Elokuvahistorian "must see" top 15?

Elokuvien – kuten varmasti kaiken muunkin – kohdalla on kovin vaikea sanoa kuka lopulta teki ensimmäisenä ja mitä. Syvätarkka kuva oli konventio mykkäelokuvan aikoihin, mutta sittemmin se katosi käytöstä äänielokuvan myötä (yhtenä syynä "äänekäs" valaistus), kunnes nousi maailmankartalle 40-luvun alussa. Tämä oli mahdollista juuri tällöin uusien innovaatioiden myötä (valoherkkä filmi, erikoislinssit, valaisimet). Tässäkin välissä syvätarkkaa kuvaa oli käytetty esimerkiksi Renoirin elokuvissa. Citizen Kanessa kuva on tosin erityisen syvä ja tarkka niin äärimmäisellä etualalla kuin taka-alallakin juuri uusien innovaatioiden ansiosta.

En täysin ymmärrä viittauksia amerikkalaiskriitikoihin, sillä kyllähän elokuvaa arvostetaan ihan samalla tavalla – yhtenä maailman parhaista – myös täällä Euroopassa. Elokuvasta on kirjoitettu vaikka kuinka paljon, joten kyllä perusteluja sen hyvyydelle on olemassa. Ymmärtääkseni James Naremoren erinomainen kirja The Magic World of Orson Welles on julkaistu myös Suomessa (joskaan en muista millä nimellä) ja on uskoakseni hyvin saatavilla kirjastoista ja antikvariaateista.



Mieleeni ei tule ainuttakaan elokuvaa, joka olisi esimerkiksi ollut viimeisimmällä Sight & Soundin listalla vain sillä perusteella, että siinä tehtiin jotakin ensimmäistä kertaa. Citizen Kane on onnistunut kokonaisuus, ei näppärä kokeilu.

Niin no. Sanotaan vaikka että 50-luvulta alkaen tähän päivään saakka myytti Citizen Kanesta on paisunut. Tuskin kukaan kriitikko tunnontuskia kokee, mutta jokainen varmasti tietää tarinan elokuvan takaa, mikä kenties vahvistaa Citizenin asemaa ja tekee siitä erityisen mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Ei nyt ehkä suurin syy. Otetaan sen verran takaisin. Mutta kenties yksi tekijä muiden joukossa?

Tässä joka tapauksessa joitain tekniikoita, joista elokuvaa on kehuttu:



– use of a subjective camera

– unconventional lighting, including chiaroscuro, prefiguring the darkness of future film noirs

– inventive use of shadows, following in the tradition of German Expressionists

– deep-focus shots with incredible depth-of field and focus from extreme foreground to extreme background (also found in Toland's earlier work in Dead End (1937) and John Ford's The Long Voyage Home (1940)) that emphasize mise-en-scene

– low-angled shots revealing ceilings (a technique possibly borrowed from John Ford's Stagecoach (1939))

– sparse use of revealing facial close-ups

– elaborate camera movements

– over-lapping dialogue

– a cast of characters that ages throughout the film

– flashbacks (used in earlier films, including another rags-to-riches tale starring Spencer Tracy titled The Power and the Glory (1933) with a screenplay by Preston Sturges, and RKO's A Man to Remember (1938) from director Garson Kanin and screenwriter Dalton Trumbo)

– the frequent use of transitionary dissolves

– long, uninterrupted shots or takes of sequences



Aika litania.



http://www.filmsite.org/citi.html

Lauri Lehtinen (13.1.2004 15:54)

OK mutta älä unohda näitä



Margheriti: And God Said to Cain

Tessari: Ringo-sarja

Parolini & Carnimeo: Sartana-sarja

Valerii & Damiani: Nobody-sarja

Valerii: The Price of Power

Corbucci: The Hellbenders

Corbucci: Gli Specialisti

Petroni: Tepepa

Baldi: Blindman

Questi: Django Kill!

Santi: Il Grande Duello

Dallamano: Bandidos

Colizzi: Luoja armahtaa, minä en

Castellari: Keoma

La furia di Johnny Kid

En missään nimessä. Kyseessä oli top 15 ja trilogiaan mahtuu kolme.

Ossessione (13.1.2004 20:18)

En täysin ymmärrä viittauksia amerikkalaiskriitikoihin, sillä kyllähän elokuvaa arvostetaan ihan samalla tavalla – yhtenä maailman parhaista – myös täällä Euroopassa. Elokuvasta on kirjoitettu vaikka kuinka paljon, joten kyllä perusteluja sen hyvyydelle on olemassa.

Niin, viittasin amerikkalais-kriitikoihin sen vuoksi, että yhtä yksimieliseen suhtautumiseen en ole törmännyt eurooppalaisten kriitikoiden keskuudessa. Tämä tottakai vähäisen tuntemukseni pohjalta. En ole paneutunut aiheeseen sunnuntailukemista syvemmin. Enkä elokuvan hyvyyttä lähde kiistämään.

Shocky (11.1.2004 19:30)

Indian Fetish Cult

Tätä leffaa ei taida olla saatavilla kovinkaan helposti. Mistähän tämän saisi käsiinsä?

Volonte (13.1.2004 22:08)

En missään nimessä. Kyseessä oli top 15 ja trilogiaan mahtuu kolme.

Trilogioita voi halutessaan äänestää yhtenä eikä kolmena elokuvana, esimerkiksi Sight & Soundin kriitikkoäänestyksen top 10 ‑listoissa Kummisetä-trilogia saa usein yhden sijan. Ja jos tuo pätee trilogioiden niin miksei sitten dilogioiden ja muidenkin logioiden kohdalla. Halleluja Amigo.

Tässä jonkin sortin lista:

Godard : A bout de soufflé

Leone : Once upon a time in the west

Fellini : La dolce vita

Byrne : True stories

Coppola : The Rumble Fish

Scott : Blade Runner

Jeunet : Fabuleux destin d'Amélie Poulain, Le

Fincher : Fight Club

Forsyth . Local Hero

Huston : Maltese Falcon

Kar Wai Wong : Chungking Express

Kubrick : Shining

Wiene : Kabinett des Doktor Caligari, Das

Meyer : Supervixens

Lang : Metropolis

Trilogioita voi halutessaan äänestää yhtenä eikä kolmena elokuvana, esimerkiksi Sight & Soundin kriitikkoäänestyksen top 10 ‑listoissa Kummisetä-trilogia saa usein yhden sijan. Ja jos tuo pätee trilogioiden niin miksei sitten dilogioiden ja muidenkin logioiden kohdalla. Halleluja Amigo.

Toki toki... miksipäs ei. Ja eikä tämä ole niin kuoleman vakavaa :)' /> . Saa listata vaikka 16 parasta jos haluaa .



Kummisedästä tulikin mieleen. Jumalauta en ole nähnyt sitäkään vielä vaikka tiedossa on ollut jo useita vuosia . Eiku video vuokraamoon ->

Jeunet : Fabuleux destin d'Amélie Poulain, Le

kellogg:sille piste Ameliesta, minäkin mietin että pistääkö vai eikö pistää. No korvataan Uhrilammas Ameliella.

No hei haloo! monet väittää ja vannoo, ettei tämän hetken elokuvat ole kultteja, mutta odottakaa vain...50 vuoden päästä kun elokuvien laatu kasvaa (suomen tuskin but...) pidetään nyt viellä uusia elokuvia ehkä yhtä arvossa kun esim. Avaruusseikkailu 2001 tai casablanca mutta on totta, että nyky maailma tuottaa liian paljon liian paljolla, tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Titanicia.

Omaan listaani en tunge klassikoita vaan uudempia tuotoksia, sillä vanhat elokuvat ovat omassa arvossaan ja eri listoilla.



Top 5.



1. Donnie Darko

2. Reqruim for a Dream

3. Amilie

4. Lilja 4-ever

5. Elling



Top Bottom Must 1. Pahat Pojat



Ja humatkaa montako eurooppalaista tuotosta listalta löytyy

Juha Heikkilä (13.1.2004 23:51)

Shocky (11.1.2004 19:30)

Indian Fetish Cult

Tätä leffaa ei taida olla saatavilla kovinkaan helposti. Mistähän tämän saisi käsiinsä?

"kovinkaan helposti" kuulostaa vielä siltä että se olisi mahdollista, mutta fakta on että ei sitä tunnu saavan enää mistään. Ainoa paikka missä olen nähnyt myynnissä oli joku korealainen webbikauppa, jonka joku kertoi Kung-fu Cult Cineman foorumilla, mutta koska joku cyberterroristi-kusipää tuhosi koko foorumin joitakin kuukausia sitten ei ko. postausta enää löydy. Muutenkin kyseisessä webbikaupassa leffan kansi näytti perin epäilyttävältä, en usko että se oli oikea tuote. Itselläni oli tekstittämätön vhs-kopsu, ja voin taata että kyseessä on elokuvahistorian uskomattomimpia tuotoksia, niin uskomaton että se poistettiin näköjään imdb:stäkin feikkinä. Noh, eivät ne ottaneet sinne taannoin Ichi the Killerin prequeliakaan kun eivät uskoneet sen olemassaoloon, vaikka se sentään oli esitetty New Yorkissa festareillakin. Luulen että Indian Fetish Cult on kirottu elokuva, jonka ei pitäisi olla olemassa. Se selittäisi sen että exä suutuspäissään nauhoitti sen päälle Hercule Poirotia. Back to square one...



Tämähän sekoitetaan usein vanhempaan pätkään nimeltä Blood of an Indian Fetish Cult, jota ei myöskään voi ostaa mistään (?), paitsi joiltain yksittäisiltä hörhöiltä ja Video Mayhem of Floridalta.

Shocky (14.1.2004 17:18)

"kovinkaan helposti" kuulostaa vielä siltä että se olisi mahdollista, mutta fakta on että ei sitä tunnu saavan enää mistään.

Toisin sanottuna: mita elitistisin valinta.

Lauri Lehtinen (13.1.2004 23:24)

Trilogioita voi halutessaan äänestää yhtenä eikä kolmena elokuvana, esimerkiksi Sight & Soundin kriitikkoäänestyksen top 10 ‑listoissa Kummisetä-trilogia saa usein yhden sijan. Ja jos tuo pätee trilogioiden niin miksei sitten dilogioiden ja muidenkin logioiden kohdalla. Halleluja Amigo. [/quote]

Näin siis Sight and Soundissa. Sepä kivaa.

?Está tu humor congelado o qué, amigo mío?



Off topicina Lehtiselle. Mitä oleellista muuten Big Gundownin jenkkiversiosta puuttuu?

Trilogioita voi halutessaan äänestää yhtenä eikä kolmena elokuvana, esimerkiksi Sight & Soundin kriitikkoäänestyksen top 10 ‑listoissa Kummisetä-trilogia

Oli muuten Kummisetä-tupla. Eikä niinkään saisi tehdä. Mitä seuraavaksi: LotR yksi elokuva?



EDIT: itse olen sitä mieltä, ettei mitään top 15:sta voi ikinä ollakaan. Top 100:sta voisi ehkä jo harkita.

Spaddu (15.1.2004 18:39)

Mitä seuraavaksi: LotR yksi elokuva?

Kyllä hyvinkin, koska ne jatkuvat suoraan toisistaan, on kuvattu kerralla, eivät toimi yksittäisinä kokonaisuuksina (eka jää kesken, muut eivät selitä alussa, missä mennään).



Berlin Alexanderplatzkin on usein mukana elokuvalistoilla, vaikka se on 16-tuntinen eikä takuulla esitetty yhtenä putkena. PERKELE, se tulee dvd:nä Fassbinder-säätiön mukaan vasta 2006.

Spaddu (15.1.2004 18:39)

Oli muuten Kummisetä-tupla. Eikä niinkään saisi tehdä. Mitä seuraavaksi: LotR yksi elokuva?

Sight and Soundissa ohjaajista James Toback ja kriitikoista Diego Galan äänestivät yhdellä äänellä koko Kummisetä-trilogiaa eikä vain kahta ensimmäistä osaa, joten kyllä niinkin saa tehdä (olettaen, että asiasta päättää lehden toimitus). Ja kuten kaikki tietävät, LoTR-elokuvien alkuperäisteosta eli Tolkienin Lord of the Ringsiä on käsitelty erinäisissä parhaat kirjat ‑äänestyksissä yhtenä eikä kolmena kirjana.