Me tuli TV:stä säikähdin perkeleesti eräässä kohdassa. Tätä ennen oli ollut pitkähkö seesteinen jakso, jossa ei tuntunut tapahtuvan mitään. Olin jo puoliksi unessa, kun Clintin nukkuessa muija hyökkäsi kirkuen puukon kera kimppuun. Kyllä siinä unet karisi meikäläisenkin silmistä.

Goose (17.2.2004 17:29)

Koko Visa Mäkisen tuotanto.

Kiitos varoittavasta vinkistä...

Sanotaan vaikka Manaaja III:n kohtaus, jossa yhtäkkiä ovista hyppää lakanoihin verhottu hyypiö. Kohtauksen tekee kammottavaksi se, että kamera pysyy liikkumatta seuraten sairaalan rutiinia. Katsoja tietää, että jossain vaiheessa,

kohta kohta, jotain kauheaa tulee tapahtumaan. Silti ovista loikkaus sai pomppaamaan.

Ehdottomasti se kuuluisin silmänviilto kohtaus – tietänette mistä puhun.

Myös Hannibalin lopulla oleva aivo-kohtaus pistää aina joitain sisuskaluja vaihtamaan paikkaa keskenään. Vaikka avonaisia päänkuoria on nähnyt leffoissa monen monituisia on tämän autenttisuudessa ja ilkeydessä jotain erityisen puistattavaa – ja pahempaahan meno oli vielä kirjan versiossa...

Jossain täyspitkässä dokkarissa Bosnian sodasta (tuli muutama vuosi sitten TV2:selta) oli autenttista kuvamateriaalia (amatöörin kuvaamaa videomateriaalia) Sarajevosta tapauksesta, jossa keskellä päivää kraanaatti osui torilla isoon ihmisjoukkoon. Näky oli kyllä sanoinkuvaamaton, meinasi yrjö tulla kylään ...

MikaR (18.2.2004 09:49)

Ehdottomasti se kuuluisin silmänviilto kohtaus – tietänette mistä puhun.

Joku elokuva joka täältäkin arvosteluista löytyy...mutta mikä se oli?

Fantomas (18.2.2004 16:07)

MikaR (18.2.2004 09:49)

Ehdottomasti se kuuluisin silmänviilto kohtaus – tietänette mistä puhun.

Joku elokuva joka täältäkin arvosteluista löytyy...mutta mikä se oli?

Pieni veikkaus: New York Ripper tai Andalusialainen koira ehkäpä? Fulci tuntuu todennäköisemmältä.

Fantomas (18.2.2004 14:07)

MikaR (18.2.2004 09:49)

Ehdottomasti se kuuluisin silmänviilto kohtaus – tietänette mistä puhun.

Joku elokuva joka täältäkin arvosteluista löytyy...mutta mikä se oli?

Rosemaryn painajaisen loppu.

G'dam. Vieläkin kun sen kattoo, niin pitää pistää taloon valot kun ryomii yöllä kuselle.

jukkasil (18.2.2004 16:15)

Fantomas (18.2.2004 16:07)

MikaR (18.2.2004 09:49)

Ehdottomasti se kuuluisin silmänviilto kohtaus – tietänette mistä puhun.

Joku elokuva joka täältäkin arvosteluista löytyy...mutta mikä se oli?

Pieni veikkaus: New York Ripper tai Andalusialainen koira ehkäpä? Fulci tuntuu todennäköisemmältä.

Tarkoitin kyllä Un chien andalou/Andalusialaista koiraa, luulin sen olevan aivan itsestäänselvää. Onhan kyseessä kuitenkin yksi 'alan' ensimmäisistä kunnon säväreistä. Fulci on täyttä rautaa, mutta noihin aikoihin hän oli vasta kaksivuotias, joten annetaan tunnustus todellisille uran(ja silmän)uurtajille.



Fantomas taisi viitata johonkin aivan toiseen leffaan.