Mika Helminen

B.O.R.N. (Merchants of Death, 1989)

Ohjaaja:

• Ross Hagen

elokuva arvostelu

Ohjaus: Ross Hagen

Night Visions ‑elokuvafestivaalin vieraana viime huhtikuussa nähty Lloyd Kaufman on Troma-yhtiönsä puitteissa jo vuosia levittänyt ja julkaissut muutakin kuin omia tai yhtiökumppaninsa Michael Herzin hengentuotteita. Kaufmanilla on ollut tapana tehdä jämäleffojen alennusmyynneistä "löytöjä", hankkia itselleen elokuvan levitysoikeudet mahdollisimman halvalla ja muuttaa teoksen nimi ainakin omasta mielestään myyvemmäksi. Jos taloudellisen voiton maksimointi ei jokaisen elokuvan kohdalla aina ole täysin onnistunutkaan, on vähintään kulttimaine ollut useimmassa tapauksessa taattu.

B.O.R.N. ‑elokuvan Kaufman löysi sen ohjaajan ja pääosan esittäjä Ross Hagenin Movie Outfit ‑tuotantoyhtiön konkurssipesästä. Kaufman ja Troma-tiimi korvasivat William Beloten alkuperäismusiikit Peter Meisnerin uudella scorella, sorvasivat uudet alku‑ ja lopputekstit sekä julkaisivat koko roskan dvd:llä nimellä Merchants of Death vuonna 2005. Alun perinkin halpistuotantona tehty elokuva ei näistä kosmeettisista toimenpiteistä huolimatta muuttunut yhtään sen arvokkaamman näköiseksi. Kaistapäisen viihdyttävä tarina mustan pörssin elinkaupasta sen sijaan on ennallaan.

Alkuperäisnimi B.O.R.N. on lyhenne sanoista Body Organ Replacement Network. Verkostoa johtavat häikäilemätön bisnesnainen Liz (useammastakin kauhuklassikosta tuttu P.J. Soles), sekä pirullinen mestarikirurgi tohtori Farley (William Smith). Sairaaloihin salakuuntelujärjestelmänsä ujuttanut rikollisjärjestö toimittaa nopealla varoitusajalla ihmiselimiä niitä tarvitseville maksukykyisille kansalaisille, eivätkä kylmäveriset murhatkaan ole poissa laskuista kun upporikkaan perheen 18‑vuotias tytär kärsii vakavista sydänhäiriöistä. Viimeisimmän teknologian ja tietämyksen omaava liiga on ulottanut lonkeronsa jopa Meksikoon ja Intiaan, sillä tohtori Farleyn mukaan "halvoille varaosille on aina kysyntää".

Omalaatuisesti vakavahenkisen elokuvan ja parodian välimaastossa risteilevän B.O.R.N.in huumori lienee kuitenkin useimmiten tahatonta. Ainakin vanhat b‑leffajyrät ja tv‑sarjakonkarit Hagen ja Hoke Howell heittäytyvät rooleihinsa niin tosissaan, että saattavat olla omaan käsikirjoitukseensa ja osittain tuottamaansa elokuvaan jossain määrin jopa uskoneet. Ensin mainittu on Buck Cassidy, hyviksi havaittuihin vanhanaikaisiin perhearvoihin uskova kaupunkicowboy, jolla on kolme aikuisuuden kynnyksellä olevaa adoptiotytärtä. Kun elinkauppaverkosto saa kiireellisen toimeksiannon hankkia uusi, korvaava sydän edellä mainitulle 18‑vuotiaalle naiselle, kaappaa järjestö Buckin kaikki kolme tytärtä yölliseltä kadulta ambulanssiinsa.

Howellin esittämä Charlie on entinen poliisi ja vanhan toverinsa suhteiden avulla Buck pääseekin kidnappaajien jäljille. Aika on vähissä, sillä elinten välittäjille on luvassa muhkea 350 000 dollarin suoritus tuoreesta sydämestä ja joku Buckin kolmesta tyttärestä on päätymässä tohtori Farleyn terävän skalpellin alle hetkenä minä hyvänsä. Farley tulkitsee lääkäreiden vannomaa Hippokrateen valaa sikäli luovasti, että hänen mottonaan on auttaa vain niitä, joilla on varaa pysyä hengissä. "Uusin teknologia, uusi etiikka, uusi moraali", toteaa William Smithin Farley vakavalla naamalla. Railakkaimman one‑linerin palkinto myönnetään kuitenkin Hoke Howellin Charlie-hahmon lausahdukselle "The whole world is a stinking toilet that's just waiting to be flushed!".

Smithin, P.J. Solesin ja etenkin Russ Tamblynin pokerinaamaiset näyttelijäsuoritukset ovat B.O.R.N.in suola. Twin Peaksin (1990–1991) eksentrisenä psykiatri Lawrence Jacobyna muistettava Tamblyn tekee totaalisen sekopäisen suorituksen psykopaattisena ja liipasinherkkänä Hughina, jonka vastuulla on toimittaa "materiaali" rikollisjärjestölle. Käytännön kidnappaukset hoitava, vakavanpuoleisesta oidipuskompleksista kärsivä häiriintynyt Hugh ei epäröi naisten ja lasten likvidointiakaan, mikäli se tavaratoimituksen sujumisen kannalta on tarpeen. Näyttelijöistä voisi vielä mainita weirdo-rooleihin erikoistuneen Clint Howardin, jonka esittämä mieshoitaja Jerry näyttäisi antaneen vahvasti vaikutteita Quentin Tarantinon Kill Bill: Volume 1 ‑elokuvan Buck-hahmoon.

Esimerkiksi Orson Wellesin ja Roger Cormanin kanssa työskennellyt kuvaaja Gary Graver on ikuistanut muutaman näyttävän ammuskelu‑ ja takaa-ajokohtauksen, muuten tuotantoarvoista ei ole isommin mainittavaa. B.O.R.N.in aihepiiri liippaa läheltä Michael Crichtonin ohjaamaa Kooma (Coma, 1978) ‑elokuvaa. B.O.R.N.in tekijät taas ovat mahdollisesti itse olleet jonkinlaisen luovan kooman vallassa.