Jesus Franco

Sveitsiläinen Jess Franco Gold Collection on laadullisesti erittäin suositeltava 8 dvd:n paketti ja sisältää seuraavat leikkaamattomina:

Love Letters of a Portuguese Nun

Jack the Ripper

Barbed Wire Dolls

Blue Rita

Ilsa The Wicked Warden

Voodoo Passion

Women in Cellblock 9

Wicked Women (Women without Innocence)



Tuon boksin hankkiminen on sitten asia erikseen...

Aiempi Franco-aiheinen dvd-keskustelu löytyy

täältä.

Melko tylsä äijä

Toki herkkujakin löytyy ja parhaimmillaan myös ihan ok tason visionääri.

Antti Tohka ( 24.1.2011 21:34)

Melko tylsä äijä

Toki herkkujakin löytyy ja parhaimmillaan myös ihan ok tason visionääri.

Tuotanto tuntuu olevan pullollaan parin tähden elokuvia, mutta tosiaan niiden helmien löytäminen on palkitsevaa. Katsoin viimeksi Wicked Womenin ja tykkäsin kovasti. Erwin C. Dietrichin tuottamaa laadukasta seksploitaatiota.

Uusin Franco

Paula-Paula oli melkoinen pohjanoteeraus enkä usko, että kukaan voisi siitä aivan rehellisesti pitää.



Vastikään katsomani Eugénie oli onneksi hyvää vastapainoa sille. Suoraan katsomisen jälkeen ei vielä iskenyt, mutta nyt pienen sulattelun jälkeen fiilikset sen suhteen ovat edelleen hyvin korkealla. Kuulin, että Eugenie... the Story of Her Journey Into Perversion olisi vielä parempi. Onko kenelläkään tästä kokemuksia?

JaJa ( 9.2.2011 12:49)

Vastikään katsomani Eugénie oli onneksi hyvää vastapainoa sille. Suoraan katsomisen jälkeen ei vielä iskenyt, mutta nyt pienen sulattelun jälkeen fiilikset sen suhteen ovat edelleen hyvin korkealla. Kuulin, että Eugenie... the Story of Her Journey Into Perversion olisi vielä parempi. Onko kenelläkään tästä kokemuksia?

Miten nää elokuvat nyt oikein menee? IMDB:stä seuraavaa:



Eugenie, 1970, pääosassa Marie Liljedahl aka Eugenie... the Story of Her Journey Into Perversion.

Eugenie, 1974, pääosassa Soledad Miranda (kuollut 1970) aka Eugenie de Sade aka de Sade 2000.



Meneekö noi nyt oikein vai ei? Mulla ei nyt ole tässä kirjoja, joihin verrata.



Story of her Journey on ihan kohtalainen, tuota Miranda-versiota en ole nähnyt.

k-mikko ( 9.2.2011 13:00)

Miten nää elokuvat nyt oikein menee? IMDB:stä seuraavaa:



Eugenie, 1970, pääosassa Marie Liljedahl aka Eugenie... the Story of Her Journey Into Perversion.

Eugenie, 1974, pääosassa Soledad Miranda (kuollut 1970) aka Eugenie de Sade aka de Sade 2000.



Meneekö noi nyt oikein vai ei? Mulla ei nyt ole tässä kirjoja, joihin verrata.



Story of her Journey on ihan kohtalainen, tuota Miranda-versiota en ole nähnyt.

Eugénie (Eugénie de Sade) on siis Mirandan tähdittämä ja on oikeasti tehty vuonna 1970 toisin kuin mitä IMDb väittää. Her Journeyn tekovuodesta en ole varma.

Eugenie... the Story of Her Journey Into Perversion on muistaakseni erinomainen Franco-leffa ja imdb:n listauksen mukaan olen siitä pitänyt **** arvoisesti. Visuaalisesti hieno ja näyttelijätkin olivat hyvässä vedossa (mikäli oikein muistan). Parempi kuin Soledadin Eugenie joka tapauksessa.

IMDb:n vuosiluvuthan menee elokuvien ensiesitysten, ei valmistumisajankohdan mukaan. Mirandan Eugenie kuvattiin (ainakin enimmäkseen, heh) 1970, mutta ensi-ilta oli vasta 1974. Liljedahlin Eugenie taas on joidenkin lähteiden mukaan kuvattu/valmistunut 1969 ja teattereihin se pääsi 1970.

Olen päättänyt, etten suostu vaivaamaan itseäni sonnalla. Iso osa Francosta on sitä. Mutta kuten myös mainittu, muutamia aivan mielettömiä helmiä löytyy. Välillä pohdin jaksanko uudestaan tarkastella Female Vampirea ainoastaan jumalaisen Lina Romayn ja muutaman upean otoksen vuoksi – vastaus on kyllä, vaikka suurimman osan elokuvasta menenkin ensimmäisen katselukerran jälkeen pikakelauksella.

Francolla on ehdottomasti hetkensä. Harmi, että visionääri on sotkeutunut sen verran pahasta aikuisviihteeseen, että välillä kyseenalaistan ohjaajan eettisyyden.

Hyyka ( 22.2.2011 17:45)

Olen päättänyt, etten suostu vaivaamaan itseäni sonnalla. Iso osa Francosta on sitä. Mutta kuten myös mainittu, muutamia aivan mielettömiä helmiä löytyy. Välillä pohdin jaksanko uudestaan tarkastella Female Vampirea ainoastaan jumalaisen Lina Romayn ja muutaman upean otoksen vuoksi – vastaus on kyllä, vaikka suurimman osan elokuvasta menenkin ensimmäisen katselukerran jälkeen pikakelauksella.



Francolla on ehdottomasti hetkensä. Harmi, että visionääri on sotkeutunut sen verran pahasta aikuisviihteeseen, että välillä kyseenalaistan ohjaajan eettisyyden.

Mitkä ovat niitä eettisiä normeja joita Francon sitten pitäisi kunnioittaa? Missä leffoissa näitä normeja on rikottu?

Nueraz ( 22.2.2011 17:55)

Mitkä ovat niitä eettisiä normeja joita Francon sitten pitäisi kunnioittaa? Missä leffoissa näitä normeja on rikottu?

Minusta vastaus sisältyi kyllä tekstiini. En väittänyt, että Francon välttämättä täytyisi kunnioittaa yhtään mitään, mutta porno ylipäätään tai elokuvien osaksi sisällytettynä saa minulla niskavillat nousemaan pystyyn. Ja koen sen ehkä lähinnä henkilökohtaisena menetyksenä, että on useita ohjaajia, joiden teokset jäävät minulla inhotuksen valtaan ainoastaan tämän asiahaaraan vuoksi.

Menee hitusen off-topikiksi mutta haluaisin tietää missä kaikissa elokuvissa Lina Romay imeskelee kullia. Ainakin:

Doriana Gray

Rolls Royce Baby

Female Vampiren u/c versio (?)

Francon on kyllä mies jonka elokuviin pystyy käräyttämään päänsä ja pahasti. Toisaalta taas, onnistuessaan jälki on kaunista ja viihdyttävää. Monasti Francon leffaan tarttuminen on vähän sama kuin söisi konvehteja sokkona rasiasta joka sisältää ison määrän äitelää tryffelipaskaa, mutta tietää että seassa on todellisia herkkuja.

Omiin kokoelmiin on morbidista kiinnostuksesta tullut haalittua jonkinmoinen läjä Francoja, joista on aika paljon katsomatta vielä. Lämmöllä muistelee ainakin Awful Dr. Orloffia ja sen myöhempää 80-luvun eräänlaista uudelleenversiointia Facelessia, Vampiros Lesbosia ja She Killed In Ecstasya (vaikkakin näissä kahdessa toivoi välillä suunnattomasti, että joku olisi kuvatessa hitsannut kamerasta zoomin umpeen).

Oasis of the Zombies jäi taas mieleen sellaisena tuskastuttavan huonona, joka oli siinä ja siinä, toimiiko se kalkkunana vai rupeaako sahaamaan ranteitaan auki silkasta turhautumisesta. Hatarat muistikuvat vuosia sitten Virgin Among the Living Deadista muistuttelevat leffan olleen melkoista WTF-myrskyä. Täällä mainituita Jack the Ripper ja Ilsa the Wicked Warden olivat molemmat hirveää jälkeä, mutta jotain oudon kiinnostavia juttuja nämäkin sisälsivät. Jack the Ripperissä itse ohjaajan täysin epäkoherentti sivuosa pisti puistelemaan päätä hymyssä suin.

Sadistic Baron Von Klaus (Jess Franco, 1962)

Varhaisin Franco rauhallisempine kuvauksineen tuntuu olevan pääasiassa enemmän mieleeni kuin myöhempien aikojen zoomimaanikko. Kaikin puolin nautittavaa murhamysteeri-gotiikkaa, ja erityisesti viimeisen puolituntisen varovainen houreisuus, ajalleen jopa yllättävä kuvastollinen rohkeus ja taustalla paukuttava jazz voittivat minut puolelleen. Teknisesti ajatellen tämä ei varmaan olisi kuin perushyvä pläjäys, mutta tunnelmasta tuli roimasti plussaa – ja jumaliste, onhan se nyt ihme jos hyvä elokuva ei edes välillä ole muuta kuin suurta tunnelmaa ja suuria tunteita?