GIALLO, KRIMI, POLICIER @ Orion 14.1.-29.4.

Shocky ( 24.3.2011 02:51)

37. Peur sur la ville / Pelko kaupungin yllä ****1/2

Palautti uskoani ihmiskuntaan. Oikeastaan aivan täynnä kaikkea nerokasta, giallomainen murhamysteeri tulvi herkullisia plot deviceja ja johtolankoja, joita kaikkia ei edes mitenkään tarvittu koska leffa toimitti niin paljon muutenkin. Lähinnähän tässä kuitenkin ihastellaan Jean-Paul Belmondon machobullshit roolia. Helvetti, Belmondo-parkourshow rinnastuu lähinnä Jackie Chanin tuotoksiin älyttömine autenttisine ja sitä korostavasti kuvattuine stuntteineen, hermostuttavine katolla roikkumisineen ja liukastumisineen. Täysin over-the-top kohtauksetkaan, kuten J-P:n teatraaliset tiikeriloikat junan katolla aina ennen tunnelia, eivät häirinneet kun osasi suhtautua oikein. Ennio Morriconen tiukan vakavat musiikit palauttivat tunnelman aina nopeasti takaisin kovaotteiseen rikosmeininkiin. Edes enkkudubbaus ei harmittanut ja oudoksuttanut kuin ekat 15 mins. Definitiivinen Pariisi-elokuva? Balls!

Takaa-ajotkin kuvattu oikeasti Pariisin ns. keskustassa, ei ole frangeja säästelty!



Rillipirun scorpiomaisuuskin miellytti.

Young Hova ( 24.3.2011 12:01)

Shocky ( 24.3.2011 02:51)

37. Peur sur la ville / Pelko kaupungin yllä ****1/2

Palautti uskoani ihmiskuntaan. Oikeastaan aivan täynnä kaikkea nerokasta, giallomainen murhamysteeri tulvi herkullisia plot deviceja ja johtolankoja, joita kaikkia ei edes mitenkään tarvittu koska leffa toimitti niin paljon muutenkin. Lähinnähän tässä kuitenkin ihastellaan Jean-Paul Belmondon machobullshit roolia. Helvetti, Belmondo-parkourshow rinnastuu lähinnä Jackie Chanin tuotoksiin älyttömine autenttisine ja sitä korostavasti kuvattuine stuntteineen, hermostuttavine katolla roikkumisineen ja liukastumisineen. Täysin over-the-top kohtauksetkaan, kuten J-P:n teatraaliset tiikeriloikat junan katolla aina ennen tunnelia, eivät häirinneet kun osasi suhtautua oikein. Ennio Morriconen tiukan vakavat musiikit palauttivat tunnelman aina nopeasti takaisin kovaotteiseen rikosmeininkiin. Edes enkkudubbaus ei harmittanut ja oudoksuttanut kuin ekat 15 mins. Definitiivinen Pariisi-elokuva? Balls!

Takaa-ajotkin kuvattu oikeasti Pariisin ns. keskustassa, ei ole frangeja säästelty!



Rillipirun scorpiomaisuuskin miellytti.

Kiitettävästi hereille potkivia käänteitä tarinassa, jossa ei ehkä sinänsä olisi ollut yli kahteen tuntiin aineksia. Toisaalta peliaikaa ei ole käytetty juuri lainkaan mihinkään tappajan motiivien pohjustamiseen, Danten Jumalaisen näytelmän tankkaamiseen tai muuhun sivistyneeseen trillerisilaukseen, elokuva ei pintatasolla yritä esittää fiksumpaa kuin lyhytjännitteinen ja kovakalloinen sankarinsa. Jos meno uhkaa hyytyä, niin laita rillipiru heittämään käsikranaatilla seksifilmiin jonottavia taviksia.

Kun nyt mietin niin tuohan oli nopeatempoisimpia/mukaansaTEMPAAVAMPIA elokuvia, mitä olen Orionissa nähnyt pariin vuoteen. No, Tenebraekin tietty on aika reipasta menoa kun koko ajan nauttii kaikesta.

Perkule kun ärsyttää, että unohdin tämän, vaikka Suonio siitä erikseen muistuttikin.

Kun sarjakuvafriikit katsovat Q-teatterin Corto Maltese ‑näytelmää karttakirjat sylissä, niin Peur sur la villessäkin olisi oikeastaan pitänyt olla oheismateriaalina Pariisin kartta. Poliisien ja roistojen reitit ei käsittääkseni ole mitään vaihtoehtomaantiedettä ja päätakaa-ajossa Belmondon erikoinen mielenmuutos (pitäiskö mun nyt ottaa kiinni rillipiru vai Superargo, anteeksi Marcucci) sijoittuu pisteeseen, josta on just ja just mahdollista koukata jälkimmäiseen jahtiin, mihin pariisilaiskatsoja pystyy varmaan samastumaan aika täydellisesti.

Young Hova ( 24.3.2011 21:14)

Kun nyt mietin niin tuohan oli nopeatempoisimpia/mukaansaTEMPAAVAMPIA elokuvia, mitä olen Orionissa nähnyt pariin vuoteen.

Jos pidäkkeetön 1970-lukulainen poliisivääntö giallo-mausteilla vetoaa, niin suosittelen myös tätä grindhouse-helmeä, jonka Suomi-printtiä GIALLO, KRIMI, POLICIER ‑yksikkö parhaillaan entisöi sensuroimattomaksi...

GIALLO, KRIMI, POLICIER ‑sarja syöksyy giallon kovimpaan ytimeen Luigi Bazzonin (Footprints on the Moon) ohjauksella

VIIDES SORMI (Giornata nera per l'Ariete / The Fifth Cord, Italia 1971). Dario Argenton 1970-luvun alun trillerien käynnistämässä suurimmassa giallobuumissa valmistunut elokuva yhdisti uudestaan Argenton Kuoleman linnun (1970) säveltäjän ja kuvaajan: Ennio Morriconen musiikki on taattua laatua eikä Vittorio Storaron kaupunkivisioista tilantajua puutu. Karismaattinen Franco Nero esittää alamäkeen ajautunutta lehtimiestä astrologisen psykopaatin jäljillä.



Luigi Bazzoni: VIIDES SORMI Orion la 26.3. klo 21.00. English version. Suom.tekstit & svenska texter. Huom: ainoa esitys!



http://www.youtube.com/watch?v=AO39rOSu6KQ&feature=related



http://giallo-fever.blogspot.com/2007/05/giornata-nera-per-lariete-fifth-cord.html



"The Fifth Cord is a core giallo containing many of the elements often associated with the genre: a male detective figure who is implicated in the crimes; a black-gloved killer; point-of-view shots; a sleazy sexual sub-plot in which morally corrupt older men exploit young people; stylish camerawork and lightning, a Morricone score with luscious vocals by Edda Dell'Orso... Bazzoni and cinematographer Vittorio Storaro use open spaces, natural light and architectural lines to create stunning scope compositions which are packed with reflections, curves, ellipses and stripes"

– Adrian Luther Smith / Blood & Black Lace: The Definitive Guide To Italian Sex And Horror Movies

Voi paska, kun on osuu duunit taas päälle. Onko Viidennestä sormesta hyvää DVD-julkaisua?

Lapsus Ahava ( 26.3.2011 16:35)

Voi paska, kun on osuu duunit taas päälle. Onko Viidennestä sormesta hyvää DVD-julkaisua?

Ei kai tuossa Blue Undergroundin julkaisussa mitään suurempaa vikaa ole.

Oliko seinällä julisteessa Michel Foucault?

GIALLO, KRIMI, POLICIER ‑sarja jatkaa 1970-luvun alun suurimman giallobuumin luotaamista Luciano Ercolin (Death Walks on High Heels, Death Walks at Midnight) tunnelmoinnilla

KOHTALOKKAAT KUVAT (Le foto proibite di una signora per bene / Forbidden Photos of a Lady Above Suspicion, 1970). Trendikkäitä naisia ja surrealistisia sisustuksia täynnä olevassa eroottisessa painajaisessa kiristäjämuukalainen vaivaa vaurasta Dagmar Lassanderia. Nieves Navarro a.k.a. Susan Scott nähdään itsevarmana biseksuaalisena ystävättärenä. Ennio Morriconen hivelevät melodiat lukeutuvat maestron kaikkein muistettavimpiin giallosävellyksiin.



Luciano Ercoli: KOHTALOKKAAT KUVAT Orion ke 30.3. klo 21.00 & to 31.3. klo 21.00. English version. Huom: poikkeukselliset esityspäivät!



http://www.youtube.com/watch?v=106KrD2kdXw



http://giallo-fever.blogspot.com/2007/01/forbidden-photos-of-lady-above.html



"Forbidden Photos is a superlative erotic thriller from an era when political correctness didn’t exist. This glossy production is permeated with intrigue, blackmail and fetishistic violence, superbly augmented by a particularly lush Morricone score"

‑Adrian Luther Smith / Blood & Black Lace: The Definitive Guide To Italian Sex And Horror Movies









P.S. Keskiviikkona Orionissa on tarjolla ainutlaatuinen mahdollisuus katsoa peräkkäin Terence Youngin YKSIN PIMEÄSSÄ (Wait Until Dark, 1967) ja KOHTALOKKAAT KUVAT. Ensin mainittu oli yksi keskeisistä vaikuttajista 1970-luvun alun giallobuumiin. Terence Youngin jopa piti alunperin ohjata buumin käynnistänyt Kuoleman lintu (1970) Dario Argenton käsikirjoituksen pohjalta.



Terence Young: YKSIN PIMEÄSSÄ Orion ke 30.3. klo 19.00 & pe 1.4. klo 19.00

Flash ( 30.3.2011 01:59)

Luciano Ercoli: KOHTALOKKAAT KUVAT Orion ke 30.3. klo 21.00 & to 31.3. klo 21.00. English version. Huom: poikkeukselliset esityspäivät!

Hieno Technicolor-Techniscope-kopio!

Elokuvan lavaste-, väri- ja valomaailmasta saa todella paljon enemmän irti norjaprintiltä katsottuna kuin tummalta ja hailakalta suominauhalta. Muilta osin fiilis on sama, rohkeus on jäänyt tekijöiltä vähän joka osastolla puolitiehen, vaikka hyviä aineksia ja idiksiä on ja näyttelijäsuorituksetkin toimivat. Asiaa saisi olla enemmän, tavalla tai toisella; sanottavaa, väkivaltaa tai eheämpää tunnelmointia. Onko kenelläkään kommentteja ohjaajan aikoinaan Kino Innossa tulleesta elokuvasta Kuolema hyväilee keskiyöllä?

moska ( 31.3.2011 14:15)

Onko kenelläkään kommentteja ohjaajan aikoinaan Kino Innossa tulleesta elokuvasta Kuolema hyväilee keskiyöllä?

Millaisia kommentteja kaipaat? Elokuvahan on Ercolin paras giallo ja kaiken puolin oikein viihdyttävä ja omaperäinenkin.



Sen lisäksi vielä jokunen hyvä syyt katsoa tämä:



1) Susan Scott (En itse fanita mitenkään erityisesti, mutta tässä erityisen hyvä rooli)

2) Gianni Ferrion soundtrack on huippu

3) Luciano Rossin paras elokuva ja syy siihen, miksi ainakin itse aloin aikoinaan fanittamaan Rossia

4) PIIKKIHANSKA

Ladies and gentlemen, we have a winner here! Time Out ‑lehden arvoraati on juuri äänestänyt kaikkien aikojen parhaasta brittielokuvasta ja julkistanut tulokset.

Oddly enough, voittoisa teos näyttää ja kuulostaa aika italialaiselta...



http://www.timeout.com/london/feature/855/100-best-british-films-the-list/20



GIALLO, KRIMI, POLICIER ‑yksikkö onnittelee Nicolas Roegia! KAUHUNKIERRE (Don't Look Now/A Venezia, un dicembre rosso shocking, Britannia/Italia 1973) Orionissa pe 8.4. ja su 10.4. Tervetuloa mukaan hyytävään ja herkkään, todellisuudentajun rajoja maagisesti venyttävään kauhumysteeriin, jolle yksi katsomiskerta ei kertakaikkiaan riitä.

…Nicolas Roeg’s hallucinatory 1973 Daphne du Maurier adaptation – the story of a couple, played by Julie Christie and Donald Sutherland, who decamp to a spooky Venice after the death by drowning of their daughter. We can speculate on the roots of its popularity: that it satisfies the genre and arthouse crowds; that it uses framing, sound, editing and camera movement to unreel a transfixing tale and flesh out excruciatingly authentic characters; that it dares to coax out the ghosts lurking in every watery passageway in Venice, Europe’s most ornate and singular city; that it contains arguably the greatest sex scene on film. Or, we can just accept it as a movie whose every glorious frame is bursting with meaning, emotion and mystery, and which stands as the crowning achievement of one of Britain’s true iconoclasts and masters of cinema. DJ

KAUHUNKIERRE Orionissa tänään pe 8.4. klo 21.00 & su 10.4. klo 20.00.