Orionin kesä 2008

SEA:n sivuilla ei vielä ole kesästä mitään infoa, mutta ohjelmisto kolahti postiluukusta ja... hyvältä näyttää!

Mm.:

– kauhun kabinetti ‑sarja (Videodrome, Halloween, Texas Chainsaw, Elm St. jne.)

– Bertolucci-sarja

– Coenin veljekset ‑sarja

– Bergman-sarja



Eikä mikään olennainen mene EKEK:n tai Ruisrockin kanssa päällekkäin.

Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) kesäkausi käynnistyy tiistaina 29.4.2008 elokuvateatteri Orionissa (Eerikinkatu 15, puh. 09-61540201). Kolme näytöstä illassa kuutena iltana viikossa on omistettu klassikoille, laatuelokuville ja erikoissarjoille. Juhannuksen jälkeisinä kuutena viikkona on kaksi näytöstä neljänä iltana viikossa.

Suomen elokuva-arkisto laajeni 1.1.2008 myös tv- ja radioarkiston käsittäväksi Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi. Elokuvankin asemaa muutos parantaa, sillä toimintaan saadaan lisäresursseja, ja myös esitystoiminta suuntaa eteenpäin vankemmalla pohjalla. Helsingin lisäksi näytöksiä on yhdeksällä paikkakunnalla. Vuonna 2008 merkittävä elokuvakaupunki Kuopio palasi myös arkiston esityspaikkakunnaksi. Helsingissä elokuvateatteri Orion on paremmassa kunnossa kuin koskaan tämän vuosikymmenen kolmen remontin jälkeen. Viime vuonna saatiin viimeinkin kokonaan korjatuksi myös tenkkapoota aiheuttanut katto. Enää eivät varise kattomaalit daamien permanentteihin Orionin parvekkeella.



Kesäkausi perustuu perinteiseen tapaan omasta maasta löytyviin kopioihin. Tasosta ei silti tarvitse tinkiä. Ranskalaisia toiveita ‑sarja tarjoaa niin klassikoita (Truffaut: Jules ja Jim, Bresson: Neljä yötä Pariisissa, Eustache: Äiti ja huora), genre-elokuvia (jännitystä: Noiduttu yö, komediaa: Kiusanhenki) kuin nykytekijöitäkin (Carax: Boy Meets Girl, Beineix: Betty Blue, Besson: Suuri sininen, Hadzihalilovic: Viattomuus). Mukana on myös uudelleenarvioinnin ansaitsevia teoksia vuosikymmenien varrelta, kuten André Cayatten kuolemanrangaistuksen vastainen Hiipivät askeleet (1952) ja Marcel Hanounin pienimuotoinen Kahdeksas päivä (1959).



Arkiston juhlavuonna käynnistettiin sarja "50 vuotta sitten", ja kun vastaanotto oli hyvä, jatkoa seuraa, vuorossa vuosi 1958. Silloin olivat parhaassa vedossaan esimerkiksi Tati (Enoni on toista maata), Kurosawa (Kätketty linnake), Wajda (Tuhkaa ja timanttia), Boetticher (Hän ratsasti yksin), Ford (Viimeinen koetus), Welles (Pahan kosketus) ja Hitchcock (Vertigo).



Yhteistyössä Yleisradion kanssa jatkuu Orionissa kunnianosoitus Roland af Hällströmille, joka oli 1950-luvulla Fennada-yhtiön pääohjaaja. Jokapaikanhöylänä hän hallitsi genrekirjon (lainsuojattomat: Hallin Janne, tukkilaiset: Tukkijoella, sotilasfarssit: Miljonäärimonni sekä suomalaistytöt saaristossa ja Tukholmassa) ja kohosi kiihkeän uransa loppuhuipennuksessa klassikko-ohjaajaksi (Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppi, F.J. Sillanpään Poika eli kesäänsä, Minna Canthin Lain mukaan). Ohjaajan poika Arto af Hällström vierailee 29.4. klo 19 Roland af Hällström ‑erikoisnäytöksessä, jossa esitetään Ilkka Kippolan kokoamia dokumentteja sekä Peter von Baghin Fennadan tarina 1: Peruskalliona Roland af Hällström (1993).



Viime vuonna kuolleen Ingmar Bergmanin tuotantoa on paljon toivottu. Nyt siitä esitetään 14 elokuvan valikoima Kesä Monikan kanssa ‑teoksesta Fannyyn ja Alexanderiin. Esillä on ohjaajan monta kautta, tyyliä ja teemaa, uhkean kesäisen saaristo-onnen katoavuudesta strindbergiläisen kamarinäytelmän pelkistettyyn voimaan.



Hullun vuoden 1968 avainohjaajiin 40 vuotta sitten kuului Bernardo Bertolucci, joka on ainutlaatuisella tavalla kohdannut politiikan, historian ja seksuaalisuuden teemat. Ennen vallankumousta (1964) tavoitti ajanhengen profeetallisesti. Vuoteen 1968 palaa myös The Dreamers (2003), jonka eräänä päätapahtumapaikkanaan on Pariisin La Cinémathèque française. Sarjassa nähdään psykologisesti kiehtovia tutkielmia (Kuu), seksuaalinen balladi Viimeinen tango Pariisissa, poliittisia eepoksia (kaksiosainen 1900, Viimeinen keisari) ja teoksia, jossa yksilöllinen ja yhteiskunnallinen leikkaavat toisiaan yllättävästi (Hämähäkin juoni, Fasisti).



Coen-veljekset ovat vuonna 2008 esillä korkean profiilin uutuuselokuvillaan, ja Orionissa esitetään heidän täydellinen retrospektiivinsa vaikuttavasta Blood Simple ‑avauksesta alkaen. Mukana ovat absurdi kidnappaustarina Arizona Baby, Hollywood-käsikirjoittajan kauhutarina Barton Fink, epätavallinen rikostarina Fargo ja yllättäviä riffejä Hollywoodin klassikkoaiheisiin (Voi veljet, missä lienet?) ja eksistentialistisia koukkauksia ihmismieleen (Mies joka ei ollut siellä).



Marjo Pipisen suunnittelema Women on the Road ‑sarja tarjoaa yllättävän ja provosoivan näkökulman Ihmemaa Oz ‑satuklassikosta ranskalaiseen Pane mua ‑rymistelyyn, esillä Agnès Varda (Kuin taivaan lintu), Lars von Trier (Dogville), Auli Mantila (Neitoperho), Martin Scorsese (Alice ei asu enää täällä) ja Ridley Scott (Thelma & Louise) ja matkat sukupuoli-identiteetin kyseenalaistuksiin (Transamerica).



Lauri Piispan kuratoima Venäläinen komedia ‑sarja tarjoaa etenee 1920-luvun NEP-komediasta suojasään kautta neuvostomaan auringonlaskuun, tarjolla satiiria (Zheljabuzhki: Mosselpromin tupakkatyttö), huumoria (Barnet: Laitakaupunki), eksentrismiä (Medvedkin: Onni), farssia (Gaidai: Briljanttikäsi) ja elegisiä sävyjä (Rjazanov: Asema kahdelle).



Kauhun kabinetti on läpileikkaus pitkäikäisen lajin kehitykseen ekspressionismista (Tohtori Caligarin kabinetti) kyberpunkiin (Jokelan surmien uudelleen ajankohtaistama David Cronenbergin Videodrome). Esillä on perinteisiä hirviöitä (Frankensteinin morsian, I Was a Teenage Werewolf), Georges Franjun surrealismia (Silmät ilman kasvoja) ja modernin kauhun käänneteoksia (Psyko, Teksasin moottorisahamurhat, Uhrilampaat). Mukana ovat myös keskeiset ohjaajat Jacques Tourneur (Paholaisen palvelija), Roger Corman (The Tomb of Ligeia), Brian De Palma (Carrie), John Carpenter (Halloween), Wes Craven (Painajainen Elm Streetillä) ja Sam Raimi (The Evil Dead). Sarja on omistettu Vampiralle eli Maila Nurmelle (1921–2008), joka oli television historian ensimmäinen kauhuohjelmien juontaja. Tim Burtonin Ed Wood ‑elokuvassa Vampiraa tulkitsi Lisa Marie.



Orionin kesäsarjassa esitetään myös Raimo Siliuksen ja Lauri Tykkyläisen Tampereen elokuvajuhlille kokoamat arkiston aarteet, juhlitaan Anna Magnanin 100-vuotismuistoa (Rooma – avoin kaupunki) ja esitellään Charles Chaplin hauskimmillaan 12 Mutual-komediassaan (Hiljainen katu) sunnuntain ensimmäisissä näytöksissä.



Kantakortti 4 E vaaditaan 15 vuotta täyttäneeltä, ja se oikeuttaa lipun (4 E) lunastamiseen näytöksiin. Alle 12-vuotiaalta lapselta pääsylipusta peritään 2 E. Elokuvissa, joissa ei ole suomea, ruotsia tai englantia, on elektroninen tekstitys suomeksi. Kuulorajoitteisille teatterissa on induktiosilmukka.



HUOM! Kansallisen audiovisuaalisen arkiston sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet muotoon etunimi.sukunimi@kava.fi. Arkiston kotisivut löytyvät osoitteesta www.kava.fi

(The Lukewarm.) ( 15.4.2008 13:05)

kyberpunkiin (Jokelan surmien uudelleen ajankohtaistama David Cronenbergin Videodrome)

Toivottavasti julkinen tragedialla ratsastaminen tuo vilinää lippuluukulle, sillä muuten siitä on vaikea löytää pointtia tai tyyliä. Oliko jonkun mielestä Cronenbergin "kyberpunk-elokuva" muka jotenkin epäajankohtainen ennen koulusurmia?



Ehkä Night Visionsin pitäisi Audiovisuaalisen valtiokirkon hengessä uusia "Jokelan surmien uudelleen ajankohtaistama" Pekka-Eric Auvisen suosikki-italogore Zombie Holocaust / Dr Butcher M.D.

Ihmettelin kyllä myös tuota lohkaisua, eikö tosiaan Videodromelle löydy yhtään toisenlaista meriittiä?

Jakel ( 15.4.2008 13:45)

Ihmettelin kyllä myös tuota lohkaisua, eikö tosiaan Videodromelle löydy yhtään toisenlaista meriittiä?

Kansallisten instituutioiden taktiikoita on kiinnostavaa vertailla: kun YLE siivoaa Jokela-aftermathissa kuukausien ajan kanaviltaan kaikenlaisia elokuvia joissa on väkivaltaa ja aseita, KAVA pistää Videodrome-pökköä pesään ja alleviivaa elokuvan ja murhien yhteyttä, joka vaikuttaa vähän hatusta vedetyltä ainakin kun se töksäytetään ilman mitään analyysiä ja taustaa. Muotoilun takana lienee sinänsä vilpitöntä "vastuuntuntoisuutta", mutta on vaikea kuvitella vastaavaa PR:ää miltään tv-kanavalta tai kaupalliselta levittäjältä, edes Futurelta.



Ohjelmisto vaikuttaa muuten ihan mukiinmenevältä, Freddy ygönen ja erinäisiä muita tulee varmaan lopulta katsottua valkokankaalta.

Jes, Blood Simple valkokankaalta.

Muutenkin suuri kumarrus Kauhun kabinetti-sarjalle. Vaikka noista on about kaikki nähty, niin valkokankaalta ei oikeestaan ainuttakaan. Huh, Evil Dead teatterissa.

Alex_r ( 15.4.2008 16:00)

Huh, Evil Dead teatterissa.

Eihän tästä ole kuin pari vuotta kuin se oli ihan teatterilevityksessä.



Menee jo syyskauden ohjelmistoon. Antonioni juhlaviikko-sarjana.

http://www.helsinginjuhlaviikot.fi/index.p...5&Itemid=29

Odotamme "jännityksellä", onko arkistolla taas onnistuttu tekemään Coen-sarja ilman Crimewavea...

(The Lukewarm.) ( 15.4.2008 13:05)

Uhrilampaat

Jos karitsat edes keräisi katsojia niin toistuva uusiminen tuntuisi oikeutetulta, viimeksi taisi olla kymmenkunta.

Lauri Lehtinen ( 15.4.2008 16:04)

Odotamme "jännityksellä", onko arkistolla taas onnistuttu tekemään Coen-sarja ilman Crimewavea...

On. Miten leffa muuten sijoittuu muiden Coeneiden joukkoon?

Äkkiseltään vaikuttaa, että kesällä turvaudutaan tuttuihin ja turvallisiin valintoihin sekä uusintoihin. Eikös Bergmaninkin tuotantoa vast´ikään esitetty suht´ laajasti.

JMustonen ( 16.4.2008 03:16)

Äkkiseltään vaikuttaa, että kesällä turvaudutaan tuttuihin ja turvallisiin valintoihin sekä uusintoihin. Eikös Bergmaninkin tuotantoa vast´ikään esitetty suht´ laajasti.

Muutama vuos sitten juhlaviikko aktina ainakin.

"KAVAn tiedottaja"

Kesäkausi perustuu perinteiseen tapaan omasta maasta löytyviin kopioihin. Tasosta ei silti tarvitse tinkiä.

JMustonen ( 16.4.2008 03:16)

Äkkiseltään vaikuttaa, että kesällä turvaudutaan tuttuihin ja turvallisiin valintoihin sekä uusintoihin.

No shit, laskin että Hannibal Risingin uudelleen ajankohtaistamalle Uhrilampaille kertyy alle kahdessa vuodessa vaatimattomat viisi esityskertaa Orionissa, sillä toissasyksyn Demme-sarjassa oli peräti kolme skriinausta "yleisön pyynnöstä huolimatta" kuten heikot katsojaluvut kertovat. Onhan se merkittävä elokuva mutta ei ainakaan niin harvinainen, että arkiston tarvitsisi toistopakkomaisesti kantaa korttaan kekoon sen esillä pitämisessä...

JMustonen ( 16.4.2008 03:16)

Äkkiseltään vaikuttaa, että kesällä turvaudutaan tuttuihin ja turvallisiin valintoihin sekä uusintoihin.

Samanlainen kesäfiilis tuli minullekin. Runaasti hyviä ja tuttuja elokuvia, joita on ihan kiva mennä katsomaan, mutta ei sellaisia superharvinaisuuksia joita olisi pakko mennä katsomaan.

Jos vertaa viime kesään...

Disco Studd ( 16.4.2008 10:51)

JMustonen ( 16.4.2008 03:16)

Äkkiseltään vaikuttaa, että kesällä turvaudutaan tuttuihin ja turvallisiin valintoihin sekä uusintoihin.

Samanlainen kesäfiilis tuli minullekin. Runaasti hyviä ja tuttuja elokuvia, joita on ihan kiva mennä katsomaan, mutta ei sellaisia superharvinaisuuksia joita olisi pakko mennä katsomaan.

Jos vertaa viime kesään...

"Omasta maasta löytyvät kopiot" voivat tosiaan merkitä myös Serge Gainsbourgin Cannabisin tapaisia siistejä Orionin ensiesityksiä joita kesäisinkin on usein nähty. Tästä ei voi olla hieman narisematta, mutta kieltämättä uusintavetoisuus tekee elokuvanharrastajan kesäkalenterista iisimmän, kun ei ole essentiaalisia now or never ‑tärppejä rajoittamassa jyrkästi muita rientoja tai laiskottelua.