Night Visions Maximum Halloween 3009

(The Lukewarm.) ( 2.11.2009 14:26)

Jesus Christus Erlöser

Tais tulla väärällä kuvasuhteella ja oishan tänkin mielummin filmiltä katsonut, koska lähdematsku sitä kuitenkin oli... Noh, eipä nämä asiat paljon menoa haitannu. Yön paras!

Mikäs tossa kuvasuhteessa oli sun mielestä väärin? Lähdematsku on 16mm-filmiä juu mutta ainakaan englanniksi tekstitettyä filmikopiota ei ole saatavilla (saksankielisten maiden levityskuvioista en ole varma mutta mahdollisesti voi olla ettei sielläkään olisi pyörinyt filmikopioina). Beta SP ‑nauhaksi tossa oli helvetin hyvä kuva. Leffan saaminen NV:hen vaati pitkäjänteisyyttä, joka onneksi kannatti.

Flash ( 2.11.2009 14:43)

(The Lukewarm.) ( 2.11.2009 14:26)

Jesus Christus Erlöser

Tais tulla väärällä kuvasuhteella ja oishan tänkin mielummin filmiltä katsonut, koska lähdematsku sitä kuitenkin oli... Noh, eipä nämä asiat paljon menoa haitannu. Yön paras!

Mikäs tossa kuvasuhteessa oli sun mielestä väärin? Lähdematsku on 16mm-filmiä juu, mutta ainakaan englanniksi tekstitettyä filmikopiota ei ole saatavilla. Beta SP ‑nauhaksi tossa oli helvetin hyvä kuva. Leffan saaminen NV:hen vaati pitkäjänteisyyttä, joka onneksi kannatti.

Imdb väittää, että kuvasuhde oli 1:37. Voi olla, että muistan väärin, mutta ihan ku ois tullu laajempana ja vähän kuvaa jäi ulkopuolelle (mitä toki jää aina). Joo ja toki tärkeintä, että leffa nähtiin. Kuten sanoin, ei haitannu menoa.

Ommo ( 2.11.2009 14:24)

Jetro Suni ( 2.11.2009 13:46)

hamitu ( 2.11.2009 13:13)

Ihme taustapimputtelumusiikkia oli tungettu väliin.

En nyt tiedä mihin pimputteluun viittaat, mutta olisivatkohan olleet ihan Burzumia nekin(?)

Varmaan hamitu viittaa niihin noise-narinoihin, joita oli kyllä aika paljonkin taustamusana asiaan liittyvien kappaleiden lisäksi. Tohkahan kertoi kaikenkattavassa introssaan tekijäpäriskynnän olleen kiinnostuneen Heikosen Vugumin kataloogista, mikä ainakin minua nauratti ton dokkarin taustakilinöitä ja rytmillistä narskuntaa kuunteli.

Lopputeksteissähän käytetyt musat listattiin ja mieleen jäi bm:n (jota oli elokuvassa todella vähän) ulkopuolelta ainakin Black Dice, Sun 0))) ja olikohan vielä Boards of Canada.

Spiritual Boxer ( 2.11.2009 16:03)

Ommo ( 2.11.2009 14:24)

Jetro Suni ( 2.11.2009 13:46)

hamitu ( 2.11.2009 13:13)

Ihme taustapimputtelumusiikkia oli tungettu väliin.

En nyt tiedä mihin pimputteluun viittaat, mutta olisivatkohan olleet ihan Burzumia nekin(?)

Varmaan hamitu viittaa niihin noise-narinoihin, joita oli kyllä aika paljonkin taustamusana asiaan liittyvien kappaleiden lisäksi. Tohkahan kertoi kaikenkattavassa introssaan tekijäpäriskynnän olleen kiinnostuneen Heikosen Vugumin kataloogista, mikä ainakin minua nauratti ton dokkarin taustakilinöitä ja rytmillistä narskuntaa kuunteli.

Lopputeksteissähän käytetyt musat listattiin ja mieleen jäi bm:n (jota oli elokuvassa todella vähän) ulkopuolelta ainakin Black Dice, Sun 0))) ja olikohan vielä Boards of Canada.

Oli Boards of Canadaa lopputekstien mukaan kaksikin biisiä, mutta mitä oli se alun ja lopun musa?

edit: ai se oli Múmiä...

http://www.nightvisions.info/films/untilthelight.html

Spiritual Boxer ( 2.11.2009 14:38)

Oli muuten aivan eri maailmasta videotykitykset kuin R&A:ssa, jossa tämä esitysformaatti tai oikeastaan ilmeisesti säädöt vituillaan pilasi useamman leffan. Etukäteen siis hieman pelotti, mutta onneksi ihan turhaan.

Samaa mieltä. Minä katselin sekä Until the Light Takes Usin että Human Centipeden läheltä (oiskohan ollut viides ja toinen rivi) ja molemmat näyttivät yllättävän hyviltä. Kiitokset sille/niille jotka tykkiä säätivät.

Keskiviikolta oli (luonnollisesti) Yön Saalistajat paras. Jennifer`s body urpoilua ja Dead Snow paikoitellen hyvää, mutta liialla huumorilla tehtyä urpoilua.

Pe ilta:



The Crispin Glover Experience!

‑lievästi puuduttava alku hepun lukiessa tekstejään, mutta leffa toimi täysillä. Oli tämä kokonaisuutena aika huima sukellus sellaiseen maailmaan ettei vähään aikaan ole tullut kohdalle. Äijä on ehkä hullu, ehkä nero, todennäköisesti molempia.



The Sniper

‑sujuvaa peruskauraa josta ei jäänyt mitään mieleen hyvässä eikä pahassa.



La/su yön saldo:



Until the light takes us

‑tässä ei tullut kovinkaan paljon uutta tietoa asiasta (joskin lienee tarkoitettukin asiasta pienellä tietämyksellä varustetulle henkilölle) ja heput jorisivat muutenkin vähän lämpimikseen. Eniten vitutti äänen paikoitellen huono laatu, eikä pimeässä heiluvalla käsivaralla kuvatut kävelytkään mitenkään hauskoja olleet katsoa. Lisäksi nauratti lopun sohvan puukotus performance... Scenemiehet eivät halua popularisoida black metallia tai tehdä sitä trendikkääksi, mutta silti kliseiden sirkushuvina tarjoaminen sopii kyllä... Pikkuisen tuntui olevan shokkiefekti hakuisuutta.



The Road

‑kaikessa tehokkaassa synkkyydessään vähän liiankin tapahtumaköyhä ja ankea. Toimi toisaalta 101 prosenttisesti, mutta pientä nyanssia olisi kaivannut. Silti oikein hyvä leffa. Muistutti paljon Haneken Sudenaikaa niin aiheeltaan kuin toteutukseltaan.



Jesus Christ Saviour

‑oli hyvä, mutta pieni väsymys ja leffan jahkailevuus ei ollut hyvä yhtälö. Klaus nyt ainakin oli hullu ja nero.



The Descent: PART 2

‑pettymys. Ei mitään uutta ykköseen verrattuna ja muutenkin ponnetonta hölmöilyä. Loppu enteilee kolmatta jatko-osaa..



Nightmare

‑hetkittäisistä torkahteluista huolimatta helvetin hieno kokemus. Liian harvoin tulee nykyään katsottua näitä näitä pimeämpiä leffoja. Yön paras elokuva.



The Hidden

‑en kyllä muistanut että tää olisi näinkin hyvä toimintaleffa. Hyvä lopetus onnistuneelle festarille.



Tämänkertaisessa NV:ssä tuli vahva fiilis siitä että oli hommassa aito elokuvakulttuurin meininki. Vaikka kaikista leffoista en itse täysin tykännytkään, oli festareissa kokonaisuutena ihan helvetisti sitä, mitä R&A:sta ja muista festivaaleista on hävinnyt jo aikaa sitten. Olkoonkin ettei ne ihan samaa yleisöä tavoittelekkaan.

Iso kiitos järjestäjille todella hauskasta viikonlopusta. Todella hauskasta.

Crispin Glover Experience: Tätä iltaa odotin eniten ja se oli sen arvoista plus rutkasti enemmän. Luenta oli aivan fantastista eleineen päivineen, sekä It's Fine! Everything is Fine!!! joka oli jo tuotannollisesti erittäin poikkeuksellinen, oli todella hyvä! Onneksi se tarjoillaan väkisinkin tällaisena kokemuksena. Lisäksi Q&A sekä signaussessiot tarjosivat sokerina pohjalle sellaisen fanitaivaan ettei tottakaan.



The Box: Yllättäen todella hyvä! Monta wtf-kohtaa, joista luulin missanneeni selityksen, mut niitä ei kait sitten muiden täällä lukemieni kirjoitusten mukaan edes hirveesti tarjoiltu. Anyway, hienoa sci-fi ‑thrilleriä tai jotain sellaista. Miinusta pakollisesta lapsiroolista.



Count Dracula: Tämä oli todellista fiilistelyä ja taattua Francoa. Nukahdin jossain vaiheessa ja heräsin täytettyjen eläimien hyökkäykseen, tuleekohan ne vielä uniin? Plussaa Soledad Mirandasta.



Jesus Christ Saviour: Odotin paljon tämän näkemistä ja olihan se saakelin kova! Salissa fiilis kohdillaan ja muutenkin hommassa oli pilkettä silmäkulmassa. Yksi parhaista.



The Human Centipede: Jälleen odotettua kamaa, ja eikä turhaan. Ainakin leffan casting oli erittäin onnistunut, ja kyllähän kokonaisuus muutenkin tykitti "suoraan suoneen" NV ‑slogania lainatakseni. Very good indeed.



Nightmare: Jälleen täynnä odotuksia, kuten lähes kaikkien leffojen kohdalla. En ollut tätä aiemmin nähnyt ja oli todella komeeta korkata leffa isolta kankaalta. Yhdyn Pseudonymin kysymykseen "Oliko tämä maailman paras leffa?".



Vampire Girl vs. Frankenstein Girl: Japanilaista Tromaa. Ei tästä voinut kuin pitää.





Vieläkö Night Visions ‑paitoja voi ostaa jostain vai menikö ne jo? Rahat meni silloin perjantaina Piano ‑baariin, niin jäi ostamatta perkeles.

hamitu ( 2.11.2009 16:35)

Spiritual Boxer ( 2.11.2009 14:38)

Oli muuten aivan eri maailmasta videotykitykset kuin R&A:ssa, jossa tämä esitysformaatti tai oikeastaan ilmeisesti säädöt vituillaan pilasi useamman leffan. Etukäteen siis hieman pelotti, mutta onneksi ihan turhaan.

Samaa mieltä. Minä katselin sekä Until the Light Takes Usin että Human Centipeden läheltä (oiskohan ollut viides ja toinen rivi) ja molemmat näyttivät yllättävän hyviltä. Kiitokset sille/niille jotka tykkiä säätivät.

NV:llä oli käytössä eri Digibeta-nauhuri kuin R&A:ssa. Tiedä sitten oliko sillä osuutta asiaan.

Juhani ( 2.11.2009 20:23)

Vieläkö Night Visions ‑paitoja voi ostaa jostain vai menikö ne jo? Rahat meni silloin perjantaina Piano ‑baariin, niin jäi ostamatta perkeles.

Paitoja voi ostaa ainakin Back to Basicsissä. Jos joku noita jaksaa postitella, niin ennenkin sitä. Lisäinfoa lisätään aikanaan...jos hotsittaa.

Jotkin koot kyllä ovat varmasti melko finaalissa, vaikka tällä kertaa tuli otettua huomattavasti tavallista reippaampi painos.

Antti Tohka ( 2.11.2009 20:42)

Juhani ( 2.11.2009 20:23)

Vieläkö Night Visions ‑paitoja voi ostaa jostain vai menikö ne jo? Rahat meni silloin perjantaina Piano ‑baariin, niin jäi ostamatta perkeles.

Paitoja voi ostaa ainakin Back to Basicsissä. Jos joku noita jaksaa postitella, niin ennenkin sitä. Lisäinfoa lisätään aikanaan...jos hotsittaa.

Jotkin koot kyllä ovat varmasti melko finaalissa, vaikka tällä kertaa tuli otettua huomattavasti tavallista reippaampi painos.

Odottelen Back to Basicisiä.

Yön Saalistajat

– KOVA. Paljon parempi kuin muinaisen tv-esityksen perusteella muistin.



The Crispin Glover Experience

– It Is Fine... oli aivan oikeasti helvetin hieno elokuva. Thumbs up myös Crispinin rahankeruu-performanssille ja seikkaperäisille vastauksille q & a ‑sessiossa. Mahtava kokemus, ainoa miinuspuoli on vaan se, että nyt tekisi ihan vitusti mieli nähdä myös What Is It? Crispin heti takaisin Suomeen!



The Box

– Alkupuoli toimi hyvin ja vaikutti jopa kiehtovalta, mutta leffa heikkeni sitä mukaa kun juonen mysteerit alkoivat aueta. Ei nyt varsinaisesti huonokaan, mutta palaset eivät aivan loksahtaneet kohdilleen. Yllättävän paljon samankaltaisuuksia Donnie Darkon kanssa, muuten. Onkohan Kelly vähän sellainen yhden tempun poni?



The Road

– Tavallaan erittäinkin onnistunut, mutta ei vaan oikein iskenyt. Juonen puute ja pelkkä surullisessa tunnelmassa vellominen teki tästä lopulta hieman vaisun kokemuksen. Ehkä sitä kyynelten herutusta pianomusiikkeineen oli myös vähän liikaa.



Dead Snow

– Niin kuin muut ovatkin jo sanoneet, alkupuoli perseestä, mutta lopun splatter-revittely aurinkoisissa lumimaisemissa oli katsomisen arvoinen. Mutta olihan tämä siis aika ääliömäinen teos. Jos olisin leffan käsikirjoittaja, en varsinaisesti ylpeilisi sillä. No joo, mielelläni olisin silti jäänyt kuuntelemaan Stig Frode mikäsenytolin höpinöitä, jos olisi ollut aikaa.



The Human Centipede

– Pelkästään idean kipeydestä täytyisi antaa pisteitä, mutta THC oli itse asiassa elokuvanakin helvetin hyvä. Jotenkin kaikki vaan toimi, kotivideomainen visuaalinen ilmekin sopi kokonaisuuteen kuin nenä pyllyyn. Sitten vain Full Sequencea odottelemaan!



Hanuman Klook Foon (Fook Yoo)

– Tämän leffan valitseminen ohjelmistoon oli ilmeisesti jonkinlainen vittuiluläppä? Voin kuvitella NV-organisaation jäseniä ja heidän sisäpiiriläisiään istumassa Maxim 1:n katsomossa ja nauramassa partaansa, Nightmaren pyöriessä kankaalla, kaikille epäonnisen valinnan tehneille...I'll get you for this!!!



Vampire Girl vs. Frankenstein Girl

– Etukäteen epäilytti suuresti (en ole nähnyt Tokyo Gore Policea), mutta mitäs helvettiä, tämähän oli pirun hauska & viihdyttävä. Todellinen hyvän mielen elokuva, paransi tehokkaasti Hanurimanin aiheuttamia traumoja.



Super Typhoon

– Ja tämä todellakin kruunasi koko festivaalin. Aivan täyttä tavaraa. Koko ajan luuli, ettei voisi tulla enää edellistä hauskempaa kohtausta, ja oli väärässä. Loistavista pienoismallitehosteista vielä lisäplussia, samoin kuin tehokkaasti tunteisiin vetoavasta musiikista. Miksei NV teettänyt Reuna-paitojen lisäksi Pormestari-paitoja?!



Ei voi kuin sanoa, että olipa aivan älyttömän hauskaa palata taas NV-kuvioihin useamman vuoden tauon jälkeen. Kaiken kaikkiaan aivan helvetillisen kova setti klubeineen kaikkineen.



Kiitos.

Tässä vielä kootut ajatukset festareilta. Ohjelmisto oli äärimmäisen laadukas. Etenkin Yön saalistajat, Jesus Christ Saviour ja Crispinin pätkä loivat sen autenttisen NV-tunnelman, jota muut festarit eivät kykene tarjoamaan. Night Visions klubi Pianossa oli myös viihtyisä, kiitos järjestäjille ja dj:lle. Kauhu-oke oli selvä menestyskonsepti (harmitti vaan kun en päässyt manaamaan kunnolla, vuorosanat olisi ollut hallussa). Suur-respektit festariministeriölle, työvoimalle ja Crispin Gloverille.

187. Jennifer's Body ****

Olipa hyvä! Etenkin koska odotukset olivat pohjalukemissa, mutta Megan Foxin kuolaamisen lisäksihän tässä oli varsin mielenkiintoisia juonielementtejä, pelottavaa demonista possessiota ja Amanda Seyfried veti varsin aistillisen roolin. Oikeastaan ainoa mistä voin valittaa on että



188. Dead Snow **½

Alkupuoli sietämätöntä amatöörikuraa, loppupuoli siedettävää amatöörikuraa. Dialogi oli vaivaannuttavan tökeröä, mutta onneksi gore-ilottelut olivat kekseliäitä.. ja mikä helvetti se vessapanokohtauskin oli, wtf & hyi yäk. Zombie-elokuvan perusongelmahan tässä vaivasi: Kaikki on jo aiemmin nähty ja tehty paljon, paljon paremmin.



189. Yön saalistajat ****

Huimaa nähdä tällaista loppuunmyydyssä teatterissa keskeisten hahmojen läsnäollessa. Viimeksi näin tv:stä joskus aikojen alussa, eikä leffa ainakaan ollut huonontunut (vaikka muistelinkin että heittotähtiä olisi lennellyt enemmän Reunasta tuli mieleen aussi Hugh Keays-Byrne (mm. Mad Maxin Toecutter), samanoloinen psykopaatti, jolla oli myös jotain inhimillisyyttä mukana roolissaan.



190. Vampire Girl vs. Frankenstein Girl ****+

Oivallista roskaa. Vaikka mukaan mahtui raivostuttavan huonojakin vitsejä, efektejä ja näyttelijäsuorituksia, mieleen jäivät hyvät puolet kuten mielettömät irvailut Japanin alakulttuureille ja hyvät musiikit. Kuten joku jo sanoi, ei näitä kuitenkaan liian usein jaksa katsoa.. Robogeisha esim. oli jo vähän hohhoijjaa.



191. Forbidden Door **½

Äh, aivan liian hyvin tehty ja huolellinen. Jopa Indonesiassa osataan tehdä Oikeasti Parempia leffoja kuin Suomessa, puhumattakaan siitä mitä hulluuksia sieltä tuli 80/90-luvuilla. Harmillisesti Forbidden Door tuhlasi alkupuoliskonsa siihen, että yhtään mitään ei tapahtunut. Päivälliskohtaus oli kyllä varsin kylmäävä..



192. Tetsuo: The Bullet Man ****+

Tsukamoto ei pettänyt, kuten pahat kielet jo manailivat, vaan toi oman, ainutlaatuisen underground-maailmansa taas nähtäville. Siinä missä Tetsuo kakkosta syytettiin aikanaan liian mainstreamiksi (!) ykkösen jälkeen, oli The Bullet Man taas askel takaisin kohti kokeellista taide-elokuvaa. Se nyt on selvä että tämä on heikoin Tetsuo, mutta toimi silti. Englanninkielisyys oli pahin virhe, huolellisten efektien korvaaminen villillä kameran ravistelulla toiseksi pahin ja liian tarkka (kaikin puolin paremman) Tetsuo II:n juonen ja ratkaisujen seuraaminen kolmanneksi pahin. Chu Ishikawan musiikit toimivat hyvin, vaikkei mitään ikimuistoisia teemoja nyt löytynytkään. Aivan viimeinen kohtaus oli kyllä tyylillä ladattu. Inspiroiva teos.



193. It is fine. Everything is fine! ****+

Olipas kerrassaan elitistinen pätkä, ja Crispin oli hyvinkin skarppi ja rehellisen oloinen jamppa. Kiduttavaa vaan nähdä upea What is it? ‑traileri tietäen, että mahkut itse leffan näkemiseen ovat heikot.



194. The Descent: Part II ***

Ihan odotetunlainen jatkis, eli aivan turha mutta kiva katsoa.



195. The Box **½

No olipa pettymys. Erittäin toimivan alun jälkeen karattiin liian kauas ja ylitettiin raja, jonka jälkeen (tämä) katsoja ei enää välitä mitä kankaalla tapahtuu. Vähän siis kuin Knowing, mutta reilusti huonompi.



196. Count Dracula ***

Olinkin nähnyt aiemmin (väreissä..) ja unohtanut. Törkeitä tyyppejä noi Van Helsing ja kumppanit, vierittelevät lohkareita viattomien mustalaisten päälle. Super-castista huolimatta jotenkin vaisu teos, tai sitten on tullut Dracula-kiintiö vaan totaalisen täyteen. Julistan John Badhamin Draculan (1979) parhaaksi versioksi kirjasta. Plussaa umpihulluista suomennoksista: "the room must be sanctified" = "huone on murskattava", opera = Pera...



197. Jesus Christ Saviour ***

Koukuttavaa kamaa, yritin nimittäin nukkua mutten onnistunut. Hieno elementti yön kokonaiselämyksen kannalta. "Kins-ki ist, ein fas-cist!"



198. The Human Centipede *****

Yököttävimpiä leffoja mitä olen ikinä nähnyt, voittaa jopa Sommersin Van Helsingin. Harvoin näkee ohjaajalla näin täydellistä tinkimättömyyttä, kerrontataitoa ja tietämystä siitä, miten katsojien ajatuksia ohjaillaan. Dieter Laser on hullujen tiedemiesten aatelia. BEST IN SHOW.



199. Nightmare ****

On kyllä kova. Sääli että osui pahimpaan nukkumisslottiin ja loppupuoli katsomiskokemuksesta meni yhtä houreisen sekavaksi kuin Baird Staffordin aivot.



200. The Hidden ****+

Näin mäkin toimisin jos olisin ulkoavaruuden etana.



201. Super Typhoon */*****

Timo Koivusalon trailerit olivat enne?! Luulin, että vain Rakastettu Johtaja osaa ohjata näin erinomaisen ja viisaan elokuvan. Hyökyaallot ja muut roiskeet oli hämmästyttävän hyvin toteutettu.

Jennifer's Body 7/10

Nautittava ja hauska high school ‑outoilu joka huikan latistui hetkittäin liiaksi kauhun puolelle mennessään.



Yön saalistajat 9/10

Kunniakkaan NV-historian hienoimpia näytöksiä.



Vampire Girl vs. Frankenstein Girl 4/10

Tokyo Gore Policen tasosta jäätiin järkyttävästi sekä siisteys- että innovaatio-osastolla. Afrojengille pojot.



Forbidden Door 4/10

Kaikkea ne vapaamuurarit keksii. Kaakkoisaasialaista "laatukauhua" kevyesti Lynchin hengessä.



Tetsuo: Bulletman 6-7/10

Ilo silmille ainakin kankaalta.



It's Fine! Everything Is Fine 6/10

Symppistä uugeeta. Kirjashowkin oli nautittava. Aika ikimuistettava kokemus kaiken kaikkiaan.



Until the Light Takes Us 5/10

Hyvät henkilökuvat Kreivistä ja Fenrizistä, muuten turha ja huono dokkari loppuunkalutusta aiheesta. Jos taideperformanssit olisi karsittu pois olisi ollut kasassa kohtalainen tunnin esitys aiheesta, jos taas kaikki muu olisi leikattu olisi käsissä ollut kohtalainen myötähäpeädokkari.



Verenhimoinen Dracula 8/10

Parempi kuin Browningin tai Fisherin versiot mutta häviää Coppolan näkemykselle. Timangit näyttelijät (Lee, Kinski, Muller, Taylor, Miranda...), maagisia yksityiskohtia ja unenomaista tunnelmaa.



Human Centipide 7/10

Innovatiivinen ja hyvin ideansa hyödyntävä sleazepaukku joka ohittaa tyylikkäästi nykysikailun (=gornon) kivikot. Pientä miinusta nykyään joka vatun kauhuleffasta löytyvästä ranneväkivallasta ja parista teknisestä kömmähdyksestä, muuten timmin hyytävä ja sopivan humoristinen paketti.



Jesus Christ Savior

Hieno kokemus.



Nightmare 6/10

Ei vieläkään pudonnut täysillä mutta olihan tämä uskomattoman hienoa nähdä Maximin jättikankaalta. Tuliko kellekkään muulle pienestä mirrikaulaisesta kirvesjannusta mieleen nuori Sam Inkinen?



Hidden 7-8/10

Nightmaren tavoin mahtava valkokangaselämys. Leffana parempi kuin mitä muistin. Älyttömän paljon hienoja yksityiskohtia.



Super Typhoon 7/10

Super Typhoon, OK!!!

Yotsuya ( 3.11.2009 01:07)

Nightmare 6/10

Tuliko kellekkään muulle pienestä mirrikaulaisesta kirvesjannusta mieleen nuori Sam Inkinen?

Kyllä vain! Ja huvitti, kun kuulin sivukorvalla Super Typhoonia katsomaan tulleen Markku Salmen puhuvan juuri tavanneensa Inkisen.

Jennifer's Body

Paljon vähemmän vaivaannuttava kuin mitä tällaiset yleensä, ei kliseistä amerikkalaisten perhesuhteiden vatvomista, alkupuoli toimiikin hyvin mutta lässähtää tasaisesti loppua kohti.



Dead Snow

Loppupuolta oli ihan mukava seurata Yön saalistajia jännitellessä mutta sieltäkin kyllä olisi voinut karsia pituutta. Sitäpaitsi natsizombien pitäisi käyttäytyä jotenkin natsimaisesti. Ehkä joskus vielä tehdäänkin natsizombileffa natsizombien näkökulmasta. "Mun jalkani ei väsy eikä sydän tunne tuskaa, en koskaan ajattele enkä pidä hauskaa..."



Yön saalistajat

Nää on niitä todellisia kulttuuritekoja. Sain Reunan ja Pomon nimmarit asiaankuuluvasti takkiin... Hienoa, että oli niin paljon porukkaa.



Vampire Girl vs Frankenstein Girl

Tokyo Gore Police oli räävittömämpi, enemmän ärsyttävyysrajoja koetteleva, vaikkakin paskemman näköinen. Plussaa siitä, että ihan rehellisesti on tehty videon näköistä videota, CGI näyttää CGI:ltä, jne.



Forbidden Door

Repäisin äänestykseen jossain tilapäisessä mielenhäiriössä kai neljä tähteä, joka on kyllä aika paljon liikaa vaikka paikoitellen tuntuikin hyvältä. Kuitenkin tällaista tabujen käsittelyä vitun oudon elokuvan kautta saisi tehdä lisääkin. Ja elokuvassa oli ihka oikeat alkutekstit!



Top of the heap

Toinen kerta kankaalta ja vaikkei tule enää samalla tapaa puun takaa kuin EKEKissä, niin mahtava elokuva. Hyvä että oli ykkössalissa.



Crispin Glover oli hyvä experience ja kyllä sen What is itinkin näkis mielellään.



The Sniper

Perustoimintaa, jonka valtti on epäomaperäisyys, siis perusasioissa pysyminen. Pääpaino on kuitenkin liikaa mielikuvituksettomalla räiskinnällä. Printti oli erittäin hyvätasoinen, jonka takia digitaalisen jälkikäsittelyn jäljet näkyivät toisinaan kiusallisen selvästi.



Until the light takes us

Valotti vähän asiaa, josta en tiedä mitään, mutta sitä blackmetallia olis tosiaan saanut myöskin kuulla.. Hyvin kuvattu ja paskasti äänitetty dokumentti, joka sopi hyvin alkupalaksi.



Verenhimoinen Dracula

Lajinsa oikein hyvä edustaja, Franco ottaa tyylipiirteilleen sen tilan minkä vaativatkin. Loppua kohti kuitenkin kohtaukset muuttuvat hajanaisemmiksi, puhe lisääntyy ja eleganssi näin ollen hieman vähenee. Loppukohtauksen loppu on taas antikliimaksitaidetta parhaimmillaan:



Jesus Christ Saviour

Festareitten paras.



The Descent Part 2

Mukavan rauhallista kuvaa, helikopterikamera-ajoja, kaivoksia, punaniskoja... ja sitten jotain vitun Avatar-olentoja... krooh... nukuin keskeltä jonkun kolme varttia. Tuntui joltain kohtuuhyvän amerikkalaisen TV-sarjan ylipitkältä jaksolta.



Nightmare

Miksi verrata tätä Maniaciin? Zito edustaa suurkaupunkimielisairautta ja George lähiömielisairautta. Rikkonaisen perhe-elämän kuvaus nyt vaan kuuluu tähän elokuvaan. Hyvät miljööt löydetty.



The Hidden

Pyrkyryyttä, politiikkaa, homostelua... Kissa ja hiiri-leikki lopussa tosiaan kestää turhan pitkään mut onhan tää mainio.



Super Typhoon

Mielenkiintoinen yhdistelmä jenkkityylistä ylisentimentalismia kiinapainotuksella ja perinteikästä käsityöelokuvaa, jossa 3D, pienoismallit, taustaprojisointi ja montaasi elävät sulassa sovussa. Hillittömin ehkä kohta, jossa ilmassa lentävää punaista muovipussia verrataan Kiinan lippuun. Elokuvan varsinainen viestihän on se, kuinka informaatioteknologia on helpottanut kommunikointia, mutta vieraannuttanut fyysisestä läsnäolon tarpeesta. Tätä korostetaan koomisen jatkuvalla kännyköiden ja netin käytöllä, kun puolestaan kaikki fyysisen kanssakäymisen kuvaaminen on karsittu minimiin, poikkeuksina synnyttäminen ja kun amerikkalainen tyyppi kohtaa tän synnyttäjän puolison.