Elitistien mielestä yliarvostetuin ohjaaja

sen verran pohjustusta ja vihjettä että mulla on tossa vieressä Sue-lehti jossa Ari Peltonen dumaa Citizen Kanen koska ei ole jaksanut ikinä katsoa sitä kokonaan. sen mielestä se on ylimainostettu. haloo, entä jos Iltapaska kertoo kuinka Renny Harlinilla menee lujaa. mä en ikinä edes yrittänyt katsoa Driveniä mutta olisko sitä hehkutettu täällä jos sen olis ohjannut joku nolla keski-Euroopasta, Jan DeBont vaikka?

Oliver Stone...

Onko Driveniä hehkutettu?

Tämä alkaa olla jo itsensä toistamista, mutta vastataan nyt taas Dario Argento.

Steven Spielberg. Mies tietää kyllä mistä naruista kannattaa vetää, että saa tavikset teatteriin, mutta jostain syystä itse melkein inhoan hänen elokuviaan. Edes paljon palvottu Schindlerin lista ei tehnyt minuun mitään suurempaa vaikutusta.

mua vituttaa se vähiinkäyvä suomalainen Rennyn perseennuolijakaarti mutta noin vakavissaan, Korsostakin ääni Spielbergille. mä en kerennyt katsoa sitä missä Tom Hanks on jollain lentokentällä kun juuri silloin piti letittää munakarvoja. olisin mielelläni nähnyt sen

Ron Howard. Eivät hänen ohjauksensa nyt mitään ihan nollapaskaa ole, mutta näkemäni perusteella Howard ei ansaitse nauttimaansa arvostusta.

Spielbergistä olen samaa mieltä Toni H:n kanssa vaikka ekasta Indystä pidänkin.

antti (20.5.2005 00:05)

sen verran pohjustusta ja vihjettä että mulla on tossa vieressä Sue-lehti jossa Ari Peltonen dumaa Citizen Kanen koska ei ole jaksanut ikinä katsoa sitä kokonaan. sen mielestä se on ylimainostettu. haloo, entä jos Iltapaska  kertoo kuinka Renny Harlinilla menee lujaa. mä en ikinä edes yrittänyt katsoa Driveniä mutta olisko sitä hehkutettu täällä jos sen olis ohjannut joku nolla keski-Euroopasta, Jan DeBont vaikka?

Sori mutten käsitä pätkääkään mitä antti yrittää selittää tässä pelinavauksessaan, tai miksi "ylimainostettujen" elokuvien tuottamat pettymykset pitäisi henkilöidä nimenomaan ohjaajiin. Köyhä thread, jossa ns. yliarvostuksen (lue: oman kaunan) kohteiksi valitaan automaattisesti omintakeisia/liian suosittuja eikä harmittomia, helposti unohdettavia ohjaajia.

Lauri Lehtinen (20.5.2005 01:14)

antti (20.5.2005 00:05)

yliarvostuksen (lue: oman kaunan) kohteiksi valitaan automaattisesti omintakeisia/liian suosittuja eikä harmittomia, helposti unohdettavia ohjaajia.

kuka nyt oman kaunan kohteeksi valitsisi jonkun epäsuositun tyypin jonka nimeä ei edes muista?

Niin, ja voi olla että Spielberg tietää mistä narusta vetää, mutta ei tyystin ansioitta pääse edes leffasnobien ykkösinhokiksi.

Timo Koivusalo

Woody Allen

Stanley Kubrick post- Barry Lydon aikakausi. Howard Hawks. Alfred Hitchcock. Sit nää ranskalaiset pellet. Enkä tällä tarkoita, että näiden leffat olisivat täyttä tuubaa, mutta monissa tapauksissa ylistys johtuu varmasti jostain muusta kuin teoksesta itsestään.

Just tätä mä tarkoitan: Alfred Hitchcock, Quentin Tarantino, ranskalaiset pellet. Miksi musta tuntuu kuin olisin Hohtofoorumilla?

Bryan Singer

Kevin Smith



Kaksi yliarvostettua keskinkertaisuutta, joiden maine perustuu yhteen täysosumaan. Loput filmografiasta eivät ansaitse edes haukotusta.

Lauri Lehtinen (20.5.2005 08:41)

Just tätä mä tarkoitan: Alfred Hitchcock, Quentin Tarantino, ranskalaiset pellet. Miksi musta tuntuu kuin olisin Hohtofoorumilla?

No luettele 5 Hitchcock klassikkoa, jotka ovat mielestäsi ns. 5 tähden elokuvia.

Mä en keksi kuin yhden/kaksi, Takaikkuna ja ehkä Vaarallinen romanssi. Lintujen jälkeen äijän leffat olivat lähinnät kiusaannuttavan huonoja ja suurin osa englantilaisista quite boring. Noin 70 leffasta 3-4 ovat sellaisia, minkä perusteella kuvittelisin arvostuksen muodostuvan (Vertigo, Takaikkuna, Psyko ja 39 askelta).

Jos tätä vertaa moneen epätasaiseen nykyohjaajaan Friedkin, Ferrara, De Palma tai esim. tiettyihin italo-ohjaajiin, niin voi vain kysyä, miksi A.H.:ta arvostetaan niin paljon (no Mustonenhan tähän jo tuolla toisaalla vastaisi). Sama juttu Godardin ja Truffautin kanssa. Ovathan he ohjaajina kiinnostavampia kuin Hitchcock, mutta arvostus perustuu mielestäni kaikkeen muuhun kuin objektiivisuuteen (lähenni 60- luvun poliittiseen ilmapiiriin, joka on tuonut huomattavan paljon arvonnousua monille vasemmistolaisille eurospedeille).