Konserttielokuvia.

No koskettavin konserttitaltiointi mitä itse olen nähnyt on

Hated, jossa G.G. Allinin ja bändin konsertti päättyy mitä uskomattomimmalla tavalla. Itseasiassa ihan loppu on varmaankin paras missään dokkarin tapaisessa:

Rude Boy oli ainakin mielenkiintoinen tuttavuus, suurimman osan aikaa olin ulalla, mutta konserttipätkät toimivat erinomaisesti. Toinen kokemus ulalla olemisesta on ehdottomasti Zeppelinien The Song Remains the Same (klassikkosuomennus Laulu jää pystyyn).

Murray ( 24.3.2007 21:16)

Rude Boy oli ainakin mielenkiintoinen tuttavuus, suurimman osan aikaa olin ulalla,

Miksi? Etkö ymmärtänyt tarinaa, vai jostain muusta syystä.

Bad Rain ( 24.3.2007 23:58)

Miksi? Etkö ymmärtänyt tarinaa, vai jostain muusta syystä.

Muu syy, elokuvaa ei voida tässä tapauksessa syyttää.

Prince/Magnoli:

Sign 'o' the Times

Princen lavakarisma upeina vaatetuksineen hakee vertaistaan. Vaikea uskoa, että tämä on jo kaksikymmentä vuotta vanha taltiointi.

Konsertin ylivoimainen mestariteos on jo muutoinkin Princen parhaimmistoon kuuluva "I Could Never Take the Place of Your Man" joka keikan sovituksen myötä nousee vielä potenssiin.

Sheila E. universumin kuumin rumpali!



Princen musiikki kiteytyy tähän:

Hot thing!

Hot thing, barely 21

Hot thing, looking 4 big fun

Hot thing, what's your fantasy?

Do U wanna play with me?

Goose ( 27.5.2007 16:33)

Prince/Magnoli: Sign 'o' the Times

Princen lavakarisma upeina vaatetuksineen hakee vertaistaan. Vaikea uskoa, että tämä on jo kaksikymmentä vuotta vanha taltiointi.

Konsertin ylivoimainen mestariteos on jo muutoinkin Princen parhaimmistoon kuuluva "I Could Never Take the Place of Your Man" joka keikan sovituksen myötä nousee vielä potenssiin.

Kyllä, itselläni tämä pyöri viimeksi n. 2viikkoa sitten. Princen paras taltiointi on mielestäni silti edelleen Parade ‑konsertti

vuodelta ‑86. Onkin käsittämätöntä miten paljon kaikki oli muuttunut vain vuodessa S'o'tT:iin mennessä!

Fantomas ( 27.5.2007 22:28)

Goose ( 27.5.2007 16:33)

Prince/Magnoli: Sign 'o' the Times

Princen lavakarisma upeina vaatetuksineen hakee vertaistaan. Vaikea uskoa, että tämä on jo kaksikymmentä vuotta vanha taltiointi.

Konsertin ylivoimainen mestariteos on jo muutoinkin Princen parhaimmistoon kuuluva "I Could Never Take the Place of Your Man" joka keikan sovituksen myötä nousee vielä potenssiin.

Kyllä, itselläni tämä pyöri viimeksi n. 2viikkoa sitten. Princen paras taltiointi on mielestäni silti edelleen Parade ‑konsertti

vuodelta ‑86. Onkin käsittämätöntä miten paljon kaikki oli muuttunut vain vuodessa S'o'tT:iin mennessä!

Toi on multa näkemättä, saako tätä virallisena julkaisuna? Tässä on ilmeisesti vielä Wendy & Lisa mukana?

Goose ( 28.5.2007 11:35)

Fantomas ( 27.5.2007 22:28)

Goose ( 27.5.2007 16:33)

Prince/Magnoli: Sign 'o' the Times

Princen lavakarisma upeina vaatetuksineen hakee vertaistaan. Vaikea uskoa, että tämä on jo kaksikymmentä vuotta vanha taltiointi.

Konsertin ylivoimainen mestariteos on jo muutoinkin Princen parhaimmistoon kuuluva "I Could Never Take the Place of Your Man" joka keikan sovituksen myötä nousee vielä potenssiin.

Kyllä, itselläni tämä pyöri viimeksi n. 2viikkoa sitten. Princen paras taltiointi on mielestäni silti edelleen Parade ‑konsertti

vuodelta ‑86. Onkin käsittämätöntä miten paljon kaikki oli muuttunut vain vuodessa S'o'tT:iin mennessä!

Toi on multa näkemättä, saako tätä virallisena julkaisuna? Tässä on ilmeisesti vielä Wendy & Lisa mukana?

Eipä ole tullut koskaan vastaan. Itsellä on maikkarilta videoitu kappale, jossa näkyy ne vanhat mainospöllötkin.

The Revolution on kokonaisuudessaan mukana ja tyyli on esim. Purple Rain ‑taltiointiin nähden jälleen aivan eri funk-planeetalta.

Youtubesta löytyy jotain pätkiä. Muistaaksen tämä on herran 28v. synttärikonsertti.

Goose ( 28.5.2007 11:35)

Fantomas ( 27.5.2007 22:28)

Goose ( 27.5.2007 16:33)

Prince/Magnoli: Sign 'o' the Times

Princen lavakarisma upeina vaatetuksineen hakee vertaistaan. Vaikea uskoa, että tämä on jo kaksikymmentä vuotta vanha taltiointi.

Konsertin ylivoimainen mestariteos on jo muutoinkin Princen parhaimmistoon kuuluva "I Could Never Take the Place of Your Man" joka keikan sovituksen myötä nousee vielä potenssiin.

Kyllä, itselläni tämä pyöri viimeksi n. 2viikkoa sitten. Princen paras taltiointi on mielestäni silti edelleen Parade ‑konsertti

vuodelta ‑86. Onkin käsittämätöntä miten paljon kaikki oli muuttunut vain vuodessa S'o'tT:iin mennessä!

Toi on multa näkemättä, saako tätä virallisena julkaisuna? Tässä on ilmeisesti vielä Wendy & Lisa mukana?

Fantomas ( 28.5.2007 11:50)

Goose ( 28.5.2007 11:35)

Fantomas ( 27.5.2007 22:28)

Goose ( 27.5.2007 16:33)

Prince/Magnoli: Sign 'o' the Times

Princen lavakarisma upeina vaatetuksineen hakee vertaistaan. Vaikea uskoa, että tämä on jo kaksikymmentä vuotta vanha taltiointi.

Konsertin ylivoimainen mestariteos on jo muutoinkin Princen parhaimmistoon kuuluva "I Could Never Take the Place of Your Man" joka keikan sovituksen myötä nousee vielä potenssiin.

Kyllä, itselläni tämä pyöri viimeksi n. 2viikkoa sitten. Princen paras taltiointi on mielestäni silti edelleen Parade ‑konsertti

vuodelta ‑86. Onkin käsittämätöntä miten paljon kaikki oli muuttunut vain vuodessa S'o'tT:iin mennessä!

Toi on multa näkemättä, saako tätä virallisena julkaisuna? Tässä on ilmeisesti vielä Wendy & Lisa mukana?

Eipä ole tullut koskaan vastaan. Itsellä on maikkarilta videoitu kappale, jossa näkyy ne vanhat mainospöllötkin.

The Revolution on kokonaisuudessaan mukana ja tyyli on esim. Purple Rain ‑taltiointiin nähden jälleen aivan eri funk-planeetalta.

Youtubesta löytyy jotain pätkiä. Muistaaksen tämä on herran 28v. synttärikonsertti.

Oletko muuten perehtynyt WENDY & LISA: Wendy And Lisa (1987) albumiin? Varsin hyvä kokonaisuus, jossa luonnollisesti Princen kädenjälki on hyvin esillä.

Maistiaisena hittisinkku levyltä.



Waterfall

Sen verran mitä tuolloin kaverin vinyyliltä kuuntelin mutta jotenkin se tuntui silloin pahalta, että Revolutionia ei

enää ollut. Tuli tämä New Power Generation. Tietysti hyvä, että tytöt lähti vetämään omaa juttua.

Goose ( 29.5.2007 08:48)

Maistiaisena hittisinkku levyltä.



Waterfall

Olen ollut aina heikkona tähän.

Abel/Adedge:

Elvis on Tour

Amerikan Yhdysvalloissa on olut useita presidenttejä mutta vain yksi kuningas. Dokumentissa seurataan Kuninkaan 15 kaupungin kiertuetta Yhdysvalloissa vuonna 1972. Elvis on lihonnut about 20 lbs sitten vuoden 1968 mahtavasta comebackistä mutta tuolloinhan hän oli todella tiukassa fitneksessä mitä musta nahka-asukin jo vaati. Mutta laulua ja showta se ei todellakaan haittaa vaan ilmiömäisiä liikkeitä mukaanlukien kung-fu heijareita piisaa riittämiin.

Puoleentoista tuntiin ei monta biisiä saa sopimaan mutta onneksi elokuvasta löytyi:

1. Burning Love

2. Suspicious Minds

3. You Gave Me A Mountain



Jotka saavat allekirjoittaneen aina tunnelmiin syviin.



Elvis has left the building

Fleetwood Mac in Concert: Mirage Tour 1982



Losin keikka, joka kiertueen nimen mukaisesti sisältää enemmistön juuri julkaistulta Mirage-levyltä. Bändi on hyvässä fitneksessä. Muistini mukaan Lindsey Buckinghamin ja Stevie Nicksin liitto oli tuolloin karilla, joka antoi lisä sykettä Go Your Own Way biisin esitykseen. Tätä bändin parasta kokoonpanoa voi verrata monin tavoin ABBA orkesteriin. Molemmissa kaksi avioparia, kaksi loistavaa naislaulajaa ja molemmilla pitkälti yli 100 miljoonaa myytyä plättyä.

Henkilökohtainen suosikki levyni on Tango in the Night (1987), joka unohti country/hippityylin kokonaan ja keskittyi tunnelmallisen romanttiseen barokkityyliin.

rokkiPasi ( 19.3.2004 23:51)

Mitä spitaalinen kysyi kauppiaalta?

Spoileri

Onko teillä on irtomunia?

Itse diggasin Jarmuschin Year of the Horsesta, vaikken Nipa Nuorta ollutkaan juuri aiemmin kuunnellut. Super8:lla kuvattujen keikkojen ja arkistofilmien yhdistelmä toimii. Tuommoinen suttuisempi jälki sopii mielestäni hyvin yhteen konstailemattoman rokkenrollin kanssa. Bändin jäsenten turhat haastattelut olisi kyllä voinut jättää pois.

Thin Lizzy Live in Sydney 1978



Australian kiertueella kyseisenä vuonna oli hieman totutusta poikkeava kokoonpano. Robertsonin saatua kenkää tilalla oli Gary Moore, joka tietysti oli mukana myös 1979 klassikko albumilla Black Rose: A Rock Legend. Merkittävin muutos oli kuitenkin Brian Downeyn poissaolo, jonka korvasi Lynotin soololevyiltäkin tutuksi tullut New Yorkin lahja maailmalle Mark Nauseef. Konsertti on taattua Lizzy laatua, olihan bändi aina parhaimmillaan livenä.



Thin Lizzy BBC Radio One Live in Concert in Reading Festival 1983



Jää tasoltaan hieman 78 Live and Dangerous kiertueen varjoon mutta sen ylittämiseenhän ei pystykään mikään eikä kukaan. Gorhamin ohella toisena kitaristina oli bändin loppuajan tietysti John Sykes ja syntsien takana Darren Wharton, joka pääsee oikeuksiinsa viimeisen Thunder and Lightning levyjen biiseillä.

Varsinkin futuristinen rock balladi The Sun Goes Down



We miss U Phil