TARANTINO CONNECTION II @ Orion 2.12.-16.1.

Lauri Lehtinen ( 28.11.2009 12:40)

dodo ( 28.11.2009 10:00)

Olin juuri eilen kokouksessa, jossa tehtiin Kuopion alueen Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston seuraava sarja. Olen kyllä tyytyväinen meidän tulevaan settiin, mutta tuota Suonion ja Lehtisen listan lukiessa kyllä vähän harmittaa… Kuopion sarjaan saadaan n. 14 leffaa vuodessa!

Niinhän se menee, pienet näytösmäärät vaikuttavat myös sarjojen sisältöön, joissa ei pääse millään yksittäisillä ilmiöillä kovin monen leffan voimalla irrottelemaan, ja kokoajilla on tietysti aina tietty paine noudattaa ns. opetussuunnitelmaa... Maakuntien chanssit hommata elokuvia arkistolta saati maailmalta ovat päämajaan verrattuna niin rajalliset, että ei ihme jos joskus harmittaa – onneksi kyse on aina myös asenteesta ja näissäkin puitteissa Kuopio selvästi onnistuu saamaan valintoihin mielikuvitusta ja tyyliä.



Erityiskiitos dodolle kaikesta vuosien mittaan tulleesta Japani-Italo-Panic-konsultoinnista ja harvinaisten materiaalien lainoista.

Kiitos kiitoksista . Hauskaa olla avuksi edes näin pienessä muodossa. Nostan kyllä hattua tekemällenne työlle!



En malta olla mainostamatta Kuopion seuraavan sarjan tärppiä Maanantaina 1.3. klo 19:00 Kuvakukon valkokankaalle pärähtää Wojciech Hasin Saragossa Manuscript. Odottelemme näytökseen vieraaksi Krzysztof Pendereckiä, joka on säveltänyt Saragossan musiikit. Penderecki johtaa myös Kuopion Kaupunginorkesteria Torstaina 4.3. klo 19:00. Luvassa on Pendereckin Käyrätorvikonsertto ja Mendelssohnin Sinfonia nro 4.

Uhhuh olipas mahdoton tehtävä. Piti rajata fiilismuistoihin. Että on ollut se fiilis että "just nyt oli kiva olla täällä tänään." Monta parempaakin elokuvaa jäi pois, puhumattkaan niistä jotka on nähnyt muissa yhteyksissä ja siksi skipannut arkistossa, mutta jotka ovat kuitenkin olleet sen vuoden keskeisiä valkokangasesityksiä täällä päin.

Dario Argento: Neljä kärpästä harmaalla sametilla

Mario Bava: Diabolik

Sergio Corbucci: Lännen spesialisti

Hideo Gosha: Goyokin

Lucio Fulci: Kauhujen kylä

Dusan Makavejev: Sweet Movie

Kihachi Okamoto: The Sword of Doom

Michael Reeves: The Sorcerers

Sergio Sollima: Luodin laki

Seijun Suzuki: Tokyo Drifter



Pakkohan sitä on tulla viikolla mestoille.

Tulen kuin hullu hevonen

Näin härön leffan esittäminen jää aina mieleen.

Pako New Yorkista

Loppuunmyyty näytös, sateessa hyperpitkä jono kassalle, istuminen eturivissä. Silti kannatti!

Last House on the Left

Erikoisversio + leffalla erikoistitteli.

Hellströmin kronikka

Esim. se itikoiden tanssahteleminen eestaas, uhhuh.

The Wicker Man

Muistaakseni printti oli erityisen värikylläinen ja lopun aurinko näytti helvetin hyvältä.

Flash Gordon

Ehheh, mitäköhän tästä nyt ei arvostaisi?

The Holy Mountain

Tästäkin on vain positiivisia ja hurmeisia muistoja... parhaimpia näytöksiä ikinä!

Executioners from Shaolin

Legendaarisen WTFIGO-ilmeen lanseerannut elokuva (tjeu: joku aikalaiselitistiketju).

Megaforce

Pääosajampan tiukat poseeraukset ja lopun only in the 80's! (vai miten menikään) ‑heitto ym. ym. ym.

The Devils

Sumuinen loppukohtaus jätti kyllä masentavan fiiliksen. Ainoastaan mahdollista teatterista nähtynä.

Tänään tulee kuluneeksi päivälleen 3,5 vuotta siitä kun muutin Helsingistä Kuopioon. Ainoa asia jota olen jäänyt kaipaamaan vielä tänäkin päivänä on Lehtinen/Suonio-connection Kavassa. On tullut vuodatettua monet katkerat kyyneleet, kun olen lukenut tällä palstalla uusista huippusarjoista, joita en voi millään nähdä: Italojen salatuista historioista ja Neuvostofantasiasta, ym.

Mutta on sieltä alkuvuosilta sentään tarttunut hienoja kokemuksia, joissa kaikissa yhdistävänä tekijänä voisi olla huippuelokuvan kokeminen ensimmäistä kertaa nimenomaan valkokankaalta eikä mistään televisiosta.



Sergio Corbucci: Petturit hirteen, Companeros! (Companeros) *

Amando de Ossorio: Tombs of the Blind Dead (La noche del terror ciego) *

Dusan Makavejev: Sweet Movie

Barry Mahon: Olin mies (I Was a Man) *

Werner Herzog: Aguirre – Jumalan viha

Ken Russell: The Devils *

Sergio Corbucci: Suuri hiljaisuus (Il grande silenzio) *

Mario Bava: Diabolik *

Alejandro Jodorowsky: The Holy Mountain *

Alejandro Jodorowsky: El Topo *



Siinä on se kymmenen. Lisäksi olisin voinut listata helposti ainakin seuraavat:



Sergio Corbucci: Django *

Alfred Vohrer: Sohon kyttyräselkä (Der Bucklige von Soho) *

Wes Craven: The Last House on the Left *

Brian De Palma: Hi Mom! *

Brian De Palma: Verinen veitsi (Sisters)

Lucio Fulci: The New York Ripper (Lo squartatore di New York) *

Paul Morrissey: Trash

Duccio Tessari: Kelvottomat (I bastardi) *



Bonuksena vielä syksyllä Kuvakukon Kava-sarjassa esitetyt mainiot neukkuleffat. Muita en päässyt siitä sarjasta katsomaan, mutta näistä en tinkinyt:



Konstantin Jershov & Aleksandr Ptushko: Velho (Vij)

Gennadi Kazarski: Amfibiomies (Tshelovek-amfibija) *



Kevättä odotellessa...

Sergio Corbucci: Suuri hiljaisuus (Il grande silenzio) *

Wes Craven: The Last House on the Left *



Terence Fisher: The Devil Rides Out



Robin Hardy: Uhrijuhla (The Wicker Man) *



Cyril Frankel: Lapsi on murhattu (Never Take Sweets from a Stranger) *



Seth Holt: Kuolema kulkee talossa (The Nanny) *



Ken Russell: The Devils *



Masaki Kobayashi: Kwaidan



Lucio Fulci: The New York Ripper (Lo squartatore di New York) *



Sergio Corbucci: Lännen spesialisti (Gli specialisti) *





Mukana on dvd:ltä löytyviä elokuvia joiden näkeminen valkokankaalta on ollut mahtava elämys (esimerkiksi Devils:iä tai Kwaidania en olisi uskonut kankaalta näkeväni) ja uusia löytöjä kuten Never take sweets... Hienon ja kunnioitettavan listan olette saaneet aikaan.

Keskeytän hienojen muistojen virran hetkeksi tuoreimman sarjamme

Tarantino Connection II avajaisleffan blatantin mainostuksen muodossa. Kakkostribuutin Kunniattomien paskiaisten ohjaajan rakkaudella rajoja rikkovalle elokuvafilosofialle avaa keskiviikkoiltana joulukauden lumivalkoinen toimintapaketti LADY SNOWBLOOD (Shurayukihime, Japani 1973). Sarjan japanilaisvahvistus on kostamaan syntyneen samuraityttö Yukin tarina, josta Kill Bill Vol. 1 lainasi kauneimman laulunsa, komeimmat miekkailunsa ja jyrkimmät naisnäkökulmansa.



Sielukkaista antisankareistaan muistetun manga- ja elokuvaskenaristi Kazuo Koiken (Hanzo the Razor, Lone Wolf & Cub, Golgo 13...) ja aavemaisen lumoavan Meiko Kajin rajuotteinen ja hieno yhteistyö hätkähdyttää ja sykähdyttää kaikkia tärkeimpiä aisteja. Nykyelokuvissa ei ole puutetta "vahvoista naisista", mutta Meiko Kajin veroisia melankolisia ja ulkopuolisuudessaan ääricooleja sankarittaria ei liian usein missään nähdä. Nyt nähdään ja saattaa käydä niin, että teemabiisi Flower of Carnage soi loppuviikosta joidenkin meistä päässä... Uusi uljas 35 MM ‑printti ei jää Suomeen asumaan joten toimi ajoissa ja nähdään elokuvissa!



Esitykset ke 2.12 klo 21.00 & pe 4.12. klo 21.00, English subtitles, K18



http://www.youtube.com/watch?v=Ma3kdneCvcY

Koetin ostaa lippua huomiseksi ja uusia samalla klubikortin mutta ei näyttänyt onnistuvan, klubikortin numeron kohdalla ei ole mitään "uusi kortti" nappulaa tms. Mitäköhän en huomaa?

Antti Vanhala ( 3.12.2009 20:57)

Koetin ostaa lippua huomiseksi ja uusia samalla klubikortin mutta ei näyttänyt onnistuvan, klubikortin numeron kohdalla ei ole mitään "uusi kortti" nappulaa tms. Mitäköhän en huomaa?

Tää nyt on silkka mutu, mutta voisin kuvitella että toi voi johtua Orionissa olleista tietoliikennekatkoksista. Lippujärjestelmä bugailee, viime viikolla sai vielä ostettua lipun siruttomalla kortilla, eilen ei mennyt enää sekään kortti läpi. Ottakaa käteistä mukaan.

Kiitos tiedosta, tuohan kuulostaa hyvinkin mahdolliselta.

Vanhala, nyt top teniä kehiin kuten kaikki muutkin joilta on vielä tekemättä – vain listaamalla voi voittaa ja vaikuttaa

Todella hyvälaatuiseksi osoittautunut Lady Snowbloodin printti siis nähdään Orionissa vielä huomenna pe klo 21.00. Modernin Japanin synnytystuskia esittelevän saagan monista hienouksista päällimmäisenä mielessä pyörii jostain syystä tekoveri, joka on ilmiselvästi tehty samalla hehkuvan hyperpunaisella ja tuhdilla Toho-reseptillä kuin Shogun Assassinissa...

Alejandro Jodorowsky:

The Holy Mountain

Ken Russell: The Devils

Häpeä siitä, ettei ollut nähnyt näitä kovan maineen klassikkoita muuntui hetkessä riemuksi kun tajusi pääsevänsä ensikatselemaan molemmat valkokankaalta. Sekä elokuvat että esitykset lunastivat kaikki odotukset.



Sergio Leone: Vain muutaman dollarin tähden

Dollaritrilogian paras sekä kenties kaikkien aikojen suosikkispaguni – ainakin tämän näytöksen jälkeen, joka oli nostattavimpia elokuvateatterikokemuksia miesmuistiin.



Lucio Fulci: Kauhujen kylä

Samaa harvinaislaatuisen innostavaa elokuvankatsomisen riemua kuin edellämainitun kanssa pääsi myöhemmin elämään tämän Fulcin 70-luvun tuotannon helmen äärellä. Epäuskottavan upea printti siivitti tunnelman toiseen potenssiin, eikä haaleaa ja sumuista dvd-versiota ole viitsinyt sittemmin tuijotella.



Dario Argento: Neljä kärpästä harmaalla sametilla

Sergio Corbucci: Lännen spesialisti

Näiden luotto-ohjaajien erinomaisten elokuvien harvinaisuus (ainakin näytösten aikaan kunnollisina kotikatseluversioina) vielä lisäsi esitysten ainutlaatuisuutta. Ranskaääniraita Kärpäsissä ei alkuhämmennyksen jälkeen edes haitannut.



Liu Chia-liang: Executioners from Shaolin

36th Chamber Bio Rexissä vie voiton, mutta kyllä Executionersinkin näkemistä filmiltä kelpaa muistella.



Chang Cheh: The New One-Armed Swordsman

Kelat taisi tulla väärässä järjestyksessä mutta ei se mitään. Shaw-sarjan hienoin Chang-elokuva.



Mario Bava: Viikinkien kosto

Kenji Misumi: Lightning Swords of Death

Oleellisia muistuttajia siitä, kuinka tututkin elokuvat voivat kasvaa elokuvateatteriympäristössä ja oikean yleisön kanssa nautittuina sisältöään suuremmiksi.

Antti Vanhala ( 3.12.2009 20:57)

Koetin ostaa lippua huomiseksi ja uusia samalla klubikortin mutta ei näyttänyt onnistuvan, klubikortin numeron kohdalla ei ole mitään "uusi kortti" nappulaa tms. Mitäköhän en huomaa?

Sama vika kun keskiviikon näytökseen ostin lippua. Klubikortti oli mennyt vanhaksi, mutta sitä ei pystynyt uusimaan netissä mitenkään – eikä näin ollen ostaa klubihintaista lippua. Piti siis maksaa lipusta euro ekstraa. Siinä vaiheessa kun oli jo myöhäistä muuttaa suunnitelmaa niin että ehtisi asioida orionin kassalla korttia uusimassa.



Very annoying, kun on epätodennäköistä että saan uusittua korttia ennen seuraavaakaan kiinnostavaa näytöstä, eli taas joutuu ostamaan kalliimman lipun.

Eikö ollut teidän masinoima sarja se, jossa esitettiin mm. Foxy Brown, The Big Bird Cage ym. ja jonka elokuvia muistan Tampereelta asti järjestäneeni itseni katsomaan..? (Mikä toi jonain kesänä pyörinyt setti edes oli teemaltaan – bläkkärit/Pam Grier?) Listasta ei näitä ainakaan löydy.

Spiritual Boxer ( 4.12.2009 12:14)

Eikö ollut teidän masinoima sarja se, jossa esitettiin mm. Foxy Brown, The Big Bird Cage ym. ja jonka elokuvia muistan Tampereelta asti järjestäneeni itseni katsomaan..? (Mikä toi jonain kesänä pyörinyt setti edes oli teemaltaan – bläkkärit/Pam Grier?) Listasta ei näitä ainakaan löydy.

Vissiin Orionin eka Tarantino-sarja, joka oli jo ennen meidän aikaamme, ehkä ‑98 tai ‑99? Tosin tuon sarjan hoteimmat nimikkeet oli jo sitä ennen esitetty NV:ssä ja ehkä muuallakin (Jyväskylän kesä/KesäKino Engel).

Flash ( 4.12.2009 14:07)

Spiritual Boxer ( 4.12.2009 12:14)

Eikö ollut teidän masinoima sarja se, jossa esitettiin mm. Foxy Brown, The Big Bird Cage ym. ja jonka elokuvia muistan Tampereelta asti järjestäneeni itseni katsomaan..? (Mikä toi jonain kesänä pyörinyt setti edes oli teemaltaan – bläkkärit/Pam Grier?) Listasta ei näitä ainakaan löydy.

Vissiin Orionin eka Tarantino-sarja, joka oli jo ennen meidän aikaamme, ehkä ‑98 tai ‑99? Tosin tuon sarjan hoteimmat nimikkeet oli jo sitä ennen esitetty NV:ssä ja ehkä muuallakin (Jyväskylän kesä/KesäKino Engel).

Tähän hätään ei pysty heittämään tarkkoja listoja, mutta Quentin Tarantino ‑ysärisarjan ja TC ykkösen (2004) vertailu olisi hyvä tapa havainnollistaa meidän ja esitystoiminnan peruskuvioiden eroavuuksia mitä "kulttielokuviin" tulee (inhoan koko sanaa). Stevensonilta hankittuja Jack Hillin leffoja lukuunottamatta 90-luvun sarja oli melko normaali ja uutuusvetoinen Hollywood-elokuvantekijän retrospektiivi, kun taas jälkimmäisessä kaikkien näkemät pulpit ja jackiet saivat jäädä sivummalle ja Tarantino-teeman puitteissa kankaalle hommattiin maksimimäärä stydeimpiä vaikuttajaleffoja Sonny Chibasta Shaw Brosiin ja Truck Turneriin – merkkiteoksia, joita ei viisi vuotta sitten ollut televisiossa eikä Makuunissa, toisin kuin nykyään. Verentahriman morsiamen (Bloodspattered Bride) peruuntuminen kuluneen kopion takia harmittaa edelleen, mutta Grindhousen yhteydessä vahinko otetaan takaisin 35mm-trailerin muodossa



Lady Snowblood olisi voinut ihan yhtä hyvin olla TC1:ssä, mutta printti bongattiin vasta hiljattain Oslon ohjelmistosta, eikä sitä ehkä silloin ollut edes olemassa.