NIGHT VISIONS MAXIMUM HALLOWEEN 3011

Yllätysleffa paljastettu:

Eipä ollut kovin hauska yllätys se Olisin luullu että Human Centipede 2. Tai vaikka Underwater Love. No ei sentään ollut Syvälle salatun uusinta-näytös...

Hung Fist ( 21.10.2011 15:56)

Eipä ollut kovin hauska yllätys se Olisin luullu että Human Centipede 2. Tai vaikka Underwater Love.

Paitsi jos pitää hyvistä elokuvista.

Lisää vieraita festivaalille:



Jo julkaistujen Enzo G. Castellarin, Rabies-, Two Eyes Staring• sekä Whisperer in Darkness ‑ohjaajien lisäksi festivaalille saapuu lisäksi vieraita Inbred• sekä Morituris-elokuvista! Kaikki elokuvavieraat ovat läsnä omissa näytöksissään. Kattavan kansainvälisen kaartin lisäksi festivaalilla nähdään kotimaisia vieraita Merkityn, Loputtoman Gehennan liekin sekä Convict• ja 8-lyhäreiden näytöksissä.



Ja kaikille Whisperer in Darkness ‑elokuvaa odottaville vielä tämä tiedoksi: elokuvan ohjaaja (sekä H.P. Lovecraft Historical Societyn perustaja) Sean Branney luennoi elokuvastaan ja jenkki-indiekulttuurista TORSTAINA 27.10. klo 13.15 Helsingin kansalliskirjaston Amerikka-kirjastossa (Yliopistonkatu 1, aivan Senaatintorilla liepeillä). Vapaa pääsy, tervetuloa!

Hung Fist ( 21.10.2011 15:56)

Yllätysleffa paljastettu:

Spoileri

ATTACK THE BLOCK

Eipä ollut kovin hauska yllätys se Olisin luullu että Human Centipede 2. Tai vaikka Underwater Love. No ei sentään ollut Syvälle salatun uusinta-näytös...

No itteasiassa tää leffa kiinnostaa ainakin mua todella paljon. Human Centipede kakkosta en ehkä olisi uskaltanut edes katsoa

Antti Tohka ( 23.10.2011 12:48)

Hung Fist ( 21.10.2011 15:56)

Yllätysleffa paljastettu:

Spoileri

ATTACK THE BLOCK

Eipä ollut kovin hauska yllätys se Olisin luullu että Human Centipede 2. Tai vaikka Underwater Love. No ei sentään ollut Syvälle salatun uusinta-näytös...

No itteasiassa tää leffa kiinnostaa ainakin mua todella paljon. Human Centipede kakkosta en ehkä olisi uskaltanut edes katsoa

Mulla HC2 on ehkä tällä hetkellä eniten odottamani elokuva. Kyllä tuo yllärileffakin varmaan ihan viihdyttävä on, mutta toisessa salissa on kiinnostavampaa kamaa.

Radiosta tulleet Nightvisions läpät täältä http://cinematrashland.blogspot.com/

Tänään se starttaa! Festarin ensimmäisen loppuunmyydyn tittelin näytöksen nappaa black metal ‑dokumentti LOPUTON GEHENNAN LIEKKI, mutta Whisperer in Darknessin lauantain näytös hätyyttelee kovaa tahtia perässä (lippuja jäljellä enää muutama). Whispererin perjantain näytös siirrettiin kuitenkin suurempaan saliin, jonka liput ovat kuitenkin myös jo hupenemässä käsiin. Loppujen näytöstenkään kanssa ei kannata turhia aikailla, sillä lipunmyynti on ollut jopa viime ennätysvuotta runsaasti aggressiivisempaa.

Ja avajaispäivän kruunaa tuttuun tapaan festivaalin odotettu FINLANDIA-GAALA, jossa esitetään tänä vuonna Ismo Sajakorven kohtalokas (ja viimeksi Suomessa vuonna 1984 esitetty) kauhufantasia MERKITTY. Näytökseen ovat ohjaajan lisäksi lupautuneet paikalle elokuvan päätähti Satu Silvo sekä muun muassa Eero Melasniemi.



Elokuvan synopsiksesta: Irma Auer (Satu Silvo) on spiritismiä harrastava entinen ilotyttö, joka tahtoo normaaliin parisuhteeseen, mutta ei pysty jättämään taakseen menneisyyttään ja julmaa sutenööriä. Umpikujaan joutunut nainen yrittää itsemurhaa unilääkkeillä. Kuolemakaan ei huoli Irmaa, joka herää ruumishuoneella merkilliseen uuteen elämään.



Maxim 1 klo 22.15, tervetuloa!

Otetaas tähän väliin lyhyt tilannetiedotus puolen matkan krouvista.

Inbred

Hyvällä huonolla maulla tehty lätistelykomedia toimii lajissaan viihdyttävästi. Tekstitykselle olisi ollut käyttöä.



Merkitty

Ilmeisesti vahingossa Carnival of Soulsia lainaava tv-elokuva oli hyvä yritys, ei sen enempää, mutta ei sen vähempääkään. Esko Nikkarin mieletöntä suternöörihahmoa olisi katsellut pidempäänkin.



Hobo With The Shotgun

Jep, ohjelmakatalogi kiteytti aika hyvin: Hobo on sitä mitä Machete olisi voinut olla. Oikea elokuva, vaikkei ihan pääsekään irti pinnallisesta pastissimaisuudestaan. Viihdyttävä, vaikka ei tietenkään yllä lähellekään genren merkkiteoksia, paitsi toki goren määrässä. Mutta se nyt ei nykypäivänä meinaa mitään.



"Revenge" A Love story

Säväyttävä ja brutaali rakkaustarina tuo mieleen Kim Ki-Dukin parhaimmat, ei niinkään 90-luvun honkkareita. Erinomainen elokuva. Tulossa kuulemma Tennispalatsin yönäytöksiin. Suosittelen.



8

Kotimainen puolipitkä on eriomaisesti kirjoitettu tarina, mutta toteutukseltaan ikävän latteata siiderimainoskuvastoa. Surrealistiset elementit ovat vailla substanssia ja jäävät irrallisiksi (apinanaamarit pileissä, pääkallonaamarit, samettiverhot) – siis turhiksi. Hyvin näytelty kuitenkin. Potentiaalia tarinalla olisi kenties jopa pitkään elokuvaan, mutta vaatisi myös näkemyksellisempää ohjausta.



Red State

Lainaan itseäni: "Kevin Smith is BACK! For me he has been gone for about 15 years, but Red State makes him one of the most interesting film makers again. Poignant and brutal, ingelligent but funny.



One of the year's best films, no doubt about it."

Hyvää rainaa piisannut tähän asti. Yksi kyssäri eiliseen Bronx warriorsiin liittyen. Mikä versio mahtoi olla kyseessä? Meininki oli paljon vauhdikkaampi, mutta yksi jengikohtaushan näytti puuttuvan kokonaan. Ja taisi alussakin olla Manhattan corp. läppää enempi Shriek show DVD:llä.

Toimintakohtauksissa ei muistikuvien mukaan tainnut olla mitään eroa.

Vähiin jäi, mutta sitäkin parempiin. Aiemmin nähdyt Deep Red, Gates of Hell ja

Trick or Treat ovat kaikki vähintään viihdyttäviä.



High Crime

Keskittymiskyky ei ihan riittänyt, mutta erinomaisia kohtauksia niin actionin kuin draamankin puolesta.



Hobo with a Shotgun

Pidin, mutta ymmärrän kyllä jos ei. En ollut tehnyt minkäänlaista taustatyötä, joten Deathwish3-todellisuuteen sijoittuva vigilante-gore pääsi yllättämään puun takaa. A-luokan Troma-elokuva, ja molemmat kehuvassa merkityksessä. Plussaa CGI:n puutteesta (tai hemmetin hyvästä CGI:stä), ja siitä, että gore pisti jopa irvistelemään, mitä sattuu liian harvoin.



Bronx Warriors

Ilmeisesti mä olinkin tämän nähnyt joskus, mutta mitään en muistanut. Hyvin toimi ja salettiin NV:ssä paremmin kuin kotona. Trash perseeseen vedettyine farkkuineen oli varsin hilpeä hahmo. Jos jaksaisin kysellä vierailta jotakin, olisin voinut tiedustella, että mistä ja miksi tämä idea pistää rumpali soittamaan rannalle.

k-mikko ( 30.10.2011 09:11)

Bronx Warriors

...mistä ja miksi tämä idea pistää rumpali soittamaan rannalle.

Kyseinen yksityiskohta pudotti meikäläisen totaalisesti ensimmäistä kertaa Bronx Warriorsin nähdessä, eikä vaikutus ole siitä juuri mietoutunut. Nytkin pelkkä muistikuva nostaa hymyn suupieliin.

Shamelessin DVD-julkaisun extroissa oleva Fact Track kertoo rumpalikohtauksesta näin: "The guy seen playing drums in this scene was found at the location doing the same, obviously his inclusion here was done to add a little surrealism to the proceedings."

Kiitos ministeriölle kauttaaltaan laadukkaasta festarista. Uudet leffat osuivat kerta toisensa jälkeen maalitaulun keskivaiheille, mikä on kyllä helvetin hyvä saavutus. Vintage-osasto taas oli niin kiinnostaava, että valinnan vaikeudet olivat paikoin lähes sietämättömiä. 13 + 1 elokuvaa tuli nähtyä ja muiden kommenteista päätellen silti monta hyvää, jopa festarin parhaimmistoon kuuluvaa, missattua.

Deep Red

Klassikko kankaalta, jee jee. Ei kuulu suosikkeihini Argentolta, mikä oli hyvä asia: olen nähnyt tämän viimeksi 90-luvu lopulla, joten muistikuvat juonesta olivat hatarat, enkä ollut murhaajastakaan ihan saletti.



High Crime

Festarin kenties eniten odottamani elokuva, nähtynä mukavasti alkuillasta, jolloin oli vielä hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Ja ruumitahan tässä tuleekin. Hieno elokuva, hyvä printti, Enzo vieraana. Goddamn.



Sex And Zen 3D

Uusista elokuvista kevein, mutta silti lähes koko mitan verran viihtymistä. Aikalailla odotustenmukaista kamaa (hyvässä ja pahassa), mutta jos nakut aasialaisneidot 3D:nä eivät toimi, niin sitten ei kyllä mikään. Harmittavasti pilkkipeikko iski jo tässä vaiheessa.



Rabies

Festareiden positiivisin yllättäjä. Elokuva antaisi mahdollisuuden tehdä vaikka minkälaisia allegorisia tulkintoja: ihmisten välisen kommunikoinnin vaikeus, väkivallan sattumanvaraisuus, sukupolvien väliset ristiriidat, virkavallan mädännäisyys, kuka tahansa voi kuolla ‑attituudi. Mutta tyydyn vain toteamaan, että oikealla tavalla ironisella asenteella tehty elokuva alkaa perinteisesti, mutta saa jo varhain niin yllättäviä suuntia, ettei siitä voi olla pitämättä. Ja paljon. Toiseksi paras näkemistäni uusista elokuvista. Go Israel!



Gates Of Hell

Onneksi tulin järkiini ja vaihdoin Deadball-lippuni tähän. Voisi kuvitella että kello 3:n slotissa n.5 kertaa nähty juonellisesti haahuileva ja huuruileva Fulcin omalaatuinen mestariteos jäisi pilkkimisen uhriksi, mutta mitä vielä. Toisin kuin parissa edellisessä tai parissa seuraavassa, tämän aikana ei ollut mitään ongelmia pysyä hereillä. Musat soivat vieläkin päässä.



Valley of the Wolves: Palestine

100% propagandaa, 200% viihdyttävyyttä – ei tätä voinut kuin rakastaa. Hyvillä tuotantoarvoilla tehtyä sähäkkää kaupunkisotaa. Lopputaistelut veivät minustakin mehut, eivätkä silmät pysyneet millään auki, vaan ei hättää: aina kun sain silmät auki, hyvikset olivat edelleen pystyssä ja nakuttivat tasaisesti miehittäjiä ketoon. Go Palestiina! (Go Abdullah, go Abduleiiii.)



Ator

About puoli tuntia jaksoin ja sitten kutsui unimatti, jonka huomaan taktisesti antauduin. Hirveästi en menettänyt, kun n. puolen tunnin nokosilta heräilin – ainakin homma tuntui jatkuvan samasta kohtaa. Taistelu varjon kanssa on takuulla huonoin taistelukohtaus ikinä. Ikinä! Parhaimmilaan helvetin hauska barbaarileffa, mutta kärsi auttamatta esityspaikastaan. Tai päinvastoin.



Lady Terminator

Edellisen leffan taktiset unet auttoivat ja tästä pystyi nauttimaan täysin siemauksin. Jos jotain toivon festareille, niin ehdottomasti lisää kaakkois-aasialaista kasariroskaa. Yksi parhaimmista päätöselokuvista festareiden historian aikana. Hyvä ettei ole tullut DVD:tä ostettua, festarin buustaama lisäarvo nosti tämän hienosti harvinaiseen "täydellinen elokuva" ‑kategoriaan.

Kiitoksia vaan järjestäjille hienoista festareista! Mietteitä leffoista alkuviikosta unimaratonin jälkeen.

Perjantaina nähty Red State on haukuttu omassa ketjussaan. Nämä nähtiin lauantaina:

Another Earth – ihan hyvin tehty ja hyvää tarkoittava tieteishalpis, jossa ei tosin ole nimeksikään scifiä. Filosofista muniinpuhaltelua ja kliseinen stoori.



Two Eyes Staring – aika kamala kliseekimppu. Tulee tavallaan mieleen KK:n blogikirjoitus Syvälle salatusta – jonka siis menin katsomaan anti-suositusten vastaisesti – sillä tässäkin leffassa trillerijuoni kasataan härskisti n. tuhannesta psykologisesta ja yliluonnollisesta jännäristä ilman mitään omaperäisyyttä: kummituksia joita vain lapset näkevät, menneisyyden synkät salaisuudet, pahat kaksoissisaret, vesihanasta tulee mustaa vettä. Juu, mustaa vettä. Eikä se edes liity juttuun millään tavalla, mutta kun sellaista mustaa vettä tulee aina vanhojen kummitustalojen hanoista, niin kai nyt sitten tässäkin. Lisäksi elokuvassa on sivuhenkilö, joka kertoo yhdelle päähenkilöistä, että on olemassa yliluonnollinen maailma ja että hän tuntee jonkun selvännäkijän jota kannattaisi tavata. Mitään tällaista tapaamista ei sitten koskaan tapahdu. Se vaan heitetään yhtenä irtonaisena asiana ilmaan kuten melkein kaikki muutkin tässä leffassa. Ja kuten tuossa Syvälle salatun tapauksessa, ei tästäkään elokuvasta osaa lopulta sanoa, onko se olevinaan psykologinen vai yliluonnollinen kauhuleffa. Eli katsojasta tulee taas aasi.



3-D Sex and Zen: Extreme Ecstasy – esityksen alku ei luvannut hyvää, mutta onneksi teatterin keskipaikkeilla ollut urpojengi ymmärsi pitää suurimmat mölyt mahassa. No leffa on tasan niin hyvä ja viihdyttävä kuin keskimääräinen aasialainen raiskausporno. Kolmiuloitteisuudella ei ollut taaskaan oikein mitään hyvää pointtia ja hongkongilainen pöhköilyhuumori ei vaan iske edelleenkään.



The Ward – kai tämän voi laskea Carpenterin nykytuotannon parhaimmistoon, sillä se ei ole paska. Hyvin keskiverto ja muutamissa yksittäisissä kohtauksissa todella tehokas. Lopputvistillä olisi ollut potentiaalia vituttaa enemänkin, mutta ihan hyvä näin.



Talviaikamokailun takia Deadball ja Valley of the Wolves: Palestine jäivät näkemättä. Eteenkin jälkimmäisen missaaminen harmittaa.



Ator – Taisteleva kotka – miltä olisi näyttänyt se Kaksi tornia ‑elokuvan massiivinen kohtaus, jossa Saruman komentaa örkkiarmeijan lähtemään sotaan ihmisiä vastaan ja niitä örkkejä on yhteensä kahdeksan. Näin suuren mittakaavan spektaakkelista on kyse Atorin kohdalla. Ihan hauskaa soopa jota katsoessa kävi kyllä mielessä, millainen olisi ollut D’Amaton K-18 ‑versio kunnon väkivallalla ja Laura Gemserin lolleroilla. Ei välttämättä niin hyvä. Signor Massaccesin yritys tehdä viatonta PG-viihdettä loi elokuvalle omituisen perverssin tunnelman.



Lady Terminator – menee heittämällä NV:n päätössikailuelokuvien top kolmoseen. Ei siis kertakaikkiaan mitään valittamista. Ollaan kaikilla tasoilla asian ytimessä. Mikään ampuminen ei ole niin vähäpätöinen etteikö olisi aiheellista käyttää koko lippaallinen kuteja ja jumalattomasti veripusseja. Jos täytyy plagioida Terminatoria, niin on ihan järkevää kopioida sitten vain parhaimmat kohtaukset varmuuden vuoksi ihan viimeisen päälle jokaista leikkausta, kuvakulmaa ja repliikkiä myöten – se nyt on ihan pikkujuttu, onko kyseisillä lainakohtauksilla mitään pointtia juonen kannalta. Leiditerminatorilla oli kunnon bosat.



Että kiitosta vaan pöytään koko porukalle. Ensi kevään BtB jää näillä näkymin sitten väliin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, koska alkuvuodesta perheeseen tuleva evil twins järjestää kotioloissa ihan riittävän kauhushown.