SEA Orion kesä 2007

Siis tänään klo 21 ainoa näytös:

JaJa ( 13.4.2007 10:07)

Lucio Fulci: The Eroticist (All'onorevole piacciono le donne (Nonostante le apparenze... e purché la nazione non lo sappia))

Hyvä poliittinen seksikomedia valtioon ja kirkkoon kohdistuvalla kritiikillä. Dagored on onnistunut kaivamaan jostain nuhjuisimman mahdollisen printin ja julkaisseet sen. No onneksi tämän voi käydä katsomassa uudelleen arkistolla melko pian.

...eli SENAATTORI EKSYY EROTIIKKAAN poikkeuksellisesti jo tänään tiistaina 5.6. klo 21 (ainoa näytös). Ja jos Dagoredin levy on vedetty roskiksesta löytyneestä printistä, niin Orionissa on tarjolla about priimakuntoinen kopio.



"As an erotic politcal satire, the movie scores points in all three genres. It's funny and sexy (Did I mention that the German nuns are hot?) and takes an unapologetic swing at a broken political system run by special interests and lobbyists rather than voters." ‑A Nunsploitation.Net review



Skannit Dagored-levyltä antavat kalpean aavistuksen siitä, mitä on luvassa:

Flash ( 5.6.2007 00:09)

Orionissa on tarjolla about priimakuntoinen kopio.

Tausta on se, että kopion tallettanut Kamras Film oli 70-luvulla tuomassa Lucio Fulcin pläjäystä Suomeen mutta homma jostain syystä jäi puolitiehen, eikä elokuvaa ikinä edes tarkastettu – mikä on meidän onnemme kun miettii missä kunnossa firman ahkerammin esitetyt printit tuppaa olemaan. Tähän liittyen leffalle piti keksiä suomenkielinen nimi tänään koittavan Suomen ensiesityksen kunniaksi, Senaattoriin päädyttiin kun kamrashenkisempi alkuperäisehdotus Pukki parlamentissa olisi ollut vähän asian vierestä. Itse elokuva on mahtavaa fantasiakuvastoa sisältävä ja herkullisen piikikäs uskonnollis-poliittis-nunsploitatiivinen satiiri jossa päättäjät kähmivät naisia enemmän kuin Sofi Oksasen painajaisissa. Lucio Fulcin Senaattori eksyy erotiikkaan – elokuva joka on kirjaimellisesti perseestä, ja se on tässä tapauksessa pelkkää plussaa...

Elitistit please menkää katsomaan tätä niin runsaissamäärin, että filmi uusitaan joskus, sillä mä en tänään pääse

Jumalauta miten hieno unijakso!

Ilja Rautsi ( 5.6.2007 23:38)

Jumalauta miten hieno unijakso!

Don't Torture a Ducklingissa paukutettiin päätä kallioon jokaista surmattua lasta kohden, tässä taas puhkottiin kirsikoita jokaista, öh, puhkottua nunnaa kohden. Fulci osaa tuon päräytyksen jalon taidon.

Young Hova ( 5.6.2007 15:25)

Elitistit please menkää katsomaan tätä niin runsaissamäärin, että filmi uusitaan joskus, sillä mä en tänään pääse

Tästä pitäis olla näytös joka viikko.

Lazer ( 6.6.2007 22:21)

Young Hova ( 5.6.2007 15:25)

Elitistit please menkää katsomaan tätä niin runsaissamäärin, että filmi uusitaan joskus, sillä mä en tänään pääse

Tästä pitäis olla näytös joka viikko.

Arvasin.

Lee Van Cleef has been dirty, "ugly" and downright mean – now watch him get violent.



Kesä ilman asiallisia italowesternejä – ei kai nyt herrajumala sentään. Ensi tiistaina ja vain ensi tiistaina 21.00 Orionissa Italialaisen elokuvan salainen historia ‑kakkossetin kovimpiin latauksiin kuuluva I giorni dell' ira / Day of Anger a.k.a. Sormi liipasimella (1967), pidetty merkkiteos ohjaaja Tonino Valeriilta (Nimeni on Nobody, Dallasin surmanluodit, apulaisohjaajana: Vain muutaman dollarin tähden). Aina cool Lee Van Cleef pitää antisankaruuden oppitunnin simputetulle ja nöyrälle Giuliano Gemmalle, mahtavia kaksintaisteluita on luvassa ja luonnekuvaukseenkin on satsattu. Mukana myös revolverimiehen kymmenen käskyä, voi olla hyötyä eri elämänalueilla. Elokuva on täynnä isolla kankaalla oikeuksiinsa pääsevää kultakauden spagujen estetiikkaa alkutekstien graafisesta ilmeestä alkaen, unohtamatta Riz Ortolanin musaa jota Tarantino kierrätti Kill Bill vol 1:n lopputaisteluissa. Tanskasta tilattua scopeprinttiä voi suositella myös niille, jotka ovat nähneet elokuvasta torsomaisen Nordicin FIxin tai ei-anamorfisen Wild Eastin dvd:n. Siis ti 21.00, ainoa esitys.



Ihmisten mielipiteitä elokuvasta:



"***** / well written and wonderfully directed Spaghetti Western classic. Lee Van Cleef has never been better"

‑Ian Jane/dvdmaniacs.net



"THIS MOVIE KICKS SO MUCH ASS. Throughout the film, the audience was eating this one up. I've never quite seen a western or hero/anti-hero tale that played out quite this friggin cool. Gemma is a star here. Lee Van Cleef is a GOD. Afterwards, the audience cheered and cheered."

‑Harry Knowles/AICN (QT5 festariraportti)



IMDb user comments:



"top-notch spaghetti western"



"DAY OF ANGER develops its plot and characters carefully, keeping you on the edge of your seat throughout. Van Cleef is terrific--this is surely one of his finest moments--yet he's matched stride-for-stride by Giuliano Gemma and the rest of the cast, with solid performances from many bit players."



"This is one of those movies that I just can't say enough about. I would recommend it to anyone"



"Riz Ortolani's score is awesome. I love the opening theme, and the pictures and movements on the screen that accompany it. It pulls you right into this film before the story even begins. Not only is the music great, it is very original as well. It is not a Morricone rip-off at all."



"Day of Anger is an incredible western. Not only is it one of the 3 or 4 best non-Leone spaghetti westerns, It also has just about the best non-Morricone music score I have heard. Lee Van Cleef is at his very best in this movie as Talby, the slick, intelligent, and ruthless gunfighter. As is the case with many spaghetti westerns, this movie draws a very thin line between "good" and "evil". Talby is a killing machine who is out for his own personal gain, yet he is also very likable in many ways."

Tänään

Tänään ke 13.6. klo 20.45 & la 16.6. klo 18.30:

Henk. koht. pysyivät sandaalit maaperällä tiukemmin kuin noilla imdb hehkuttajilla. Myönnetään plussana ei poikkeuksellisen mutta silti hyvät musat ja (?) dubbauksen ansiosta isona vauvana mahtaileva Gemman hahmo ("I'm afraid of no-one!") vaikka pidin Cleefista enemmän tässä. Imdb ‑kommenttien tasosta kertoo paljon tuo vertaaminen siihen että Day of Anger sijoittuu top-5 spaguihin Leonen ulkopuolella. Miten on, pitävätkö kaikki Leonen spaguja spagujen Raamattuna? Ja niiden viiden lomasta tulisi tuon DoA:n taistella jalansijaa. Naatiskelin kuitenkin eittämättä.

Goldberg ( 13.6.2007 23:00)

Miten on, pitävätkö kaikki Leonen spaguja spagujen Raamattuna? Ja niiden viiden lomasta tulisi tuon DoA:n taistella jalansijaa.

Joo. Kyllä Huuliharppukostaja, Hyvät, pahat ja rumat & Vain muutaman dollarin tähden ovat edelleen parhaita spagetteja mitä olen nähnyt. Top femmaan niiden lomaan tosin taistelisivat todennäköisesti Face to Face ja Suuri hiljaisuus (tylsän ilmeisiä valintoja kieltämättä). Kourallinen dollareita menee hiukan alemmas (sellaista n. viiden starban laatua toki sekin) ja Maahan, senkin hölmö! vielä vähän kauemmas kärjestä, vaikka erinomainen onkin.



Genren tuntemus silti vielä pahasti puolivillaista: yhä odotellaan takavasemmalta iskeviä yllättäjiä, tähän mennessä nähdyt lajin parhaat teokset ovat tulleet arvattavilta ohjaajilta (varmaan johtuu myös siitä, että lähinnä niitä olen hankkinut katseluun). Leonen asemaan omassa arvottamisessa vaikuttaa vahvasti myös se, että pääasiassa juuri noita tuli skidinä tuijotettua. Vituttaa vieläkin, etten koko lapsuuteni aikana saanut esim. vuokrata yhtäkään elokuvaa, mikä epäilemättä olisi voinut nostaa joitain tuntemattomampiakin italolänkkäreitä ehdottomiin kestosuosikkiasemiin.

Goldberg ( 13.6.2007 23:00)

osta isona vauvana mahtaileva Gemman hahmo ("I'm afraid of no-one!") vaikka pidin Cleefista enemmän tässä. Imdb ‑kommenttien tasosta kertoo paljon tuo vertaaminen siihen että Day of Anger sijoittuu top-5 spaguihin Leonen ulkopuolella.

Spagujen jako Sergio Leone/non-Leone kategorioihin on tavallaan dorkaa (kuvitelkaa jos esim. kaikki kauhufiktiot jaoteltaisiin Stephen Kingiin ja non-Kingiin) mutta myös hyvin ymmärrettävää kun miettii eri ohjaajien töiden tunnettuuden astetta, vertailun vuoksi Leonen spaguilla on Internet Movie Databasessa noin 17 000-65 000 katsojien ääntä per leffa, muilla spaguilla luku on yleensä jotain 5-200. Joskus laatuerokin on samaa luokkaa mutta ei aina, vaikka niin voi helposti kuvitella nykyajan läpikotaisin numeroidussa elokuvakulttuurissa. Tässä genressä riittää aikoinaan tolkuttomasti lyhennettyjä, sensuroituja ja historian roskakoriin haudattuja omintakeisia laatuelokuvia joiden ohjaajanversiot ovat alkaneet vasta dvd- ja internet-aikana nousta esiin ja elokuvanharrastajien tietoisuuteen, ei toki vieläkään samassa mitassa kuin esimerkiksi eurooppalaisen kauhun merkkiteokset.



Day of Anger on mun tilastoissa top 25 ‑tasoa (näkemistäni 250-300 alan leffasta), ei ihan loppuun asti mietittyä mutta kiitettävän tapahtumarikasta kamaa jossa on useita hienoja kohtia ja ikonisia genren perusnaamoja Lee Van Cleefistä moniin sivuosaäijiin. Olennaisimmat spagut on suurelta osin esitetty Orionissa kuluneiden 7 vuoden aikana sikäli kun se on ollut kätevästi mahdollista (poikkeuksina tv- ja videolevityksessä jatkuvasti pyörivät Trinityt), DoA:n näyttämisen pointti ei ollut klassikoksi korottaminen vaan lähinnä viihteen tarjoaminen alan harrastajille joille ns. keskeiset teokset ja nimet ehkä on jo tuttuja. Italialaisen elokuvan salainen historia 2:n kesäspagun piti muuten ensin olla Colizzin Veristen saappaiden kukkula mutta tuoreen Pan Visionin dvd:n takia se vaihtui harvinaisempaan Valeriin leffaan.

Perustarina hahmokehityksineen oli kyllä tässä huomattavan erilainen ja hieno, melkein tuli kyynel silmään. Että vois olla top-5-spagujakin mulla (muutama merkkitapaus vielä näkemättä), mutta arvoasteikolla putoaa ehkä snadisti siksi, että osa juonikuvioista oli vähän päälle liimattua sillisalaattia "hei, nyt tuli hieno idea" "hei, nyt löyty siisti paloauto" ‑tyyliin eikä niinkään tarinaa tukevasti, vaikka sinänsä jotain lisämaustetta se olisi yksinään kaivannutkin. Gemma oli kerrankin aivan nappiroolissa.