Drive (2011)
Pirun hyvältä vaikuttaa jo näin trailerin perusteella! Toivottavasti Refn ei petä tälläkään kertaa.
120. Drive ****
Refn sai viritettyä elokuvaansa jälleen kerran hienon tunnelman, mutta tällä kertaa visio riitti onneksi pidemmälle kuin hieman pettymykseksi jääneessä Valhalla Risingissä. Leffa käynnistyi Kavinskyn biisillä “Nightcall”, ja luulen että Kavinskyn tuotanto on inspiroinut tai jopa synnyttänyt koko leffan, tai ainakin sen lookin – yöllisiä autoajeluja, mystinen ja cooli baseball-jakku farkkumies poseeraamassa jne.
En yleensä ole ensimmäisenä valittamassa liiasta väkivallasta elokuvissa, mutta nyt täytyy sanoa että Refn meni liian pitkälle päälleliimatun oloisilla shokkigorekohtauksilla. Festareilla monet toiset leffat tekivät homman paremmin, rankemmin ja oikeutetummin, etenkin Red Nights, miksi ei myös Kill List ja I Saw the Devil. Driven liioitellut väkivallanteot tuntuivat täysin sopimattomilta muuten melko seesteiseen ja tyylikkääseen elokuvaan, rikkoivat tunnelmaa. Eräskin palosammutinkohtaus vei ajatukset välittömästi Irreversibleen, etenkin kun toteutustapakin oli pöllitty suoraan Noen elokuvasta. Ei näin. Tai no joo, näin.
Ryan Gosling oli mies paikallaan, vaikka vetikin vaarallisen selvällä metodilla, nimittäin retardi-metodilla; aluksi vaikuttaa että tyyppi on vain harkitsevaisen varautunut, ja että hän jatkuvasti analysoi tilanteita mielessään eikä anna pokerinaaman pettää. Sitten alkaa vaikuttaa siltä että tyyppi on vain katatonisessa tilassa tai kärsinyt jostain aivojen happivajeesta eikä siksi pysty vastaamaan missään tilanteessa mihinkään kysymykseen miettimättä ensin kiusallisen pitkään. Whatever, naisyleisö ainakin tuntuu tykkäävän kovasti. Olihan se viileä jäbä.
Ei siinä ole mitään palosammutinta.
Itse asiassa siinä on alle sekunti varsinaista gorea, mutta ääniefektit ja suggestio tuntuu toimivan
Eräskin palosammutinkohtaus vei ajatukset välittömästi Irreversibleen, etenkin kun toteutustapakin oli pöllitty suoraan Noen elokuvasta. Ei näin. Tai no joo, näin.
Ei siinä ole mitään palosammutinta.
Itse asiassa siinä on alle sekunti varsinaista gorea, mutta ääniefektit ja suggestio tuntuu toimivan
Hmm.. mitähän leffaa mä sitten muistelen. Post-festari leffojenyhteensulaminen aivoissa on mahdollisesti meneillään, tuolla oli ainakin viisi leffaa jossa oli tuon ilkeysluokan väkivaltaa (Essential Killing, Kill List, Drive, Red Nights, I Saw the Devil...) Vai tarkoitatko että objekti jolla hakattiin oli joku muu kuin palosammutin? Mikäs se sitten oli? Alle sekunti? Suggestio tosiaan toimi, muistikuva mikä jäi oli jotain ihan muuta. Ja toteutustavalla tarkoitan
Eräskin palosammutinkohtaus vei ajatukset välittömästi Irreversibleen, etenkin kun toteutustapakin oli pöllitty suoraan Noen elokuvasta. Ei näin. Tai no joo, näin.
Ei siinä ole mitään palosammutinta.
Itse asiassa siinä on alle sekunti varsinaista gorea, mutta ääniefektit ja suggestio tuntuu toimivan
Hmm.. mitähän leffaa mä sitten muistelen.
Muistaakseni jonkin murjomiskohtauksen yhteydessä kuvattiin palosammutinta. Oisko ollut se kun vankilasta tullut jamppa oli hakattu. En ole ihan saletti.
Täytti odotukset. Hieno leffa. Tämän leffan jälkeen kyllä Gosling näyttäytyy minulle ihan eri lailla kuin aikaisemmin.
Eräskin palosammutinkohtaus vei ajatukset välittömästi Irreversibleen, etenkin kun toteutustapakin oli pöllitty suoraan Noen elokuvasta. Ei näin. Tai no joo, näin.
Ei siinä ole mitään palosammutinta.
Itse asiassa siinä on alle sekunti varsinaista gorea, mutta ääniefektit ja suggestio tuntuu toimivan
Hmm.. mitähän leffaa mä sitten muistelen.
Muistaakseni jonkin murjomiskohtauksen yhteydessä kuvattiin palosammutinta. Oisko ollut se kun vankilasta tullut jamppa oli hakattu. En ole ihan saletti.
Ei ole missään kohtauksessa palosammutinta.
Tuossa kohtauksessa tosiaan "gorea" on alle sekunti, mutta uhrin päätä ei näy kohtauksessa lainkaan, ei sentiäkään. Näkyy ainoastaan ruumis kaulasta alaspäin, jonka perusteella katsoja olettaa, että kengän alla on pää, mutta todellisuudessa sitä ei näy lainkaan, ainostaan seinälle roiskahtavaa verta.
Ja Noe tosiaan opasti Refniä tuon kohtauksen teossa.
Leffa itse on puhdasta parhautta – ehdottomasti paras elokuva sitten vuoden 2008 Love Exposuren. Kestää uusintakatseluja todella hyvin – toisella katselulla leuka meinasi pudota lattialle jatkuvasti kun kiinni huomiota miten törkeän hienoa elokuvan 2.35:1 kuvaus on. Samoin Goslingin hahmossa riittää pureskeltavaa – oli sitten kyse oikeasti feikkisyvyydestä tai puhtaasta naisten huokauksien kalastelusta niin ei sillä väliä, pääasia että kerrankin hahmo antaa periksi tulkinnoille, eikä ole aivan täys pahvi. Aika lailla täydellistä elokuvantekoa – ainoastaan 70 min kohdalla pikkaisen yskähtelee tarinan noustessa esille hieman liikaa.
Hienon tunnelmallinen ja nautittavan elokuvallinen suoritus, ilman muuta parasta Refniä sitten Pushereiden. Väkivaltaliioittelut tuntuivat itsestänikin vähän turhilta, ehkä ne istuvat saumattomammin elokuvaan toisella katselulla. Vähän vastaavat tehokeinot ovat toimineet esim. uusissa Cronenbergeissä paremmin. Iljan arvostelussakin mainitulla tapaa Perlman hieman tökki; osaan olisi voinut valita jonkun muun, miehen naama on turhan kulunut tällä hetkellä. Silti ****+ vähintään.
Soundtrack on hyvä ja sitä on tullut leffan jälkeen fiilisteltyä, A Real Hero tosin vähän etäännytti itse elokuvassa kun keskityin kuuntelemaan sanoituksia.
Hienon tunnelmallinen ja nautittavan elokuvallinen suoritus, ilman muuta parasta Refniä sitten Pushereiden. Väkivaltaliioittelut tuntuivat itsestänikin vähän turhilta, ehkä ne istuvat saumattomammin elokuvaan toisella katselulla. Vähän vastaavat tehokeinot ovat toimineet esim. uusissa Cronenbergeissä paremmin. Iljan arvostelussakin mainitulla tapaa Perlman hieman tökki; osaan olisi voinut valita jonkun muun, miehen naama on turhan kulunut tällä hetkellä. Silti ****+ vähintään.
Soundtrack on hyvä ja sitä on tullut leffan jälkeen fiilisteltyä, A Real Hero tosin vähän etäännytti itse elokuvassa kun keskityin kuuntelemaan sanoituksia.
Väkivaltakohtauksista parhaiten mieleen jäi
"Liikuttava yksimielisyys" elokuvan laadusta on tällä kertaa oikeutettua. Mainio ja tunnelmallinen leffa. Voi hyvinkin nousta useita uusintakatseluja saavaksi kestosuosikiksi.
Säästin itse katsomisen eiliseen superpäivään, ja oli hieno elokuva. Leffassa on paljon potentiaalisia sudenkuoppia, eikä vähiten Goslingin ajurin hiljaisuus, mutta kaikki vetää mukanaan hienosti. Itse asiassa pidin elokuvan kannalta enemmän kertovina niitä kohtauksia, joissa ei puhuttu, kuin niitä joissa puhutaan (dialogi on pahimillaan hieman latteaa, jopa väkinäistä. Mutta ei tietenkään koko aikaa). Widing Refn kykenee kertomaan tarinaa lyhyillä kuvilla tavalla, jota on helppo arvostaa: kuinka ristiriitaisia ja samalla paljon kertovia hetkiä ovat kuskin toiveikkaan hymyn näkeminen tämän katsoessa Beniciota ja tämän äitiä, tai Blanchen silmistä välittyvä epätoivo hänen hypätessään auton takapenkille panttilainaamokeikan jälkeen.
Audiovisuaalinen puoli on kehutun huikeaa, eikä usein kommentoitu väkivaltakaan häirinnyt itseäni liiemmin, on jopa hieman hankala ajatella Drivea ilman tätä brutaalia puolta. Aiemmin lukemani Widing Refnin haastattelun perusteella minulle jääneen käsityksen mukaan väkivallan perustelu lepää siinä, että ohjaaja "pitää väkivallasta" ja tekee elokuvallisesti asioita joista pitää.
Driven on huumaava elokuva, lähes napakymppi.
9/10
Allekirjoittaneen Drive jätti hieman kylmäksi. Oli vaikeaa olla vertaamata sitä Taksikuskiin ja tajuta miten nerokkaan ajankuvan Scorsese aikoinaan teki.
Plussaa erinomaisesta musiikista.