Sakari Määttä

Roma a mano armata (Rome Armed to the Teeth, 1976)

Ohjaaja:

• Umberto Lenzi

elokuva arvostelu

"The System. It has murdered two kids because it has too much humanity."

Umberto Lenzin maailmassa 1970‑luvun Italia oli täynnä korruptiota ja hallitsematonta rikollisuutta, eivätkä poliisit mahtaneet mitään syövän lailla laajentuvalle järjestäytyneelle rikollisuudelle. Maurizio Merli ja Tomas Milian nousivat vakionaamoiksi Lenzin poliziescoihin ja rikoselokuviin. Tyypillisesti elokuvien pääosassa nähtiin kovaotteinen poliisi, joka ei kaihtanut keinoja karsiessaan kaupunkien katuja rikollisista. Vuonna 1976 valmistunut toiminnantäyteinen Rome Armed to the Teeth ei ollut poikkeus. Merli omaksui komisario Leonardo Tanzin roolin, ja tyylipuhtaasti tarjoiltu oman käden oikeus oli edelleen valttia.

Rooma on rikollisia täynnä ja Leonardo Tanzi tuntuu olevan ainoa poliisi, jonka keinot toimivat. Hänen suurin ongelmansa on kuitenkin se, että kaikki rikolliset saavat häneltä saman kohtelun, oli kyse sitten näpistelijöistä, raiskaajista tai pankkiryöstäjistä. Tanzin rikospsykologi-tyttöystävä Anna (Maria Rosaria Omaggio) ajattelee rikollisista hieman päinvastaisella tavalla toivoen optimistisesti, että asiat voidaan korjata muutoinkin kuin väkivallalla. Elokuvan hengen mukainen tapahtumakulku on seuraava: joukko nuorisorikollisia pidätetään, jonka seurauksena heitä kuulustellaan. Muutaman tunnin kuluttua samat rikolliset ovat jälleen vapaalla jalalla jatkamassa siitä mihin jäivät sen ansiosta, että yhteiskunta antaa heille uuden mahdollisuuden. Myöhemmin he löytyvät kuolleina.

Tanzi iskee päätään seinään yrittäessään napata rikollismaailman isoja kaloja ja lopulta hänen esimiehensä Ruini (Arthur Kennedy) kyllästyy katsomaan vierestä hänen otteitaan. Tanzi alennetaan toimistotöihin epäkorrektien kuulustelumetodiensa takia ja samaan aikaan kaupungin yli pyyhkäisee laajamittainen rikosaalto, jonka pahinta kastia edustaa kyttyräselkäinen Vincenzo Moretto (Tomas Milian). Tanzi jatkaa rikollisten jahtaamista vapaa-ajallaan omintakeisella tyylillään. Vasta kun hän omin käsin estää pankkiryöstöyrityksen, ja pelastaa panttivangit, hän saa virkamerkkinsä takaisin ja vapaammat kädet kaupungin puhdistamiseen. Tekemistä riittääkin, kun Moretton kostonjanon lisäksi päänvaivaa aiheuttaa pahoinpitelyjä ja raiskauksia harrastava nuorisojoukko sekä nuoria naisia huumeiden avulla prostituutioon pakottava Tony Parenzo, jota vakuuttavasti tulkitsee Ivan Rassimov (The Strange Vice of Mrs. Wardh, 1971).

Milian on roolissaan täysin omassa elementissä kusipäisenä ja egoistisena nilkkinä, joka herättää samanaikaisesti inhon, sympatian ja pelon tunteita omalla ennalta arvaamattomalla käytöksellään ja selästä törröttävällä kyttyrällään. Samankaltaisessa roolissa Milian nähtiin jo aiemmin Lenzin ohjauksessa elokuvassa Almost Human (Milano odia: la polizia non può sparare, 1974) kyttyräselän jäädessä vain hiukan jälkeen aiemman roolin vimmaisuudesta. Kuulun käsikirjoittajan Dardano Sacchettin (tunnettu parhaiten Lucio Fulcin ja Lamberto Bavan useisiin elokuviin tekemistään käsikirjoituksista) luoma kyttyräselkäinen hahmo palasi takaisin (kylläkin eri sukunimellä!) myöhemmin elokuvassa Brothers Till We Die (La banda del gobbo, 1977), jonka jälkeen Lenzin ja Milianin elokuvalliset tiet erkanivat.

Umberto Lenzi on kovassa vedossa ja kuljettaa elokuvaa eteenpäin vauhdilla kokeneen kuvaajan, useiden muidenkin genreohjaajien kanssa työskennelleen Federico Zannin avustuksella. Svengaavasta ja ärhäkkäästä scoresta vastaa Franco Micalizzi. Erityisen mukavalla tavalla säväyttää tietty viileä tunnusmusiikki, jota soitetaan usein Tanzin ilmaantuessa paikalle tai jopa hänen kävellessään poliisiaseman käytävällä.

Rome Armed to the Teeth edusti Lenzille paluuta rikoselokuvan huipulle hieman vaisumpien tapausten Manhunt in the City (L'uomo della strada fa giustizia, 1975) ja Syndicate Sadists (Il giustiziere sfida la città, 1975) jälkeen. Rome Armed to the Teethin suuren suosion johdosta Leonardo Tanzin seikkailut saivatkin nopeasti jatkoa hänen palatessaan valkokankaille jo seuraavana vuonna elokuvassa The Cynic, the Rat & the Fist (Il cinico, l'infame, il violento). Sitä ennen Lenzi ehti kuitenkin ohjata Merliä komisario Bettin roolissa parhaassa crime-elokuvassaan Violent Naples (Napoli violenta, 1976), joka oli jatko‑osa Merlin crime-uran aloittaneelle, Marino Girolamin ohjaamalle elokuvalle Violent Rome (Roma violenta, 1975).