Suomen elokuvasäätiö

Koska noi vanhat jutut ei kiinnosta nuorta urbaania aikuisyleisöä, eikä ne ole tarpeeksi vanhoja, maalaisia tai farssimaisia aiheita kiinnostaakseen eläkeläisiä.

SES:n tuet ilmoitettiin jälleen ja voi pojat, nyt on kakka aitoa. Joona "FC Venus" Tenan kauhuleffa, Valkoinen Peura remake, 3d-animaatio "The Sampo" ja Koivusalon Timpan Oscar-elokuva "vaiettujen siviiliuhrien kohtaloista, neuvostopartisaanien järkyttävän tuhotyön uhreina, syrjäisissä rajakylissä jatkosodan vuosina". Kolme viimeisintä sai siis vain kehittämistukea, joka ei takaa elokuvan valmistumista.

Ilkka Järvi-Laturi vetää myös vahvasti ja tekee leffan kiinalaisten rahoilla. Tätä odotan eniten!



Koko uutinen tästä.

Liisa_ ( 28.10.2009 00:16)

Mahtavaa, kunnon viihdettä palstalla!



Lisäksi ajattelin tuoda tähän myös toisen ajatuksen: elokuvia tuetaan säätiöpohjaisesti muuallakin kuin Suomessa. Jos siis noita tukia mietitään, voisi ehkä tosissaan yrittää etsiä vertailukohtia ulkomailta ennemmin kuin kuulostella omia mutu-fiiliksiä. Lisäksi SES on oikeesti mielenkiintoinen poikkeus näissä tukilaitoksissa siinä, että tuet eivät ole takaisinmaksettavia. Mun mielestä naisohjaaja-painotuksen spekuloinnin sijaan paljon kiinnostavampaa olisi miettiä sitä, mitä kotimaiselle elokuvatuotannolle tapahtuisi, jos tuotantotuki muuttuisikin kansainväliseen malliin takaisinperittäväksi. En kyllä osaa itse edes kuvitella seurauksia.

Itseasiassa Sessin tukimuoto ei ole läheskään ainoa Euroopassa. Monissa maissa, mm muut Pohjoismaat ja Saksa, on isoja tukimuotoja myös ei-takaisinperittävässä muodossa. Samoin osa eurooppalaisista tukimuodoista on puhdasta tukea ilman takaisinmaksua.

(The Lukewarm.) ( 28.10.2009 10:56)

Liisa_ ( 28.10.2009 00:16)

Tän kommentin tarkoitus oli avata vähän sitä että noi mainitut "ylikansalliset" tuotantotuet ei ole mitään mystistä rahaa, jotka tulee jostain kämmeniään hierovilta viekkailta mysteerimiehiltä, jotka alkaa heti peukaloida pikku suomalaisohjaaja-paran käsikirjoitusta dollarinkuvat silmissään, vaan ihan oma ja aika isolla skaalalla toimiva järjestelmänsä, josta on kyllä tarjolla ihan faktapohjaista tietoa kun vaan vaivautuu ottamaan selvää.

Joo-o, mutta silloin kun rahaa tulee paljonkin isommalta eurooppalaiselta levittäjältä, niin aivan varmasti niitä ehdotuksia tulee. Samaa sanoi Skavabölen tuottaja artisokan (vai docpointin?) naisohjaaja/tuottaja ‑keskustelutilaisuudessa, jossa olit itsekin mukana. Saksalaisille tuottajille oltiin käyty näyttämässä keskeneräistä elokuvaa ja sieltä tuli kaikenlaista palautetta miten elokuvaa voisi leikata paremmaksi. Tärkeää olisi, että suomalaiset tuottajat pitäisivät hommat käsissään ja antaisivat ohjaajan päättää (kuten Skavabölen tuottaja kertoi tehneensä).

Iso ongelma kv-rahassa nimenomaan on liian monta keittäjää sopan ympärillä. En ole vielä koskaan tavannut tuottajaa, joka haluaisi projektilleen kv-rahaa mikäli budjetti olisi mahdollista saada kasaan myös kotimaasta. Muun maalaisilta osatuottajilta ei tule rahaa suomalaiselle tuotantoyhtiölle, vaan he vastaavat osasta elokuvan teosta ja hoitavat sen budjetin keräämisen itse. Esim tiettyä omasta maasta kerättävää budjetin osuutta vastaan saksalainen osatuottaja voi organisoida elokuvan äänisuunnittelun tai musiikin. Rahaa Suomeen päin ei liiku, vain elokuvan "osia". Muut niinsanottuja "kulttuuripisteiden" prosenttiosuuksia tuovat ovat esim osatuottajamaan näyttelijä, kuvauspaikat tai joku taiteellisesti vastuullinen henkilö.



Voi vain päätellä, tuoko elokuvan taiteellisen kokonaisuuden kasassapitämiseen lisähaastetta useamman maalainen tuotantoyhtiö saman projektin ääressä. Toisaalta kv-tuotanto parhaimmillaan voi tuoda myös lisäideoita ja helpottaa elokuvan kansainvälistä levitystä.



Mitä valmiiden elokuvien tasoon tulee, itse en osoittaisi syyttävällä sormella vain Sessiä. Mielestäni paljon isompi ongelma on suomalaisen käsikirjoituksen, näyttelyn ja ohjauksen taso, joka ei edesauta läheskään aina hyvien elokuvien syntymistä. Eikö sillä, etteikö kaikilla noilla osa-alueilla loistotekijöitäkin Suomessa ole. Väittäisin että hyvin harvoin joku loistava elokuvakäsikirjoitus jää Sessiltä rahoittamatta, ongelma pikemminkin on siinä ettei tarpeeksi hyviä käsiksiä löydy tarpeeksi rahoitettavaksi.

Ulla ( 29.4.2010 16:43)

Mitä valmiiden elokuvien tasoon tulee, itse en osoittaisi syyttävällä sormella vain Sessiä. Mielestäni paljon isompi ongelma on suomalaisen käsikirjoituksen, näyttelyn ja ohjauksen taso, joka ei edesauta läheskään aina hyvien elokuvien syntymistä. Eikö sillä, etteikö kaikilla noilla osa-alueilla loistotekijöitäkin Suomessa ole. Väittäisin että hyvin harvoin joku loistava elokuvakäsikirjoitus jää Sessiltä rahoittamatta, ongelma pikemminkin on siinä ettei tarpeeksi hyviä käsiksiä löydy tarpeeksi rahoitettavaksi.

Vaikka olen syytellyt aiemmissa kirjoituksissani SES:tä kotimaisen elokuvatuotannon ohjailusta, olen itsekin kallistunut siihen suuntaan, että suurin vastuu elokuvien tasosta jää tuotantoyhtiöille, käsikirjoittajille ja ohjaajille. Kun ketjussa on monta tekijää, jotka vaikuttavat lopputulokseen laatuun – esimerkiksi jos tuotantoyhtiö valitsee vain myyvimmiltä tuntuvat ideat – ei tuen antajaa voi laittaa yksinään vastuuseen elokuvien sisällöstä. Jos tukihakemukset ovat tasoltaan valmiiksi keskinkertaisia, ei elokuvasäätiöllä ole kovin paljoa keinoja vaikuttaa tuotantojen lopulliseen laatuun, vaikka tuotantoneuvoja voi ehdottaa muutoksia käsikirjoitukseen jne. Hyvänä asiana SES:n kohdalla voikin pitää sitä, että tukipäätöksiä on tekemässä ihmisiä, joilla on jonkinlaista omakohtaista kokemusta elokuvien tekemisestä.



Jos rahoittajia halutaan joka tapauksessa nostaa esille, voi osan vastuusta vierittää myös muille rahan jakajille. Etenkin televisiokanavien rahoitus on kokonaisbudjetin kannalta huomattava, joten sieltä tuleva palaute voi vaikuttaa tuotannon tulevaisuuteen.

Mitä valmiiden elokuvien tasoon tulee, itse en osoittaisi syyttävällä sormella vain Sessiä. Mielestäni paljon isompi ongelma on suomalaisen käsikirjoituksen, näyttelyn ja ohjauksen taso, joka ei edesauta läheskään aina hyvien elokuvien syntymistä. Eikö sillä, etteikö kaikilla noilla osa-alueilla loistotekijöitäkin Suomessa ole. Väittäisin että hyvin harvoin joku loistava elokuvakäsikirjoitus jää Sessiltä rahoittamatta, ongelma pikemminkin on siinä ettei tarpeeksi hyviä käsiksiä löydy tarpeeksi rahoitettavaksi.

Vaikka olen syytellyt aiemmissa kirjoituksissani SES:tä kotimaisen elokuvatuotannon ohjailusta, olen itsekin kallistunut siihen suuntaan, että suurin vastuu elokuvien tasosta jää tuotantoyhtiöille, käsikirjoittajille ja ohjaajille. Kun ketjussa on monta tekijää, jotka vaikuttavat lopputulokseen laatuun – esimerkiksi jos tuotantoyhtiö valitsee vain myyvimmiltä tuntuvat ideat – ei tuen antajaa voi laittaa yksinään vastuuseen elokuvien sisällöstä. Jos tukihakemukset ovat tasoltaan valmiiksi keskinkertaisia, ei elokuvasäätiöllä ole kovin paljoa keinoja vaikuttaa tuotantojen lopulliseen laatuun, vaikka tuotantoneuvoja voi ehdottaa muutoksia käsikirjoitukseen jne.

Eli on ok tukea roskaa, kun ei ole muutakaan? Vai miten nämä vuodatukset tulee tulkita.

Hyvänä asiana SES:n kohdalla voikin pitää sitä, että tukipäätöksiä on tekemässä ihmisiä, joilla on jonkinlaista omakohtaista kokemusta elokuvien tekemisestä.

Olleet tekemässä ihan oikeita elokuvia vai niitä samoja suomalaisia hirviöitä, joita nyt tuetaan?

Väittäisin että hyvin harvoin joku loistava elokuvakäsikirjoitus

Toisaalta mitä auttaa loistavakaan käsikirjoitus, jos joku totaalisen ammattitaidoton (esim. TaiKin käynyt) ohjaaja ei omaa visuaalista kykyä kertoa tarinoita kameralla. Eihän käsikirjoituksia koskaan toteuteta sellaisenaan, vaan niistä tulee aina ohjaajansa näköisiä. Toisin sanoen, jos Suomesta löytyisi laadukkaita ohjaajia, nähtäisiin valkokankailla myös hyviä käsikirjoituksia.

JMustonen ( 30.4.2010 07:29)

Eli on ok tukea roskaa, kun ei ole muutakaan? Vai miten nämä vuodatukset tulee tulkita.

SES:n olemassaolon oikeutusta ja kansallista elokuvarahoitusta olisi varmaan aika vaikea perustella, jos täällä ei tuotettaisi vuosittain kuin Kaurismäkien, Salmenperän ja muutaman muun ohjaajan elokuvia – ja nekin useammalle vuodelle hajautettuna. SES:n yhtenä ohjenuorana tukia myöntäessä on nykyään yleisön huomioon ottaminen, eli elokuvia ei ole tarkoitus tehdä tyhjille katsomoille; tämä on melko ymmärrettävää kun ottaa huomioon, miten vähän kotimaiset elokuvat vetivät väkeä teattereihin 80-luvulla. Itselleni toki sopisi, että tuettavat elokuvat valittaisiin muilla kriteereillä, mutta ei ole vaikea ymmärtää, miksi SES toimii näin. Elokuvasäätiötä voi verrata joiltain osin Yleen, joka tasapainoilee nykyään asiapitoisen laatuohjelman ja yleisöä keräävän viihteen välimaastossa. Paras vaihtoehto olisi tietenkin se, että tuettavat elokuvat löytyisivät siitä väliltä, mikä tarkoittaisi sekä sisältöä että viihtyvyyttä.



SES:n toiminnassa on tietenkin myös paljon parannettavaa. Vuodesta toiseen on turha tukea sellaisten tekijöiden elokuvia, jotka eivät vedä yleisöä teattereihin ja ovat muutenkin varsin heikkolaatuisia. Muutenkin jotkut projektit olisi ollut syytä lopettaa saman tien, sillä yhden tähden elokuvia tulee vuosittain teattereihin aivan liikaa. Tästä huolimatta hyvänä asiana voi pitää sitä, että 2000-luvulla moni uusi ohjaaja on päässyt tekemään debyyttielokuvansa.

JMustonen ( 30.4.2010 07:29)

Toisin sanoen, jos Suomesta löytyisi laadukkaita ohjaajia, nähtäisiin valkokankailla myös hyviä käsikirjoituksia.

Jeah, kyse ei taida olla siitä etteikö täällä osattaisi kirjoittaa hyviä käsiksiä, vaan siitä että hyvät kirjoittajat kirjoittavat muille estradeille. Elokuvakäsikirjoitusten ja ‑tarinoiden taso on Suomessa ihmeellisen kehno, ottaen huomioon sen kuinka paljon hyviä kirjoittajia meiltä kuitenkin löytyy ja sen että joku tarinankerronnan traditio, esim. romaanitaiteessa, on meillä aika vahva.

Ulla ( 29.4.2010 16:43)

Mitä valmiiden elokuvien tasoon tulee, itse en osoittaisi syyttävällä sormella vain Sessiä. Mielestäni paljon isompi ongelma on suomalaisen käsikirjoituksen, näyttelyn ja ohjauksen taso, joka ei edesauta läheskään aina hyvien elokuvien syntymistä. Eikö sillä, etteikö kaikilla noilla osa-alueilla loistotekijöitäkin Suomessa ole. Väittäisin että hyvin harvoin joku loistava elokuvakäsikirjoitus jää Sessiltä rahoittamatta, ongelma pikemminkin on siinä ettei tarpeeksi hyviä käsiksiä löydy tarpeeksi rahoitettavaksi.

En nyt lähtisi soimaamaan suomalaisia näyttelijöitä ammattitaidottomuudesta. Täällä kun kumminkin tuotannot tuppaavat olemaan etupäässä ohjaaja/käsikirjoittaja/tuottaja-akselilla pyörivien toimijoiden visioita. Näköalattomuuden puute ensiksi mainitussa ammattikunnassa on asia erikseen.

http://www.ses.fi/fi/ajankohtaista_asia.asp?id=3282

Asiapuhetta Krohnilta, mutta en tiedä onko Koivusalon eeppinen teos paras tapa ajaa viesti perille.

Tiedotteen olennaisin sisältö: "Tänään eduskunta katsoo Timo Koivusalon ohjaaman Täällä Pohjantähden alla 2 elokuvan."

No öö olihan siinä muutakin. Kinnunen kirjoitti tästä aiheesta taannoin. kas tässä http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/miksi-elokuvatuotannot-sivuuttavat-suomen-tassa-syy

Jep olihan siinä asiaakin. Läpikaupallinen viihdeteollisuus kaipaa verohelpotuksia valtiolta "koska näin tehdään muuallakin." No, tuetaanhan täällä sokerijuurikastakin eli mikänottei. Ah, kauan eläköön tämä järjestelmä jossa tappiot sosialisoidaan ja voitot yksityistetään.

Jokohan Nalle Wahlroos suunnittelee tuotantoyhtiötä...

Tässä nyt ei ole pelkästään kyse lisärahasta alalle vaan kyse on siitä, että haluaako valtio, että täällä enää kuvataan yhtään mitään. Ei se välttämättä ole pelkästään huono asia, että suomalaisia elokuvia kuvataan ulkomailla, mutta kyllähän se aika huolestuttavaa varmasti monen teknisen puolen alan raatajan kohdalla on... Mistä löytyy nekään vähät työpaikat jos kuvaukset siirretään yhä enemmän ulkomaille?

Joo, kyllä mä kotimaisten projektien tukemisen ymmärrän ja kannatankin sitä – siinä missä sokerijuurikkaidenkin kasvatusta. Mutta se, että aletaan jotain veroinsentiivejä antamaan ulkomaisille tuotantoyhtiöille on hassua. Ollaan nyt realisteja: ei Suomi pysty ikinä kilpailemaan halpuudessa joidenkin Romanioiden ja Unkareiden kanssa, vaikka annettaisiin mitä alennuksia. Eikä Lapista ole Uudeksi-Seelanniksi vaikka miten väitettäisiin... Enää ei ole Neuvostoliittoakaan, jota Suomi voisi esittää poliittisissa jännäreissä!

Kaupallisella alalla on kaupalliset realiteetit ja maailma on muuttunut niin, että aina jossain duunataan asiat paljon halvemmalla. Jälkitöiden osaltahan on kiinailmiökin tätä päivää, eli niitä tehdään jo esim. jossain Thaimaassa, missä palkat ovat next to nothing, mutta kielitaito, koulutus ja osaaminen korkeatasoista.