2008 - Suomi-kauhun vuosi?

Shocky ( 27.2.2008 18:12)

Vai ei Ruotsi (8 miljoonaa asukasta) ei vertaudu Suomeen (5 milj.) asukasluvultaan? WTF? Hollantia (16 milj.) jouduin sentään alunperin harkitsemaan hetken, Belgia (11 milj.) ja Unkari (10 milj.) olivat selviä tapauksia. Saksa 82 miljoonaa, Italia 59 miljoonaa, Ranska 64 miljoonaa, Englanti 61 miljoonaa... NÄMÄ eivät vertaudu Suomeen.



Tanskalaiset eivät kyllä tasan pysty katsomaan islantilaisia leffoja ilman tekstejä, enkä usko että tanskalaisetkaan mielellään katsovat leffoja norjaksi.



Ahaa, eli Belgia on Ranska, koska huomattava vähemmistö siellä puhuu Ranskaa. Mitähän Belgialaiset tuohon päätelmääsi sanoisivat. Hyvä elokuva ei synny potentiaalisten katsojien määrästä. Tietenkin suurille kielialueille on enemmän yrittäjiä ja on todennäköisempää että joku heistä onnistuu, mutta elokuvat tuotetaan kuitenkin jossakin maassa, tietyssä kulttuuri-ilmapiirissä, ja lopputuotteeseen vaikuttavat monet paikalliset tekijät kuten elokuvaopetuksen taso. Väitätkö, että Man Bites Dog on hyvä elokuva, koska tekijöitä motivoi tieto yli satamiljoonaapäisestä potentiaalisesta yleisöstä?

Et kuitenkaan baltian maita luetellessasi maininnut Romaniaa, jossa Hollywood on kuvannut elokuvia jo pitkään ja monet nykyisistä ohjaajista ovat saaneet käytännön harjoitusta kyseisillä studioilla... Samaisessa maassa tehtiin hämmästyttävän pienellä budjetilla tämän vuosikymmenen Eurooppalaisen elokuvan klassikko.



Kolmasosa belgialaisista puhuu ranskaa ensimmäisenä kielenään ja muutkin opiskelevat sitä koulussa (varmasti paljon meidän pakkoruotsia isommalla motivaatiolla). Elokuvasta hyvää ei tee se että tekijät tietävät tuotoksella olevan katsojia, mutta totta kai se vaikuttaa rahoitukseen, jos tiedetään markkinoiden olevan olemassa. Harjoitus tekee mestarin... Suomessa monet elokuva-alan taiteellisessa vastuussa olevat tekijät tekevät töitä myös televisiolle ja ylipäätään tuotantovauhti on erittäin hidas verrattuna muihin pohjoismaihin. Tämä kaikki on kiinni rahasta. Jos ei ole aikaa ja rahaa kokeilla, mokata ja oppia virheistään niin eihän sitä koskaan parane...

Olis vaan Suomikin ulkomaa niin täällä osattais heti tehdä OIKEITA leffoja

Shocky ( 27.2.2008 19:12)

Teuvo Tulio ja nimenomaan Sensuela kävi mielessäni kun mietin päräyttävintä Suomi-pätkää ikinä, mutta en ole tietoinen siitä, onko sillä kansainvälistäkin respektiä.

En väittänyt että olisi levinnyt, sanoin ettei näin ole. Halusin vain tarrata Agent Jensen-kommenttiin, ehkä ymmärsin jotain väärin. Tarkoitin, että on tehty parempia elokuvia ne Tulion vanhat ja uudet kuin moni tanskalainen – toki heillä elokuvahistoriassaan onkin sitten yksi all-time arvostetuimmista ohjaajista eli Dreyer.

Ei vittu, eikö täällä foorumilla voi sanoa enää mitään ilman pilkunnussimisuhkaa?



Vai ei Ruotsi (8 miljoonaa asukasta) ei vertaudu Suomeen (5 milj.) asukasluvultaan? WTF? Hollantia (16 milj.) jouduin sentään alunperin harkitsemaan hetken, Belgia (11 milj.) ja Unkari (10 milj.) olivat selviä tapauksia. Saksa 82 miljoonaa, Italia 59 miljoonaa, Ranska 64 miljoonaa, Englanti 61 miljoonaa... NÄMÄ eivät vertaudu Suomeen.



Tanskalaiset eivät kyllä tasan pysty katsomaan islantilaisia leffoja ilman tekstejä, enkä usko että tanskalaisetkaan mielellään katsovat leffoja norjaksi.



Ahaa, eli Belgia on Ranska, koska huomattava vähemmistö siellä puhuu Ranskaa. Mitähän Belgialaiset tuohon päätelmääsi sanoisivat. Hyvä elokuva ei synny potentiaalisten katsojien määrästä. Tietenkin suurille kielialueille on enemmän yrittäjiä ja on todennäköisempää että joku heistä onnistuu, mutta elokuvat tuotetaan kuitenkin jossakin maassa, tietyssä kulttuuri-ilmapiirissä, ja lopputuotteeseen vaikuttavat monet paikalliset tekijät kuten elokuvaopetuksen taso. Väitätkö, että Man Bites Dog on hyvä elokuva, koska tekijöitä motivoi tieto yli satamiljoonaapäisestä potentiaalisesta yleisöstä?

Ei ole mitään pilkunnussimista.



Joo, totta kai Suomessa elokuvateollisuus ON heikommassa jamassa kuin Ruotsissa tai Tanskassa, siihen on monta syytä. Mutta joku suomalaisten piilevä peruspaskuus kaikilla kulttuurin aloilla ei yksinkertaisesti ole sellainen, koska ei se perkele edes ole totta.



Yksi Ruotsin ja Tanskan menestyksen iso syy on se, että elokuvaa arvostetaan valtiotasolla enemmän, sille annetan välillisesti tai suoraan enemmän tukia (koulutus, tuotantotuet), koulutus on parempaa, enemmän ihmisiä saa laatukoulutuksen, elokuvia tehdään enemmän, onnistumisen mahdollisuus kasvaa heti. (Suomessa taidemusiikki saa, jos nyt ei suhteettoman paljon niin kuitenkin todella todella paljon tukea, ja sehän on näkynyt pitkään just siinä, kuinka maailman huipputasolla suomalaiset sillä sektorilla onkaan.)



Kuten Lukewarm jo sanoi, kielialueasia on äärimmäisen merkittävä. Hyvä elokuva ei synny potentiaalisten katsojien määrästä, mutta elokuvateollisuuden koko ja samalla otettavan riskin koko liittyvät – siis toi rahoituspointti – siihen, kuinka monipuolista ao maan elokuva-anti on. Esim ranskankielisellä belgialaisella elokuvalla (vrt Man Bites Dog) on heti potentiaalinen 100 miljoonan katsojan yleisö. Näin tehtävien elokuvien määrä kasvaa välittömästi, koska sijoituksella on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet palata rahoittajille.



Tätä kautta kielen merkitys on erittäin suuri – toki myös kulttuurialueen, mutta älä väitä, että esimerkiksi belgialaiset olisivat kulttuurillisesti kauempana ranskalaisista kuin suomalaiset tänä päivänä ruotsalaisista tai virolaisista.



Ruotsissa on muuten 9,2 miljoonaa asukasta.



Mutta ihan mainitsematon peruspointti elokuvateollisuudesta. Suomalainen elokuva kelpaa ulkomaille muuten kuin miniminimini-artsu/festarilevitykseen vasta kun se on helvetin hyvä. Muuten sen pitää saada Suomessa 150 000 katsojaa ennen kuin tuotantoyhtiö alkaa olla omillaan (olettaen, että tv-oikeudet on jo myyty hyvään hintaan ja dvd:ltä tulee suhteessa saman verran massia). Elokuvanteko on kulttuurinaloista hankalimpia näiden isojen työryhmien ja kalliin tekniikan eli miljooniin euroihin per elokuva/"tuote" nousevien budjettien vuoksi. Iso yleisö saavutetaan helpoimmin sen alimman yhteisen nimittäjän mukaan pelaamisella. (Tähän rahoittajakin sitten saattaa suostua, kun jotain tsänssiä että edes omat massit palais lompsaan – no, yksityinen rahoitus on Suomessa joka tapauksessa vielä ihan lapsenkengissään.) Tällöin taas on perin vaikeaa saavuttaa lainkaan ulkomaista yleisöä, koska varman päälle pelaaminen on tän uuden suomielokuvan nousun aikana tarkoittanut suomalaiskansallisia tai suorastaan historiallis- nationalistisia aiheita ja suosittujen näyttelijöiden maineella ratsastamista. (Joo, on mälsää.) Jälkimmäinen ei olisi niin paha taakka, jos ne olisivat tähtiä muualla kuin 5 miljoonan asukkaan Suomessa.



(Vastaavasti esim Ruotsin suosituin miestähti Mikael Persbrandt tunnetaan Tanskassa ja Norjassa, ja vastaavasti Mads Mikkelsen on ennen kaikkea Reisehojdet-poliisisarjan vuoksi ihan iso stara Ruotsissa. Suuntaan tai toiseen, potentiaalinen katsojamäärä periaatteessa tuplaantuu.)

Shocky ( 27.2.2008 16:21)

Norja: öö... Svidd neger? en mä tiedä. ei mene hyvin Norjassakaan.

Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä Naapuri on aivan erinomainen genre-elokuva?

Naapuri ***

JMustonen ( 27.2.2008 20:24)

JariM ( 27.2.2008 20:08)

Ehkä Manaajaa voi pitää sellaisena(?).

Mietin itsekin Manaajaa, mutta näen sen ehkä kumminkin ennemmin suurten amerikkalaisten tuotantoyhtiöiden uudelleen heräämisenä genreen, samoin kuin esim. The Omenin. Kyllähän Manaajakin poiki oman buuminsa, mutta ei sinällään lukeudu mielestäni käänteentekeviin kauhuelokuviin (näitä voisivat olla vaikka Psyko, Frakensteinin kirous, Night of the Living Dead, TCM ym. kauhuelokuvakulttuuria muovanneet klassikot). Manaajan teemat käsiteltiin varsin kattavasti jo 60-luvulla (Rosemary´s Baby yms.). Nyt sama juttu tehtiin vähän isommalla rahalla.



Edit. Ehkä Tappajahain voisi mainita. Ei elokuvallisen perinnön takia, vaan koska sen yhteydessä lanseerattiin uudenlainen oheistuotteisiin ja mainontaan perustuva elokuvakonsepti.

Ehkä liian laaja kysymys. Johtopäätös on kuitenkin sama kuin Mustosella, että kauhussa suurin osa edes semi-klassikoista tehdään poikkeavilla tavoilla, pienellä budjetilla yms. Jos muistellaan kauhun saralla vaikka viimeistä 10 vuotta, niin japsikauhut ovat suht pienimuotoisia, jenkkien Blair Witch Project (joka ei tosin ole mikään klassikko, mutta menestys) ja Saw tehtiin todella pienellä rahalla (jonka nyt voi laskea aloittaneen jonkinlaisen buumin).

Artisan ( 27.2.2008 21:00)

Shocky ( 27.2.2008 16:21)

Norja: öö... Svidd neger? en mä tiedä. ei mene hyvin Norjassakaan.

Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä Naapuri on aivan erinomainen genre-elokuva?

Toi on pari kertaa ollut lähellä hankintaa. Pitää kai poimia messiin seuraavalla kerralla kun tulee vastaan. Izzat ( http://elitisti.net/database.php?id=88&page=4 ) oli pätevä norjalainen elokuva.



Vähäisen tuntemukseni perusteella en osaa mitään kaiken kattavaa vertailua maiden välillä tehdä, mutta kaksi äyriäni ovat, että laadussa ei Norjassa välttämättä olla Suomea edellä, mutta ainakin uskallusta l. rahoitusta tehdä muutakin kuin jo tässä mainittua kansallistunne-elokuvaa ja komedialla höystettyä draamaa on. Ei ole ollut ihmeemmin vaikeuksia poimia kieliopintoja varten kiinnostavia dvd-levyjä, ja teatterissakin olisi Rovdyr. Edes semi-kiinnostavat suomalaiset on kyllä turhan harvinaisia. Ylipäätään elokuvia taidetaan tehdä Norjassa Suomea enemmän (teatterilevitykseen ainakin), mutta tämä on mutua, mikä olisi helppo vahvistaa, ja valtion tuki on voimakasta. Väittäisin kuitenkin, että kielietua ei ole niin, että yleisö olisi automaattisesti suurempaa. Etu tulee siitä, että tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset voivat kierrättää näyttelijöitään helpommin toisen maan tuotantoihin mukaan. Esimerkkeinä nyt vaikka Peter Stormare hiljattain norjalaisessa Switchissä tai Rigetissä esiintyneet Baard Owe (Norja, jota en tosiaan tiennyt norjalaiseksi) ja Erns-Hugo Järnegård (Ruotsi, tosin esittikin ruotsalaista). Tällä tavalla kiinnostusta voitaneen herättää helpommin muissa maissa. Muuten kielialueen hyöty on musta melkein sama kuin, että laskisi Viron mukaan Suomen väkilukuun. Tekstitettävä se on kuitenkin.

k-mikko ( 27.2.2008 23:08)

Artisan ( 27.2.2008 21:00)

Shocky ( 27.2.2008 16:21)

Norja: öö... Svidd neger? en mä tiedä. ei mene hyvin Norjassakaan.

Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä Naapuri on aivan erinomainen genre-elokuva?

Toi on pari kertaa ollut lähellä hankintaa. Pitää kai poimia messiin seuraavalla kerralla kun tulee vastaan. Izzat ( http://elitisti.net/database.php?id=88&page=4 ) oli pätevä norjalainen elokuva.

Naapuri kannattaa toki katsoa, mutta en kyllä näe siinä mitään mestarillista. Samallaisia stooreja kuitenkin riittää (juonta ei viitsi paljastaa, koska se pilaa paljon).

Islantilainen The Bothersome Man on myös maininnan arvoinen. Islanninhan pitäisi kilpailla lähinnä jonkun Maltan ja Luxenburgin kanssa samassa kokoluokassa.

k-mikko ( 28.2.2008 01:08)

Väittäisin kuitenkin, että kielietua ei ole niin, että yleisö olisi automaattisesti suurempaa. Etu tulee siitä, että tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset voivat kierrättää näyttelijöitään helpommin toisen maan tuotantoihin mukaan. Esimerkkeinä nyt vaikka Peter Stormare hiljattain norjalaisessa Switchissä tai Rigetissä esiintyneet Baard Owe (Norja, jota en tosiaan tiennyt norjalaiseksi) ja Erns-Hugo Järnegård (Ruotsi, tosin esittikin ruotsalaista). Tällä tavalla kiinnostusta voitaneen herättää helpommin muissa maissa. Muuten kielialueen hyöty on musta melkein sama kuin, että laskisi Viron mukaan Suomen väkilukuun. Tekstitettävä se on kuitenkin.

Joo, totta että täytyy tekstittää (mutta ero ei ole läheskään niin iso kuin suomalaisella joka kuuntelee viron kieltä). Mutta uskoisin ja väittäisin, että kulttuuritausta on samankaltainen niin, että ruotsalainen suhtautuu tanskalaiseen tv-sarjaan tai elokuvaan varauksettomammin kuin suomalaiseen teokseen – tai suomalainen suhtautuu mihinkään ruotsalaiseen. Ainakin tiedän, että Ruotsin elokuvateattereihin päätyy missä tahansa suhteessa rutkasti enemmän tanskalaisleffoja kuin Suomen valkokankaille (meillä viimeisin, After the Wedding, taisi tulla huhtikuussa 2007).



Ja näyttelijä- ym talenttivaihto on toki tosiasia, S. Skarsgård on nähty tanska- ja norjaleffoissakin eikä vain ruotsalaisissa (no hän on ollut myös jenkki-, britti- ja espanjalaisissakin joten sikäli vielä erikoistapaus), Stormare oli just uudessa tanskalaisessa Ekkossa ja Persbrandt vastikään norjalaisessa Kautokeino Rebellionissa, tanskalaisohjaaja Simon Staho on tehnyt useimmat leffansa Ruotsissa (ei kaikkia).. jne.

Antti Tohka ( 28.2.2008 01:15)

Islantilainen The Bothersome Man on myös maininnan arvoinen. Islanninhan pitäisi kilpailla lähinnä jonkun Maltan ja Luxenburgin kanssa samassa kokoluokassa.

Eiks se ole ensisijaisesti norjalainen.



Islantilaisilla on joka tapauksessa erikoisasema, kun ovat koplanneet rahamaailman suitsia aika hämmentävän tehokkaasti suhteessa maansa kokoon. Dark Floorsinkin yksityisistä rahoista taitaa olla merkittävä osa Islannista. IMDb:ssä lukee Suomi/Islanti ja julisteen alalaidassa pönöttää parinkin islantilaisfirman logot.

Antti Tohka ( 28.2.2008 01:15)

k-mikko ( 27.2.2008 23:08)

Artisan ( 27.2.2008 21:00)

Shocky ( 27.2.2008 16:21)

Norja: öö... Svidd neger? en mä tiedä. ei mene hyvin Norjassakaan.

Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä Naapuri on aivan erinomainen genre-elokuva?

Toi on pari kertaa ollut lähellä hankintaa. Pitää kai poimia messiin seuraavalla kerralla kun tulee vastaan. Izzat ( http://elitisti.net/database.php?id=88&page=4 ) oli pätevä norjalainen elokuva.

Naapuri kannattaa toki katsoa, mutta en kyllä näe siinä mitään mestarillista. Samallaisia stooreja kuitenkin riittää (juonta ei viitsi paljastaa, koska se pilaa paljon).

Islantilainen The Bothersome Man on myös maininnan arvoinen. Islanninhan pitäisi kilpailla lähinnä jonkun Maltan ja Luxenburgin kanssa samassa kokoluokassa.

Taitaa tuo Bothersome man olla norjalainen, vaikka on kuvattu Islannissa.

Dr Doom ( 27.2.2008 23:48)

Antti Tohka ( 28.2.2008 01:15)

k-mikko ( 27.2.2008 23:08)

Artisan ( 27.2.2008 21:00)

Shocky ( 27.2.2008 16:21)

Norja: öö... Svidd neger? en mä tiedä. ei mene hyvin Norjassakaan.

Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä Naapuri on aivan erinomainen genre-elokuva?

Toi on pari kertaa ollut lähellä hankintaa. Pitää kai poimia messiin seuraavalla kerralla kun tulee vastaan. Izzat ( http://elitisti.net/database.php?id=88&page=4 ) oli pätevä norjalainen elokuva.

Naapuri kannattaa toki katsoa, mutta en kyllä näe siinä mitään mestarillista. Samallaisia stooreja kuitenkin riittää (juonta ei viitsi paljastaa, koska se pilaa paljon).

Islantilainen The Bothersome Man on myös maininnan arvoinen. Islanninhan pitäisi kilpailla lähinnä jonkun Maltan ja Luxenburgin kanssa samassa kokoluokassa.

Taitaa tuo Bothersome man olla Norjalainen, vaikka on kuvattu Islannissa.

Niimpäs näyttää olevan. Joillakin leffafestareilla toi oli vaan mainittu islantilaiseksi, siitä erhe.



http://www.imdb.com/title/tt0808185/

Young Hova ( 27.2.2008 22:22)

Joo, totta että täytyy tekstittää (mutta ero ei ole läheskään niin iso kuin suomalaisella joka kuuntelee viron kieltä). Mutta uskoisin ja väittäisin, että kulttuuritausta on samankaltainen niin, että ruotsalainen suhtautuu tanskalaiseen tv-sarjaan tai elokuvaan varauksettomammin kuin suomalaiseen teokseen – tai suomalainen suhtautuu mihinkään ruotsalaiseen. Ainakin tiedän, että Ruotsin elokuvateattereihin päätyy missä tahansa suhteessa rutkasti enemmän tanskalaisleffoja kuin Suomen valkokankaille (meillä viimeisin, After the Wedding, taisi tulla huhtikuussa 2007).

Allekirjoitan tämän osittain. Se, että tanskalaisia elokuvia on enemmän Ruotsin teattereissa kuin Suomessa ei johdu pelkästään pienemmästä kulttuuri- ja kielierosta Ruotsin ja Tanskan kuin Suomen ja Tanskan välillä, vaan myös asenne-erosta Suomen ja Ruotsin välillä. Sama mitä sanoin tuossa aiemmin norjalaisesta elokuvatuotannosta verrattuna suomalaiseen pätee myös elokuvateatterien tarjontaan. Riskejä ei oteta, ja ehkei suomalaisella katsojakunnalla kannatakaan. Joten suomalaisissa teattereissa ei nähdä juurikaan mitään muuta kuin englanniksi puhuttua ja harvoja suomalaisia (kärjistäen). Ja Tanska alkaa jo olla Suomesta katsottuna jo aika kaukana, joten en mitenkään kiistä kulttuurieron merkitystä.



Suomalaisen elokuvan näkymättömyys taas muissa Pohjoismaissa ei pelkästään johdu siitä, että Suomi koetaan erilaiseksi, vaan tarjonnan puutteesta, mistä kielii sekin, että nyt ollaan ihmeissään kun kerrankin Suomessa tehtiin kauhuelokuva, joka maksoi yli 100€. Sen verran pienistä eroista puhutaan tässä suhteessa Pohjoismaiden sisällä, mutta en kiistä, etteikö niitä olisi. Siitä olen ihan samaa mieltä, että Suomen vertaaminen esim. Belgiaan tai Itävaltaan (onko sielläkään kuin Haneke?) ei ole fiksua. Suomalaisuus olisi kuitenkin etu Ruotsissa ja Norjassa verrattuna nyt vaikka sitten siihen belgialaisuuteen.



Viime viikolla Ruotsin tv:stä tuli Klaus Härön Äideistä parhain, mutta se onkin ruotsiksi puhuttu

k-mikko ( 28.2.2008 01:04)

Viime viikolla Ruotsin tv:stä tuli Klaus Härön Äideistä parhain, mutta se onkin ruotsiksi puhuttu

Eikös tää menestynyt siellä teattereissakin jossain määrin. Ja sai paljon kehuja.

(The Lukewarm.) ( 27.2.2008 20:26)

Et kuitenkaan baltian maita luetellessasi maininnut Romaniaa, jossa Hollywood on kuvannut elokuvia jo pitkään ja monet nykyisistä ohjaajista ovat saaneet käytännön harjoitusta kyseisillä studioilla... Samaisessa maassa tehtiin hämmästyttävän pienellä budjetilla tämän vuosikymmenen Eurooppalaisen elokuvan klassikko.

Mainitsinpas. Tiedän kyllä, että jenkit ovat käyneet Romaniassa kuvailemassa paikallisten tuella sellaisia mestariteoksia kuin Subspecies I-IV. Viittaat varmaan Mungiun 4 Months, 3 Weeks and 2 Days leffaan? Täällä kylläkin puhuttiin genre-elokuvasta, ei mistään highbrow festarityrkyistä. Totta kyllä, että Suomessa ei saada aikaiseksi tuon tason elokuvia missään genressä. Rakastan roskaa.

Harjoitus tekee mestarin... Suomessa monet elokuva-alan taiteellisessa vastuussa olevat tekijät tekevät töitä myös televisiolle ja ylipäätään tuotantovauhti on erittäin hidas verrattuna muihin pohjoismaihin. Tämä kaikki on kiinni rahasta. Jos ei ole aikaa ja rahaa kokeilla, mokata ja oppia virheistään niin eihän sitä koskaan parane...

Kyllä kyllä, ihmettelen vain sitä, kuinka monet täkäläiset ohjaajat eivät tunnu kehittyvän yhtään minnekään, vaikka saavat vuodesta toiseen rahaa ja uusia mahdollisuuksia. Tuollaiset tyypit pitäisi laittaa tulosvastuuseen ja antaa tilaa uusille yrittäjille.

Young Hova ( 27.2.2008 21:54)

Shocky ( 27.2.2008 19:12)

Teuvo Tulio ja nimenomaan Sensuela kävi mielessäni kun mietin päräyttävintä Suomi-pätkää ikinä, mutta en ole tietoinen siitä, onko sillä kansainvälistäkin respektiä.

En väittänyt että olisi levinnyt, sanoin ettei näin ole. Halusin vain tarrata Agent Jensen-kommenttiin, ehkä ymmärsin jotain väärin. Tarkoitin, että on tehty parempia elokuvia ne Tulion vanhat ja uudet kuin moni tanskalainen – toki heillä elokuvahistoriassaan onkin sitten yksi all-time arvostetuimmista ohjaajista eli Dreyer.

No siis mietin sitä, että onko todisteita siitä että Sensuela uppoaisi ulkomaisiinkin yleisöihin. On nimittäin melko vaikeaa arvailla, miten maailmalla suhtaudutaan Suomikamaan, esim. yllätyin kovasti kun erään jenkkibändin jäsen mainitsi että Leningrad Cowboys Meet Moses on kulttielokuva jenkkilän yliopistokampuksilla tjsp. Kuulemma elokuvan tekee mainioksi se, että vaikka katsoja miten yrittäisi löytää siitä jotain sanomaa ja pointtia, sitä ei kertakaikkiaan ole ja tämän ymmärtäminen on hieno hetki. Visuaalisestihan Sensuelaa kelpaa näyttää kenelle tahansa. Luulisin, että _jossain_ ulkomailla kulttielokuvien harrastajat tietävät Sensuelasta ja ovat havitelleet sen tallenteita tms. jo 1900-luvulla.

Joo, totta kai Suomessa elokuvateollisuus ON heikommassa jamassa kuin Ruotsissa tai Tanskassa, siihen on monta syytä. Mutta joku suomalaisten piilevä peruspaskuus kaikilla kulttuurin aloilla ei yksinkertaisesti ole sellainen, koska ei se perkele edes ole totta.

No tämä nyt oli julkinen haaste suomalaisille tekijöille. Niin kauan kuin en saa nähdäkseni todella hyvää suomalaista genre-elokuvaa (noh, mitä tahansa elokuvaa), teoriaani suomalaisten piilevästä peruspaskuudesta ei ole todistettu vääräksi. Siis budjeteista viis, parhaimmat indietuotannotkin vaikuttavat täällä oudon kömpelöiltä.

Yksi Ruotsin ja Tanskan menestyksen iso syy on se, että elokuvaa arvostetaan valtiotasolla enemmän, sille annetan välillisesti tai suoraan enemmän tukia (koulutus, tuotantotuet), koulutus on parempaa, enemmän ihmisiä saa laatukoulutuksen, elokuvia tehdään enemmän, onnistumisen mahdollisuus kasvaa heti. (Suomessa taidemusiikki saa, jos nyt ei suhteettoman paljon niin kuitenkin todella todella paljon tukea, ja sehän on näkynyt pitkään just siinä, kuinka maailman huipputasolla suomalaiset sillä sektorilla onkaan.)



Kuten Lukewarm jo sanoi, kielialueasia on äärimmäisen merkittävä. Hyvä elokuva ei synny potentiaalisten katsojien määrästä, mutta elokuvateollisuuden koko ja samalla otettavan riskin koko liittyvät – siis toi rahoituspointti – siihen, kuinka monipuolista ao maan elokuva-anti on. Esim ranskankielisellä belgialaisella elokuvalla (vrt Man Bites Dog) on heti potentiaalinen 100 miljoonan katsojan yleisö. Näin tehtävien elokuvien määrä kasvaa välittömästi, koska sijoituksella on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet palata rahoittajille.



Tätä kautta kielen merkitys on erittäin suuri – toki myös kulttuurialueen, mutta älä väitä, että esimerkiksi belgialaiset olisivat kulttuurillisesti kauempana ranskalaisista kuin suomalaiset tänä päivänä ruotsalaisista tai virolaisista.

Tuollaisten kulttuurillisten etäisyyksien mittaaminen ja arvioiminen on hankalaa ja epäkiitollista. Ok, Ranskan ja Belgian välillä ei ole vettä. Kielialuepointti on kyllä selvä, miljoona apinaa kirjoittaa Shakespearen tuotannon lopulta. Silti väitän edelleen, että muut syyt painavat useimmissa tapauksissa enemmän. Mainittujen lisäksi historian painolasti on varmasti yksi pahimmista ongelmista, koska Suomessa hyvän elokuvan perinnettä ei vielä ole, ei leffoissa tarvitse myöskään panostaa juurikaan riskaabeliin uuden luomiseen. Totta kyllä, että laajemmalla kielialueella voisi joutua enemmän pohtimaan tätä laatuvertailuasiaakin.



Taidemusiikista puheen ollen, pari vuotta sitten Barcelonan Sónar-festareilla kuultiin juurikin tätä suomalaista taidemusiikkia Fonal-Recordsin artisteilta ja voi luoja mitä kuraa se olikaan. Pateettista, ajastaan pahasti jäljessä olevaa mitäänsanomatonta etno-yritelmää yhdistettynä surkuhupaisan huonoihin askartelupaskartelu-visuaaleihin. Hävetti koko Suomen puolesta, ja ei tarvitse uskoa mutta seurasin touhua täysin avoimin mielin ilman ennakko-odotuksia. Ehkä syy niin musiikin kuin elokuvienkin alennustilaan on Suomessa vallitsevassa holhousmentaliteetissa: Joka välissä painotetaan sitä, että ei tarvitse yrittää kovasti jos ei jaksa, kyllä sossu maksaa jne.

Ruotsissa on muuten 9,2 miljoonaa asukasta.

Ups, laitoin sen 8 siihen placeholderiksi ja unohdin lopuksi tarkistaa. Sårry. Suomen väkiluku on muuten 5 304 723, plusmiinus viime tuntien muutokset.



Muista pointeista en ehdi nyt enää keskustella, hyvä että niitä tuotiin julki.