Julkaistu: 2016-03-17T08:01:21+03:00
Ohjaaja:
elokuva arvostelu
Ohjaus: Kazuhiko Yamaguchi
Kazuhiko Yamaguchi (Karate Bear Figher, 1975) ohjasi karate-elokuvien ohessa Toeille pienen nipun eroottisia elokuvia. Lajityyppi tunnettiin tuohon aikaan kollektiivisesti nimellä Toei Porno, joka on edelleen oivallisin luokitelma Yamaguchin vuoden 1974 elokuvalle Oh Wonderful Utamaro. Tyylilajista sittemmin omaksi genrekseen erotetuista pinky violence ‑elokuvista (esim. Sex & Fury, 1973) poiketen Oh Wonderful Utamaro edustaa höperöä seksikomediaa, jonka piristeenä toimii amerikkalaistähti Sharon Kelly eli Colleen Brennan.
Toein seksikomedioiden vakiokasvo Tatsuo Umemiya on Oh Wonderful Utamarossa nuhjuinen pornomeklari, jonka eteen tippuu seksihullu amerikkalaisnainen (Kelly). Laskuvarjon varassa leijaileva ulkomaalainen on tarkoitettu paikalliselle yakuza-klaanille, mutta näkyyn ihastunut Umemiya kurvaa hippikaverinsa (Gajiro Sato) kanssa paikalle ja poimii naisen parempaan talteen. Vieraalla itsellään ei vaikuta olevan käsitystä mihin hän on matkalla, eikä hän pistä pahaksi, kun Umemiya lykkää hänet bordelliinsa töihin. Päinvastoin, hoideltuaan ensimmäisenä iltana kahdeksan asiakasta nainen ei ole vieläkään saanut tarpeekseen. Umemiya itse on kyvytön auttamaan, sillä hän kärsii erektiohäiriöstä, jonka seurauksena pikkuveitikka herää ainoastaan silloin tällöin ja aina väärään aikaan, yleensä hengenhädän uhatessa.
Kellyn esiintyminen elokuvassa on eittämättä suurin mielenkiinnon aihe useimmille katsojille. Eksoottinen näyttelijävalinta ei ollut aivan poikkeuksellinen 70‑luvun japanilaisissa elokuvissa. Toei haali vuosikymmenen mittaan elokuviinsa varsin näyttävän ulkomaalaisen vierailijakaartin ranskalaisesta Sandra Julienista (Modern Porno Tale, 1971; Tokugawa Sex Ban, 1972) ruotsalaisen Christina Lindbergin (Sex and Fury, 1973; Journey to Japan, 1973) kautta amerikkalaiseen Harry Reemsiin (Harry and the Geisha Girl, 1978). Kilpaileva Nikkatsu meni vielä pidemmälle kuvaamalla kourallisen Roman Porno ‑elokuvia Ruotsissa.
Oh Wonderful Utamaro oli Kellyn ainoa esiintyminen japanilaisessa tuotannossa. Kelly oli kuitenkin japanilaisille yleisöille entuudestaan tuttu kasvo elokuvista Teenage Bride (1970), A Scream in the Streets (1973) ja The Dirty Mind of Young Sally (1973), jotka olivat saaneet Japanin ensi-iltansa vuosina 1973–1974. Lisäksi Kelly tunnettiin myöhäisillan televisioyleisöjä viihdyttäneestä variety-ohjelmasta 11 PM, joka oli raportoinut näyttelijättären edesottamuksista useampaan otteeseen.
Oh Wonderful Utamaron tuoreen retrospektiiviesityksen yhteydessä nähtiin Kellyn japanilaisyleisöille nauhoittama tuore videotervehdys, jossa näyttelijä kertasi muistojaan tuotannon tiimoilta. Kelly ei ollut kielimuuriin johdosta juurikaan ymmärtänyt mitä hänen ympärillään tapahtui tai ketä hänen oli tarkoitus ampua kohtauksessa, jossa avustaja iski hänen käsiinsä konepistoolin. Mieleen olivat painuneet myös hupaisat asut sekä 70‑luvun seksikästä aurinkolasikarismaa tihkunut ohjaaja, jota Kelly piti paljon vastanäyttelijä Umemiyaa viehättävämpänä miehenä. Umemiyalla oli toki oma mielipiteensä vetovoimastaan ja vanhassa haastattelussa hän on väittänyt hurmanneensa Kellyn siinä määrin, että kaksikko olisi päätynyt harrastamaan aitoa seksiä elokuvan kuvauksissa. Väite on lähes varmuudella palturia.
Oh Wonderful Utamaro hyötyy Kellyn läsnäolosta, mutta tarinaltaan elokuva on yhdentekevä eikä Umemiya ole kovinkaan mielenkiintoinen pääosassa. Seksiä tarjoillaan ämpärikaupalla – huomattavasti enemmän kuin Toei-elokuvissa yleensä – ja aikakaudelle ominaiset sensuurisumennukset peittävät paikoitellen valtaosan kuva-alasta. Tunnelma on kuitenkin koko ajan kepeän humoristinen, mikä tulee hyvin ilmi naapurissa asuvan, vauvaa hoitavan hippi-isän (Sami Suzuki) ja tämän viehättävä kumppanin (Harumi Tajima) seikkailuissa. Juonesta saadaan kiinni vasta elokuvan loppumetreillä kun käy ilmi, että Kellyn mukanaan kantelema puujortikka on yakuzoille tarkoitettu arvoesine. Samalla elokuvaan ilmaantuu keskinkertaista, mutta viihdyttävää ammuskelua ja autokaahausta.
Oh Wonderful Utamaro valmistui ohjaaja Yamaguchin vauhdikkaimman kauden alla, pari kuukautta ennen karatehanat avannutta Sister Street Fighteria (1974). Ohjaaja palasi erotiikan pariin vielä seuraavana vuonna huomattavasti happoisemmalla kauhufantasialla A Haunted Turkish Bathhouse (1975). Utamarolta ei kannata odottaa yhtä railakasta antia, mutta kohtalaisesti viihdyttävänä kuriositeettina elokuva tekee tehtävänsä.
Oh Wonderful Utamaroa ei tiettävästi ole koskaan julkaistu kotivideomuodossa. Arvostelu perustuu Kazuhiko Yamaguchi ‑retrospektiivissä Tokiossa esitettyyn printtiin.
Elokuvan muut nimet
Ohjaaja
Käsikirjoittaja
producers
Näyttelijät
Säveltäjä
Kuvaaja
Levittäjä / Jakelija
Maa
Genre
Kategoria