Tohkan viestiboksi taasen täynnä, mutta laitetaan nyt tähän että kaveri maksoi ilmaantuneen peruutuspaikan ja silleen eli homma hoidossa.
EKEK 2: Return of the Sika Säkissä 7.6. at Kino Engel
Tohkan viestiboksi taasen täynnä, mutta laitetaan nyt tähän että kaveri maksoi ilmaantuneen peruutuspaikan ja silleen eli homma hoidossa.
Reiska ei muuten lue juurikaan foorumeita, joten lippukyselyt kannattaa ohjata suorana tuohon elokuvakulttuuri-osoitteeseen. Kuten osa on myös huomannut, Reiskalla on oma facebook accountti! Kannatta frendata! Mukava sälli, kun sille päälle sattuu.
Hmm, maksoin jo Back to Basicissa, mutta lisätiedot jäi tulematta. Vain se alkuviesti jossa kerrottiin näin "KKK informoi maksun maksaneita tänään s-postitse". Täytyykö nyt pelästyä? :S
Anteeksi muistini. Olin näköjään antanut eri s-posti ‑osoitteen BTB:ssä kuin Naamakirjassa. Olihan tuonne toiseen tullut viestiä.
Ovet avataan 22:45.
Huh huh ja kiitokset. Oli virkistävällä tavalla erilainen kuin edellinen kerta – painopiste ei ollut erinomaisissa vaan mielenkiintoisissa elokuvissa.
Rooster
Ehkä kasan paras, ei yhtään huonoa hetkeä. Tällaistako siellä keskilännessä todella on?
Sitting Target
No, tätä haittasivat katkeilut ja leikkaukset ja se, etten oikein ymmärtänyt mitään mitä äijät mongersivat. Onneksi mulla on tää nauhalla kai ruotsiteksteillä niin voi ottaa uuden tilaisuuden. Mielikuvaksi kylläkin jäi, että tarina oli aika hiomaton vaikka alku ja perusidea oli hyvä. Mutta jo pelkästään erinäisiä näyttelijöitä katseli nautinnokseen.
Young Love
En olis uskonut että joudun katsomaan tämän... Uskomatonta, sairaalloista materiaalia.
Magdalena – vom Teufel besessen
Tässä kesti ensimmäiseen katkeamiskohtaan asti todellinen mitä vittua ‑olotila. Tämä johtui yksinkertaisesti siitä että siirtymä Young Loven mielisairaasta vinkkelistä näinkin normaaliin maailman kuvaukseen oli liian raju. Todella lystikäs genrehybriidi: vähän Manaajaa, vähän Suspiriaa, vähän herttasarjaa ja ehkä ennenkaikkea saksalaisen ylemmän keskiluokan kitschille irvailua. Mainio dialogi tuntui syntyneen kääntämällä sanasta sanaan saksalaista tekstiä.
Viva Knievel!
No perheteemat jatkuivat ammattitaitosessa elokuvassa jota oli yllättävän kiva seurata. Porukkaa kuoli mukavan sujuvasti ilman että asiasta tehtiin suurempaa numeroa.
The Real Bruce Lee
"Although" Tästä tuli juuri tsekattua videolta se alkuperäinen korealainen Dragon Lee ‑leffa, ikävä kyllä tiettyjä "parhaita paloja" (asetelman petaamista jossa Dragon Lee yrittää näytellä) oli tästä versiosta poistettu. Näinollen oli kiva nähdä niitä oikean Bruce Leen lapsuudenpalojakin. Hauskaa ja honkkarimeininkiä fantasistisempaa touhua etenkin alkupuolella vaijereineen kaikkineen, ja yksinkertaisesti aina "vitun siistiä" nähdä tällasta valkokankaalla.
Invasion USA
Tää elokuvahan on toimintaelokuvana aivan paska mutta se olikin hyvä asia, jäi aikaa funtsia sisältöä. Teoriani on se että "kommarit" edustavat elokuvassa Yhdysvaltojen hallintokoneistoa, jota vastaan messiaaninen Norris sitten nousee, tavallisen kansan ja erityisesti vähäosaisten, tässä tapauksessa latinalaisamerikkalaisten laittomien siirtolaisten puolesta (miettikää kohtauksia jossa "kommarit esiintyvät" virkavallan edustajina). Kommareilla ja Norriksella on tavallaan yhteinen päämäärä, pelastaa kansakunnan kohtalo ignoranssin ikeestä. Kommareiden mielestä se vaan tapahtuu kansaa tuhoamalla ja Norriksen mielestä...kommareita tuhoamalla. Ymmärsin scifileffankatselukohtauksen niin, että jos 50-luvun scifissä ufot edustivat kommunismin uhkaa niin eipä varmaankaan 80-luvun elokuvassa puolestaan kommarit merkitse vain ja ainoastaan kommareita. Oikeistoradikaalinen elokuva.
Jee! On tämä vaan kiireiselle ihmiselle kätevää, kun normaalisti ei nykyään ehdi näkemään kuin 1-3 elokuvaa viikossa. Väsyttää vitusti, joten kommenteissa ei ehkä ole puolta järkeä.
Mack: Rooster: Spurs of Death! (1977)
Ihan jees huonoa nyrjähtänyttä maalaisdraamaa, wtf-hetkiä ja kääpiönä olemisen mysteereitä, mutta luisuu hieman tylsäksi ja pakko hieman pahoittaa mieltä kukkojen kohtelusta. ”Tappelut kuvattiin niin, ettei eläimiä satutettu”, just joo.
Hickox: Sitting Target (1972)
Erittäin, erittäin kova! Olin halunnut nähdä tän jo pitempään, joten hienoa että oltiin saatu ohjelmistoon kehnosta printistä huolimatta. Loistava cast (näytöksessä kuultua: ”toi päähenkilö oli Gladiaattorissa”), jännittävää toimintaa, hieno score ja riittävällä rytinällä eteenpäin rullaava käsis. Loppuelokuva ei pysty aivan ylläpitämään alun vankilapaon intensiteettiä, mutta tiukkaa ja tylyä kamaa finaaliin asti. Kevyesti yön kohokohta.
Lehkamo: Young Love (2001)
Huh huh. Oikea konteksti katsomiselle sinänsä, onhan tää aivan käsittämätön tekele. Toivoinkin europitoisempaa sisältöä kuin viimeksi...
Boos: Magdalena, vom Teufel besessen (1974)
Alkupuoli toimi hiton hyvin, puolenvälin jälkeen mielenkiinto hieman herpaantui, missä raskaalla väsymysaallollakin oli syynsä. Tyttökoulu, riivausta, sääriä ja jumalanpilkkaa! Jos Roosterissa kukot, niin tässä poloinen käärme sai kylmää kyytiä, mikä ei ollut hauskaa sinänsä mainiossa (mutta vähän antikliimaksiksi jäävässä) kohtauksessa. Bonuspisteitä todella hienosta dubbauksesta, edes yön kung fu ei päässyt samoihin sfääreihin.
Douglas: Viva Knievel! (1977)
Pelkästään totaalisen tylsä paska, johon kyllästyi heti ensimmäisen 10 min aikana. Voisi kuvitella löytyvän jotain tahatonta kalkkunahauskuutta, kuten Knievelin umpisurkea näyttelijäsuoritus, mutta kyllä koko salissa tuntui olevan naureskelunkin osalta aika hiljaista. Silti esim. DVD Talkin Ian Jane näyttää antaneen ylistävässä arvostelussaan ”Replay”-arvosanaksi viisi tähteä! – eihän tätä oikasti voisi kuvitellakaan yrittää alkaa katsomaan uusiksi. Venytetty kuva ei ainakaan edesauttanut nautintoa.
Dolgin & Markovic: The Real Bruce Lee (1977)
Todella nastaa nähdä teatterissa, bruceploitaatiota onkin tullut katsottua lähiaikoina aivan liian vähän. Valtaosan kestosta vievä korealainen Dragon Lee –leffa on tosin melko surkea (Dragon Lee –standardeilla silti ihan ok; käsittääkseni laatikkopään debyytti), mutta viihdyttävyys oli joka tapauksessa taattu.
Zito: Invasion U.S.A. (1985)
Kuten moska yllä totesikin, elokuvan anti on ehdottomasti sisällön puolella. Muuten kohtalaisesta budjetista huolimatta niin kädetön toteutus, että toimintakohtauksissakin uhkasi unettaa. Pakollinen vertautuminen edellisen EKEK-yön päättäneeseen Cannon-mestariteokseen Death Wish 3 vielä hieman korosti tän puutteita. Silti varsin perusteltu valinta lopetuselokuvaksi.
Eka EKEK, formaatti oli oikein ihku. Lisää näitä! Bonuksena selkeästi jaksoin keskittyä elokuviin paremmin (ja nukahtelematta) ku ei etukäteen tiennyt mitä on tulossa. Yhden leffan vedin puoliksi torkkuen, mutta ihan tarkoituksella.
Rooster
Kukkolauluja piisasi. Kääppärikin oli. Hienoja hidastuksia. Harmi että draama oli melko dallashenkistä ja välillä henkilöitä unohdettiin (äiti jeesustelijoiden kanssa ja poika traileriin) vähän turhan pitkiksi ajoiksi sivuun.
Tästä heräsi myös halu nähdä Monte Hellmanin Cockfighter: "He came into town with his cock in hand, and what he did with it was illegal in 49 states."
Wally Gator + Sitting Target
Alkupätkästä jäi lähinnä mieleen että varsin gay ääni alligaattorien playboylla.
Sitting Target huonosta printistään huolimatta aika timantti. Tylytystä ja jo mainittua kuvallista hienoutta, hienosti toimiva casting ja musiikit, aijai. Lisäksi se utopistista ja liki keskiaikaista yhdistänyt vankila oli hieno!
Young Love
NOUUUUUUUUU! Olin nähnyt tämän jo kerran aiemmin!
Magdalena vom Teufel besessen
Imdb vinkkasi että elokuvasta oli saksittu melkoisesti, mutta viihdyttävin elementti tässä versiossa olivat pökkelömäiset hahmot ja älytön tapahtuminen hyperventiloiva tunnelma. Sopi mainiosti esityskellonaikaan.
Young Love ekstroja + Viva Knievel!
Lehkamon trademark golfbägi tietokoneen vieressä ja avomersulla hurjastelu ei nyt ihan sopinut homofobisen ja kommarivastaisen & uskonnollisen sanoman esittelyyn. Young Love 2: Younger lovea odotellessa.
Viva Knievel! upposi varsin hyvin, en nyt vihannut sitä. Lapsinäyttelijä tietenkin oli perin ärsyttävä, mutta Knievelistä jäi kuva karismaattisena setänä joka uskaltaa ajaa moottoripyörällään (joka kuvasuhteen persaukisuuden takia näytti enemmän mopolta) vaikka mielisairaalan ovesta sisälle. Lopussa ollut loukkaantuminen näytti rosoisuuden vuoksi ihan otokselta jostain Knievelin oikeasta loukkaantumisesta, mieshän oli kai tunnettu hurjien hyppyjensä lisäksi hurjista loukkaantumisista.
Leslie Nielsen btw. näytti ihan samalta kuin kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

The Real Bruce Lee
Torkuin. Mielenkiinto ei piisannut, lisäksi kertojan hehkutus "ensin näytämme puoli tuntia Bruce Leen lapsuuden ja nuoruuden elokuvia ja sen jälkeen puolitoista tuntia Dragon Leeta" ei oikein napannut.
Invasion U.S.A
Chuck vs. anarkian invaasio. Menoa ja mäiskettä oli viihdyttävyyden takaamiseksi, mutta olisi tässä voinut olla enemmän synkkää sekasorron kuvausta ja anarkialla mässäilyä vaikka uutiskuvin ettei elokuva olisi jäänyt "vain" toimintamelskeeksi. Passeli päätös leffayölle, iso kiitos!
Eteisessä olleet hämyleffat olivat muuten siistejä, vaikka nyt The Day the Clown Cried oli jo käytetty vitsi (aprillia). Mitäs muita siellä näkyi Armageddonin ja Aku Ankka naisissa ‑lappujen lisäksi?
En jaksanut paikan päällä valittaa Young Lovesta mitään, yritin vain nukkua sen yli. Jos tuollaista ääripaskaa esitetään, niin voisi toivoa että se olisi edes jossain määrin harvinaisempaa matskua. Young Lovea ei kait kukaan voi sanoa mitenkään harvinaiseksi kun se on tällä vuosituhannella ollut suhteellisen laajassa teatterilevityksessä sekä esitetty teeveessä jo pari kertaa ja kaiken kukkuraksi sitä saa parilla markalla (se on niin vanhoillinen elokuva että oravannahatkin kelpaa maksuvälineenä) kaikista alelaareista.
Ne ongelmat printtien kanssa olivat takuulla korkeampien voimien rankaisu tuosta Young Loven esittämisestä.
Oli ihan hiton mukavaa, toivottavasti saatte tästä jokavuotisen tapahtuman. NV:t on kivoja mutta kyllä EKEK on niiiin paljon tyydyttävämpi konsepti. Elokuvien näkeminen ilman mitään ennakko-odotuksia on yksinkertaisesti todella puhdistava kokemus näinä informaatiotulvan aikoina. Night Visionsiin voitaisiin järjestää esimerkiksi Maximin parvelle sika säkissä ‑hakuisille elokuvaharrastajille oma osasto jonne voisi linnoittautua ilman mitään ennakkokäsitystä tulevasta ja niin ettei tarvitsisi kuunnella muiden etukäteishehkutuksia.
En jaksanut paikan päällä valittaa Young Lovesta mitään, yritin vain nukkua sen yli. Jos tuollaista ääripaskaa esitetään, niin voisi toivoa että se olisi edes jossain määrin harvinaisempaa matskua. Young Lovea ei kait kukaan voi sanoa mitenkään harvinaiseksi kun se on tällä vuosituhannella ollut suhteellisen laajassa teatterilevityksessä sekä esitetty teeveessä jo pari kertaa ja kaiken kukkuraksi sitä saa parilla markalla (se on niin vanhoillinen elokuva että oravannahatkin kelpaa maksuvälineenä) kaikista alelaareista.
Ne ongelmat printtien kanssa olivat takuulla korkeampien voimien rankaisu tuosta Young Loven esittämisestä.
Näytettiinhän tossa leffassa kuitenkin loppujenlopuksi ehkä eniten tissejä ja tussua koko yön leffoista. Musta oikein hauska valinta kaikessa tahattomassa karmeudessaan.
En jaksanut paikan päällä valittaa Young Lovesta mitään, yritin vain nukkua sen yli. Jos tuollaista ääripaskaa esitetään, niin voisi toivoa että se olisi edes jossain määrin harvinaisempaa matskua. Young Lovea ei kait kukaan voi sanoa mitenkään harvinaiseksi kun se on tällä vuosituhannella ollut suhteellisen laajassa teatterilevityksessä sekä esitetty teeveessä jo pari kertaa ja kaiken kukkuraksi sitä saa parilla markalla (se on niin vanhoillinen elokuva että oravannahatkin kelpaa maksuvälineenä) kaikista alelaareista.
Ne ongelmat printtien kanssa olivat takuulla korkeampien voimien rankaisu tuosta Young Loven esittämisestä.
Näytettiinhän tossa leffassa kuitenkin loppujenlopuksi ehkä eniten tissejä ja tussua koko yön leffoista. Musta oikein hauska valinta kaikessa tahattomassa karmeudessaan.
Young Love oli myös olennainen linkki yön "perhearvot kunniaan ja kuolema kommunisteille" ‑teemassa.
Minullakin oli varsin mukava yö, ihmeekseni pysyin jopa kuudessa näytöksessä hereillä (torkkumiseksi meni Evel Knievel ‑pätkä). Vegetaristihippinäkin on todettava, että minulle yön parasta antia olivat ne hidastetut, taidemusiikkimaisella plimputuksella säestetyt kukkotappelukohtaukset ekassa leffassa: niistä saisi koostettua mahtavan videotaideteoksen!
Elokuvana eniten pidin Magdalenasta: jännittävää todeta, että kaikista näistä elokuvista kiehtovin naishahmo oli sellainen, joka oli riivattu. Vierustoverini totesi muuten, että niissä pingis- ja hevostalutuskohtauksissa, joissa Magdalenalla viirasi päästä, naisen käytös muistutti oikeastaan aika paljon pms-oireilua :D
Kiitos taas Reinolle ja muille järjestäjille onnistuneesta tapahtumasta.
"Mä luulin että sä et usko, että ihmisillä on sielu." Näin Lehkamon kulttileffan jo kolmannen kerran mutta vasta ekaa kertaa valkokankaalla, mikä selkeytti teemoja ja estetiikkaa entistä briljantimmalle levelille, jes jes... Elokuvallisten ansioittensa lisäksi kyseessä on valaiseva matka tiettyyn himokristittyyn mentaliteettiin, jossa yritetään pää punaisena "ymmärtää" ja arvostaa hinttejä yms. poikkeustapauksia ihmisinä samalla kun suhtautuminen näiden poikkeamiin on ehdoton nou nou Superkirjan valittujen otteiden pohjalta.En jaksanut paikan päällä valittaa Young Lovesta mitään, yritin vain nukkua sen yli. Jos tuollaista ääripaskaa esitetään, niin voisi toivoa että se olisi edes jossain määrin harvinaisempaa matskua. Young Lovea ei kait kukaan voi sanoa mitenkään harvinaiseksi kun se on tällä vuosituhannella ollut suhteellisen laajassa teatterilevityksessä sekä esitetty teeveessä jo pari kertaa ja kaiken kukkuraksi sitä saa parilla markalla (se on niin vanhoillinen elokuva että oravannahatkin kelpaa maksuvälineenä) kaikista alelaareista.
Ne ongelmat printtien kanssa olivat takuulla korkeampien voimien rankaisu tuosta Young Loven esittämisestä.
Näytettiinhän tossa leffassa kuitenkin loppujenlopuksi ehkä eniten tissejä ja tussua koko yön leffoista. Musta oikein hauska valinta kaikessa tahattomassa karmeudessaan.
Young Love oli myös olennainen linkki yön "perhearvot kunniaan ja kuolema kommunisteille" ‑teemassa.
Fägäri-kommunisti on kiinnostavasti filmin ainoa kelvollinen isähahmo, eettinen auktoriteetti ja asenteellis-taiteellinen innoittaja, ja elokuva tuntuu viestittävän, että julkihomojen ja vasemmistolaisten pitäisi saada heilua esim. peruskoulun palveluksessa ilman syrjintää. Mitä ne tekevät keskenään on sitten vähän ongelmallisempi juttu, ainakin ellei välejä "yläkertaan" hoideta kuntoon ennen maallisen vaelluksen loppua. Tässähän olisi potentiaalia myös Vinokinoon jossa ohjaaja kuulisi varmaan mielenkiintoisia kysymyksiä jos karauttaisi Ferrarilla esittelemään työtään. Toivottavasti näemme vaikka Blu-ray-muodossa director's cutin joka sisältäisi poistetun kohtauksen, jossa päämulkvistin hakannut Joonas Nordman heiluttaa kiitollisena nyrkkiään kohti "yläkertaa" tai siis vessan kattoa.
Sitting Target 8-9/10
Young Love 5/10
Magdalena, vom Teufel besessen 5-7/10
Viva Knievel! 4/10
The Real Bruce Lee 6/10
Invasion U.S.A. 8/10