Tarantinon kurssi ei nouse enää?

flimtrick ( 5.11.2008 11:29)

Young Hova ( 4.11.2008 20:58)

flimtrick ( 4.11.2008 17:11)

Jackie Brown oli jo väsyneempi blaxploitaatio apinointi.

Voitko kertoa lisää siitä, mitä JB:hen on bläkkäreistä apinoitu.

Joo no ehkä ei sisältönsä puolesta ja muutenkaan ihan pelkkä blaxploitaatio apinointi ole mutta tyylillisesti mielestäni leffa on aika paljon siihen henkeen. En mä tiedä, esimerkiki jos leffan alku musiikkeineen, Pam Griegeineen ja fontteineen ei ole sun mielestä bläkkäreille kumartamista ni mille sit...

Olet nyt onnistunut perustelemaan bläkkärien apinoinniksi noin minuutin melkein 150-minuuttisesta elokuvasta. Mutta totta, Pam Grier on elokuvassa myöhemminkin, mikä tietysti on selvää bläkkärien apinointia.

Young Hova ( 5.11.2008 11:51)

flimtrick ( 5.11.2008 11:29)

Young Hova ( 4.11.2008 20:58)

flimtrick ( 4.11.2008 17:11)

Jackie Brown oli jo väsyneempi blaxploitaatio apinointi.

Voitko kertoa lisää siitä, mitä JB:hen on bläkkäreistä apinoitu.

Joo no ehkä ei sisältönsä puolesta ja muutenkaan ihan pelkkä blaxploitaatio apinointi ole mutta tyylillisesti mielestäni leffa on aika paljon siihen henkeen. En mä tiedä, esimerkiki jos leffan alku musiikkeineen, Pam Griegeineen ja fontteineen ei ole sun mielestä bläkkäreille kumartamista ni mille sit...

Olet nyt onnistunut perustelemaan bläkkärien apinoinniksi noin minuutin melkein 150-minuuttisesta elokuvasta. Mutta totta, Pam Grier on elokuvassa myöhemminkin, mikä tietysti on selvää bläkkärien apinointia.

Itse asiassa jos tarkkoja ollaan niin onnistuin perustelemaan 3 minuuttia 45 sekuntia. Kyseinen kohtaus oli itse asiassa tarkoitettu vain esimerkiksi ja kysymyksestäsi päätellen et itse ollut selvästikään saanut selville mitä bläkkäreistä oli Jackie Browniin apinoitu joten mielestäni vastasin kysymykseesi. Sanoin myös että "koko" elokuva on mielestäni tyylillisesti hyvin lähellä bläkkäreitä.

Nyt taidat bluffata.

flimtrick ( 5.11.2008 13:34)

Sanoin myös että "koko" elokuva on mielestäni tyylillisesti hyvin lähellä bläkkäreitä.

Tästä tyylien yhtäläisyydestä sekä varsinaisesta apinoinnista olisi hyvä saada vielä joku muukin esimerkki kuin bläkkärinsä tuntevalle katsojalle avoimesti silmää iskevä alkutekstijakso.

Hung Fist ( 5.11.2008 12:22)

Jossain määrin Tarantino saa kyllä liikaa kritiikkiä maneeriensa toistelemisesta ja muista (vanhoista) elokuvista varastamisesta. Jos sellaisesta ei tykää, niin sitten ok. Mutta jos mollaa Tarantinoa näillä perusteilla, ja samaan syssyyn ylistää rakkauttaan Lady Snowbloodia – joka kopioi oman loppunsa ties kuinka monesta aiemmin nähdystä samurai ja wuxia elokuvasta -

Puhumattakaan Kill Bill ykkösen toisesta kantateoksesta Death Rides a Horse (Kosto odottaa), joka erottuu jopa kierrätysvetoisen spagettiwestern-genren sisällä poikkeuksellisen vahvasti Sturgesin, Mannin etc klassikkowesterneihin ja toisaalta For a Few Dollars Moreen nojaavana alansa huippuhetkien kollaasina. Edeltäjistä on otettu irti kaikki se mikä toimii ja viihdyttää, häikäilemättä ja silti jonkinlaisen respectin hengessä, tai ainakin niin voi katsoja kuvitella. Oletan, että tämän kokonaisasenteen välittäminen on se mihin QT on pohjimmiltaan pyrkinyt kopioimalla Death Ridesin yksityiskohtia ja repliikkejä, tuskinpa ne itsessään hänellekään niin merkittäviä ovat.

Yoshua Ben Yosef ( 4.11.2008 22:48)

Minulla on kavereita, jotka eivät tiedä yhtäkään elokuvaohjaajaa nimeltä. He käyvät katsomassa uuden Brad Pittin elokuvan, tai uuden Batmanin, tai uuden Colin Farrellin elokuvan. Mutta kun Tarantinolta tulee uusi elokuva, he menevät katsomaan 'sen uuden Tarantinon elokuvan'.

Menevätköhän ne Inglorious Bastardsin tullessa teattereihin katsomaan uuden Brad Pittin elokuvan vai uuden Tarantinon elokuvan...

Ainakin Tarantinon pitäisi aika helposti IB:n kohdalla pystyä parempaan kuin alkuperäinen versio.

Uusintaversiokysymys on aika "mielenkiintoinen", kun eri lähteiden mukaan Tarantino on hankkinut remake-oikeudet, mutta juoni näyttäisi nykyisellään olevan jotain ihan muuta kuin Panssarijunalla Helvettiin. Ja uutena käänteenä alkuperäisnimestäkin on luovuttu korrektimman/lukihäiriöisemmän IB-väännöksen hyväksi. Quel maledetto Tarantino blindato!

Viime vuosinahan sitä, joka on mennyt katsomaan Brad Pittin elokuvaa, on keskimäärin onnistanut huomattavasti paremmin kuin sitä, joka on mennyt katsomaan Tarantinon elokuvaa. Ehkäpä se onkin Brad Pitt, joka kääntää Tarantinon kurssin nousuun.

JaJa ( 5.11.2008 14:49)

Yoshua Ben Yosef ( 4.11.2008 22:48)

Minulla on kavereita, jotka eivät tiedä yhtäkään elokuvaohjaajaa nimeltä. He käyvät katsomassa uuden Brad Pittin elokuvan, tai uuden Batmanin, tai uuden Colin Farrellin elokuvan. Mutta kun Tarantinolta tulee uusi elokuva, he menevät katsomaan 'sen uuden Tarantinon elokuvan'.

Menevätköhän ne Inglorious Bastardsin tullessa teattereihin katsomaan uuden Brad Pittin elokuvan vai uuden Tarantinon elokuvan...

Niin, tässähän tätä Tarantinon kurssin suuntaa pääsee tarkastelemaan. Ilmoitan sitten kumman status on vallitsevana.

Young Hova ( 5.11.2008 14:24)

flimtrick ( 5.11.2008 13:34)

Sanoin myös että "koko" elokuva on mielestäni tyylillisesti hyvin lähellä bläkkäreitä.

Tästä tyylien yhtäläisyydestä sekä varsinaisesta apinoinnista olisi hyvä saada vielä joku muukin esimerkki kuin bläkkärinsä tuntevalle katsojalle avoimesti silmää iskevä alkutekstijakso.

Jo mainitsemani alkujakson lisäksi paljolti suoraan blaxlpoitaatio leffoista suoraan otettu tai muuten samanhenkinen 70-luvun funk/soul henkinen musiikin käyttö esim. juuri autolla ajo kohtauksen aikana. Pam Grieg ja Streetlife vois yhtä hyvin olla Ron O´Neal ja Freddie´s Dead. Mun mielestä noi on vaan täysin suoraa apinointia. Jos kohtauksessa olis vaikka käytetty Randy Crawfordin sijaan Debussyn musiikkia, tilanne olis heti toinen. Muutenkin leffan verkkainen tyyli ja turhanpäiväinen ja ajoittain puuduttava dialogi aiheuttaa fiiliksen että sinänsä jo suht mielenkiinnoton tarina ei oikein etene mikä on hyvin monen blaxploitaatioleffojen tyypillinen piirre.



Tarantinon tyyli perustuu hyvin pitkälle tyyliseikkoihin etenkin selkeästi tarkkaan mietittyyn musiikin käyttöön ja pitkiin turhanpäiväisiin dialogijaksoihin. Jackie Brownissa mun mielestä tyyliseikat on nimenomaan selkeästi haettu ja "apinoitu" blaxploitaatioleffoista.

Artisan ( 5.11.2008 15:32)

Viime vuosinahan sitä, joka on mennyt katsomaan Brad Pittin elokuvaa, on keskimäärin onnistanut huomattavasti paremmin kuin sitä, joka on mennyt katsomaan Tarantinon elokuvaa. Ehkäpä se onkin Brad Pitt, joka kääntää Tarantinon kurssin nousuun.

Mitä tarkoitat "viime vuosilla"? Jos nyt katsoo viimeistä viittä vuotta, Pitt on ollut mukana about kolmessa onnistuneessa leffassa ja neljässä huonossa tai peräti sietämättömässä leffassa. Tarantino on samaan aikaan tehnyt kolme loistoleffaa (DP = ****+) ja vaikuttanut vielä ilmeisen myönteisesti Rodriguezin Sin Cityynkin. Se on kyllä totta, että Tarantinon temput on nyt taidettu jo nähdä, enkä hirveästi usko uuteen nousukauteen. Fanikunta ei ole kuitenkaan miestä hylännyt, kuten kävi esim. paljon suuremmalle nerolle George Lucasille.. alan kohta jo häpeillä seinilläni killuvia Star Wars ‑julisteita. paitsi life-size prinsessa Leia-julisteesta en luovu ikinä



Pitt:



Burn After Reading (2008)

The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford (2007)

[color="#FF0000"]Ocean's Thirteen (2007)

Babel (2006)

[color="#FF0000"]Mr. & Mrs. Smith (2005)

[color="#FF0000"]Ocean's Twelve (2004)

[color="#FF0000"]Troy (2004)



Tarantino:



Death Proof (2007)

Kill Bill: Vol. 2 (2004)

Kill Bill: Vol. 1 (2003)

flimtrick ( 5.11.2008 18:52)

Muutenkin leffan verkkainen tyyli ja turhanpäiväinen ja ajoittain puuduttava dialogi aiheuttaa fiiliksen että sinänsä jo suht mielenkiinnoton tarina ei oikein etene mikä on hyvin monen blaxploitaatioleffojen tyypillinen piirre.

Muuten oikein mutta sehän on hyvin monen ranskalaisten arthouse-leffojen tyypillinen piirre.

Lauri Lehtinen ( 5.11.2008 17:20)

flimtrick ( 5.11.2008 18:52)

Muutenkin leffan verkkainen tyyli ja turhanpäiväinen ja ajoittain puuduttava dialogi aiheuttaa fiiliksen että sinänsä jo suht mielenkiinnoton tarina ei oikein etene mikä on hyvin monen blaxploitaatioleffojen tyypillinen piirre.

Muuten oikein mutta sehän on hyvin monen ranskalaisten arthouse-leffojen tyypillinen piirre.

Hehheh, niin... mielipidekysymys.

flimtrick ( 5.11.2008 19:25)

Lauri Lehtinen ( 5.11.2008 17:20)

flimtrick ( 5.11.2008 18:52)

Muutenkin leffan verkkainen tyyli ja turhanpäiväinen ja ajoittain puuduttava dialogi aiheuttaa fiiliksen että sinänsä jo suht mielenkiinnoton tarina ei oikein etene mikä on hyvin monen blaxploitaatioleffojen tyypillinen piirre.

Muuten oikein mutta sehän on hyvin monen ranskalaisten arthouse-leffojen tyypillinen piirre.

Hehheh, niin... mielipidekysymys.

Ei vaan "pointti" oli se, että mikä tekee paikallaan polkemisesta bläkkäreille erityistä, kun sitä valkoistenkin tekeleissä viljalti esiintyy.