Äänenpakkaus

No sitä minäkin ihmettelen, että mitä se raaka-aaltoääni on.

Se on nyt määritelty pakkaamattomaksi 16bit 44.1KHz audioksi, joka siis ei sisällä kaikkea dataa mitä nykypäivänä äänitetään studioissa kovalevylle. Ja sekään ei sisällä kaikkea mitä ihmisen suusta tai instrumentista tulee ulos.



Käytetään asiayhteydestä irroitettua esimerkkiä, jottei kukaan ymmärtäisi mitään... Jos lukewarm poimii marjoja 100 metrin välein ämpärillisen ja Timonen 50 metrin välein kaksi ämpärillistä niin kilometrin päässä Timosella on enemmän marjoja. Tohka pystyy kuitenkin syömään vain sen määrän marjoja, jonka lukewarm on poiminut, joten käyttääkseen kaikki marjansa Tohkan täyttämiseen Timonen tekee marjoista mehua, jonka hän sokeroi (dither), ettei mehu maistuisi liian kirpeälle Tohkan suussa. Tohka nielee onnistuneesti koko sotkun ja kiittää päälle.



Raaka, medium vai kypsä? You tell me.



ps.

"raaka aaltoääni"

raaka-aaltoääni

No jos huomasit niin mun alkuperäisessä viestissä oli kysymysmerkki sen lauseen perässä. En tiedä audiosta hirveästi, mutta marjasepostus oli jo astetta lähempänä perusteluja.

Sä kysyit, että onko tämä tosian yleisesti käytössä oleva termi ja pyrin ensisijaisesti vastaamaan tähän kysymykseen.

(The Lukewarm.) ( 28.11.2006 13:50)

No jos huomasit niin mun alkuperäisessä viestissä oli kysymysmerkki sen lauseen perässä. En tiedä audiosta hirveästi, mutta marjasepostus oli jo astetta lähempänä perusteluja.



Sä kysyit, että onko tämä tosian yleisesti käytössä oleva termi ja pyrin ensisijaisesti vastaamaan tähän kysymykseen.

Jep, huomasin. Mielestäni vastasin havainnollistavan esimerkin kera.

J.Kanerva ( 28.11.2006 12:11)

Suosittelisin V0 mp3 pakkausta mikäli soittimesi vain tuke vaihtelevaa bittivirtaa (vbr).

...

Melkein tekisin niin että ottaisin muutaman kappaleen josta vääntäisin sekä mp3:et V0 ja että 256 (cbr) pakkauksella ja sitten koekuuntelisin.

Sitten voi tietysti hioa vbr pakkausta lähemmäksi 256:a laittamalla vbr:n minirajaa ylemmäsi, bittivirran välille 192-320. Mutta vie mielestäni ennemmän tilaa kuin mitä tuo lisää äänenlaatua.

Nykyisen LAMEn (versio 3.97) V0-laatu on oikeasti jo överiä ainakin kannettavaan käyttöön. Hydrogenaudion auktoriteetit ovat kuuntelutestiensä perusteella luokitelleet vielä V3-laadunkin käytännössä "läpinäkyväksi" suurimmalle osalle ihmisistä, eli harva erottaa sitä alkuperäisestä. Käyttöön pelkästään kannettavissa soittimissa suosittelevat laatuhaarukkaa V4-V6. Eli alkuperäiseen kysymykseen: k-mikolle voisi suosittaa aluksi vaikkapa laatua V3 (n. 155-195 kbps), ja siitä voi sitten rukata joko ylös- tai alaspäin sen mukaan miltä alkaa kuulostaa.



LAMEa ei yleensä kannata käyttää millään muulla asetuksella kuin tuolla linkissä suositelluilla. Sisäänrakennetut presetit on niin pitkälle tuunattu, että räpeltämällä esim. noita minimi- ja maksimirajoja itse saa vain hallaa aikaan. Ja kiinteän bittivirran käyttö se vasta tolloa onkin, ellei sitten todella satu omistamaan (harvinaista) rikkinäistä soitinta joka ei VBR:ää osaa. Semmoinen soitin pitäisi kyllä voida palauttaa kauppaankin.



Itse olen aika tiukasti Ogg Vorbis ‑miehiä. Koko/laatusuhde on parastakin MP3:a parempi. Soittimet tukevat toki Oggia huonommin kuin markkinajohtajaformaattia, mutta esim. jo mainittu iAudio (ja ilmaisella Rockbox-softalla varustettu iPod) soittavat kyllä Vorbikset mainiosti ja se riittää mulle.

(The Lukewarm.) ( 26.11.2006 20:32)

moska ( 26.11.2006 15:25)

256 kbps MP3 Lamella pakattuna, ei varmasti erota CD:stä ja toimii varmasti joka paikassa.

Kylla sen eron kuulee aika selkeasti. Ero on yhta selkeasti havaittavissa kuin esim. PAL ja NTSC resojen ero...

Niinpä niin. Tuossa alkuvuodesta tehdyssä julkisessa kuuntelutestissä vertailtiin neljää modernia koodekkia (mukana myös LAME) n. 128 kbps VBR-asetuksilla. Suurin osa kuulijoista ei erottanut mitään noista alkuperäisestä.



Suosittelen Lukewarmiakin tekemään joskus oikean kuuntelutestin. Uskon että tulet yllättymään. Aloita vaikka tästä.



Edit: viimeisen kappaleen kehotus osoitettakoon myös Timosen hifistikaverille.

Antti Näyhä ( 28.11.2006 22:33)

Edit: viimeisen kappaleen kehotus osoitettakoon myös Timosen hifistikaverille.

Ei uskalla. Joutuu kuunteleen esitelmää.

Antti Näyhä ( 29.11.2006 00:33)

J.Kanerva ( 28.11.2006 12:11)

Suosittelisin V0 mp3 pakkausta mikäli soittimesi vain tuke vaihtelevaa bittivirtaa (vbr).

...

Melkein tekisin niin että ottaisin muutaman kappaleen josta vääntäisin sekä mp3:et V0 ja että 256 (cbr) pakkauksella ja sitten koekuuntelisin.

Sitten voi tietysti hioa vbr pakkausta lähemmäksi 256:a laittamalla vbr:n minirajaa ylemmäsi, bittivirran välille 192-320. Mutta vie mielestäni ennemmän tilaa kuin mitä tuo lisää äänenlaatua.

Nykyisen LAMEn (versio 3.97) V0-laatu on oikeasti jo överiä ainakin kannettavaan käyttöön. Hydrogenaudion auktoriteetit ovat kuuntelutestiensä perusteella luokitelleet vielä V3-laadunkin käytännössä "läpinäkyväksi" suurimmalle osalle ihmisistä, eli harva erottaa sitä alkuperäisestä. Käyttöön pelkästään kannettavissa soittimissa suosittelevat laatuhaarukkaa V4-V6. Eli alkuperäiseen kysymykseen: k-mikolle voisi suosittaa aluksi vaikkapa laatua V3 (n. 155-195 kbps), ja siitä voi sitten rukata joko ylös- tai alaspäin sen mukaan miltä alkaa kuulostaa.



LAMEa ei yleensä kannata käyttää millään muulla asetuksella kuin tuolla linkissä suositelluilla. Sisäänrakennetut presetit on niin pitkälle tuunattu, että räpeltämällä esim. noita minimi- ja maksimirajoja itse saa vain hallaa aikaan. Ja kiinteän bittivirran käyttö se vasta tolloa onkin, ellei sitten todella satu omistamaan (harvinaista) rikkinäistä soitinta joka ei VBR:ää osaa. Semmoinen soitin pitäisi kyllä voida palauttaa kauppaankin.



Itse olen aika tiukasti Ogg Vorbis ‑miehiä. Koko/laatusuhde on parastakin MP3:a parempi. Soittimet tukevat toki Oggia huonommin kuin markkinajohtajaformaattia, mutta esim. jo mainittu iAudio (ja ilmaisella Rockbox-softalla varustettu iPod) soittavat kyllä Vorbikset mainiosti ja se riittää mulle.

(The Lukewarm.) ( 26.11.2006 20:32)

moska ( 26.11.2006 15:25)

256 kbps MP3 Lamella pakattuna, ei varmasti erota CD:stä ja toimii varmasti joka paikassa.

Kylla sen eron kuulee aika selkeasti. Ero on yhta selkeasti havaittavissa kuin esim. PAL ja NTSC resojen ero...

Niinpä niin. Tuossa alkuvuodesta tehdyssä julkisessa kuuntelutestissä vertailtiin neljää modernia koodekkia (mukana myös LAME) n. 128 kbps VBR-asetuksilla. Suurin osa kuulijoista ei erottanut mitään noista alkuperäisestä.



Suosittelen Lukewarmiakin tekemään joskus oikean kuuntelutestin. Uskon että tulet yllättymään. Aloita vaikka tästä.



Edit: viimeisen kappaleen kehotus osoitettakoon myös Timosen hifistikaverille.

Tuli tuosta mieleen, hyvin usein käytetään mp3 192 (cbr) pakkausta joka mielestäni vie vain ylimääräistä tilaa esim. eri vbr pakkauksiin verrattuna. Melko lujassa istuu (mielestäni) vanhentunut nyrkkisääntö jonka mukaan 192 on lähes cd-tasoa. Osittain oikeassa mutta vuosien saatossa vbr muoto on noussut laadullisesti niin huimasti että cbr-ajattelun aika alkaa olla jo melko elänyttä.

Vbr eli vaihtelevan bittivirran ideahan on juuri siinä että kodekki käyttää juuri niin paljon bittejä/s kuin on tarpeen missä jatkuva tasainen virta käyttää samaa määrän oli sitten kyseessä pelkkää suhina tai huikea jumputusmeteli.

Mitä enemmän bittejä käytössä, sitä enemmän tilaa musiikkikappale vie.



Fiksuinta olisi, kuten jo sanoin koekuunnella eri pakkausasetuksilla ja päättää itse. Näitä eri kodekkeja on huima määrä – Mpc, Ogg, Flac jne, jne mutta valitettavasti soittimet tukevat vain muutamia tavallisimpia pakkausmuotoja mp3, wma ja vahingossa ehkä jotain muuta.

Onneksi tuo valikoima on hieman lisääntynyt kiitos elektronisen musiikin kaupankäynnin, esim. markkinoille tullut AAC joka on erään yrityksen kehittämä kaupallinen kodekki.

Eli tervettä kilpailua äänenlaadusta myöskin kaupallisten yhtiöiden puolelta.



Voi olla että noiden valmiiksi hiottujen kodekkien asetuksia hiplaamalla saa vain tuhoa aikaan, mutta ajanvietettä sekin.



No niin tuli taas höpötettyä...



Mutta näitä käytän itse:



Mp3 (Esim. cd-r:ille tallennetuilla mp3 albumeilla joita kuuntelen stereoissa):

‑V 0 --vbr-new --add-id3v2 --pad-id3v2 --ignore-tag-errors --ta "%a" --tt "%t" --tg "%m" --tl "%g" --ty "%y" --tn "%n" %s %d



Ehkä "laihempikin" pakkaus riittäisi mutta tyytyväinen olen ollut. Ja tuo siis stereoistani kuunneltua.



Flac (albumeja joita säilytän koneella j ajoiden äänenlaatu on oltava häviötön):

‑V ‑4 ‑T "artist=%a" ‑T "title=%t" ‑T "album=%g" ‑T "date=%y" ‑T "tracknumber=%n" ‑T "genre=%m" %s





Mutta tuo Wavpack on ruvennut kiinnostamaan. Pitää ehdottimasti tutustua siihen.



Mutta yksi juttu ennen kuin suljen suuni taas vähäksi aikaa. Kun "rippaatte" levyjä niin katsokaa että pinta on puhdas. Ja että aseman ja (esim.) EACin säädöt ovat kunnossa. Koska pakkauskella ei ole mitään väliä jos "rippauksen" aikana on tapahtunut jokin kömmähdys.

Ja edellä maintuilla vinkeillä sellaiset on helppo välttää, pientä huolellisuutta vain.

Lisättäköön vielä, että MP3-enkoodereissahan on huimia eroja. P2P:lla ei ole mitenkään vaikeaa löytää vaikkapa 256k MP3-tiedostoa, joka kuulostaa kuralta koska on tehty vanhalla/huonolla enkooderilla ja/tai huonoilla asetuksilla ja/tai ripattu CD:ltä huonosti. Ilmainen LAME (jonka asetuksista tässä on koko ajan puhuttu) on isommilla bitrateilla yksi parhaista MP3-enkoodereista, ellei paras.

AAC on tosiaan aivan pätevä, laatu hakkaa MP3:n ja vastaa karkeasti Ogg Vorbista. Lisensointikin on löysempi kuin MP3:ssa. Täysin avoimia noista mainituista ovat vain Ogg, FLAC ja WavPack.



Tilanne on noiden lisenssien kanssa vähän hassu, kun nettikaupat, laitevalmistajat jne. joutuvat maksamaan suolaisia rojaltteja pelkästään siitä että käyttävät/tukevat MP3:sta, vaikka teknisesti edistyneempiä formaatteja on halvemmalla – jopa täysin lisenssivapaasti – saatavilla. Mutta pyörii kai se markkinatalous noinkin; kun kansa on tottunut johonkin brändiin niin rahastetaan sillä sitten.

Totta. MP3 on monelle samanlainen käsite kuin cd-levy.

Nuo kuuntelutestit ovat ihan mainio juttu. Kerran yritin saada erään nimeltä mainitsemattoman maahatuojan myyjää mikrofonien "pepsi-testiin", kun hän väitti, että heidän maahantuomansa ammattitason mikrofonin jäljen erottaa ilman muuta helposti kiinalaisesta kopiosta. Ei ehtinyt.



Myöhemmin, kun hän ei ollut enää ko. firman palveluksessa myönsi, ettei niitä pysty saatana erottamaan, ei ainakaan hän. Hyväsoundisia kinkkimikkejä ovat.

Antti Näyhä ( 28.11.2006 23:33)

(The Lukewarm.) ( 26.11.2006 20:32)

moska ( 26.11.2006 15:25)

256 kbps MP3 Lamella pakattuna, ei varmasti erota CD:stä ja toimii varmasti joka paikassa.

Kylla sen eron kuulee aika selkeasti. Ero on yhta selkeasti havaittavissa kuin esim. PAL ja NTSC resojen ero...

Niinpä niin. Tuossa alkuvuodesta tehdyssä julkisessa kuuntelutestissä vertailtiin neljää modernia koodekkia (mukana myös LAME) n. 128 kbps VBR-asetuksilla. Suurin osa kuulijoista ei erottanut mitään noista alkuperäisestä.



Suosittelen Lukewarmiakin tekemään joskus oikean kuuntelutestin. Uskon että tulet yllättymään. Aloita vaikka tästä.

Olenko mä vaan koomassa vai onko tuossa cd-audiota ollenkaan vertailussa?

Tuo testi noudattaa ns. ABX-metodia, eli siinä on aina alkuperäinen mukana. Alkuperäiselle ei tietenkään pisteitä jaella, vaan kilpailevat koodekit pyritään erottamaan siitä "sokkona" kuuntelemalla.

Njaa, ei mulla oo sellasia vehkeitä nyt käytettävissä eikä varmaan lähitulevaisuudessakaan, jolla kykenisin tota ns. luotettavasti testaamaan.

(The Lukewarm.) ( 30.11.2006 14:50)

Njaa, ei mulla oo sellasia vehkeitä nyt käytettävissä eikä varmaan lähitulevaisuudessakaan, jolla kykenisin tota ns. luotettavasti testaamaan.

No sitten on kaiketi ihan yksi lysti kuunteletko cd-levyä vai mp3:sta? Mun näkemyksen mukaan nämä on aika pitkälle henkimaailman juttuja. Meinaan ihmisten kuunteluhuoneet ja ‑laitteet ovat keskimääräisesti ottaen sitä tasoa, että mun mielestä aika pitkälle sama miten musiikkinsa pakkaa. Tämä pätee myös minuun.

Janne Timonen ( 30.11.2006 16:56)

(The Lukewarm.) ( 30.11.2006 14:50)

Njaa, ei mulla oo sellasia vehkeitä nyt käytettävissä eikä varmaan lähitulevaisuudessakaan, jolla kykenisin tota ns. luotettavasti testaamaan.

No sitten on kaiketi ihan yksi lysti kuunteletko cd-levyä vai mp3:sta? Mun näkemyksen mukaan nämä on aika pitkälle henkimaailman juttuja. Meinaan ihmisten kuunteluhuoneet ja ‑laitteet ovat keskimääräisesti ottaen sitä tasoa, että mun mielestä aika pitkälle sama miten musiikkinsa pakkaa. Tämä pätee myös minuun.

No siis tällä hetkellä mulla ei oo mitään laitteita muuta kuin kannettava cd-soitin.



Viimeisen puolen vuoden aikana olen kuunnellut enimmäkseen vinyyliä... Mutta väittäisin, että edellisessä kämpässäni ainakin (pioneerin) dvd-soitin + vahvistin yhdistelmällä kuului henkimaailmani mukaan (cd) musiikki paremmalta kuin (mp3/ogg) tietokone + vahvistin (vaikka jälkimmäistä taisi tulla enemmän käytettyä). (Kai mulla on sitten niin paska tietokone...)



Ts. en mä mikään hifisti tai formaatti puritaani ole. Mutta kyllä sen eron silti mielestäni kuulee. Näin väitti myös ystäväni joka soittelee töikseen levyjä hieman paremmilla laitteilla julkiseen yleisön iloksi. (Voi tietenki olla, että näissäkin on vaan ollut huono pakkaus kyseessä tjsp)



Kaikki saa kuunnella mitä haluaa, mutta musta on jotenkin yliampuvaa kun väitetään ettei mitään eroa lossy-formaattien ja originaalin välillä ole...

Jep, tää mun friikki tuttavani on sellainen tapaus, että hällä on ziljuunan markan putkivahvistimet ja skobet huoneessa, johon on suunniteltu kuunteluakustiikka ja sweet spot ihan herran nautinnoksi. Kuuntelee klassista ja progea. Hän valittaa mm. siitä etteivät alimmat taajuudet kuulu aivan samoin, sama koskee otelaudasta lähteviä käden ääniä. En suhtaudu itse musiikin kuunteluun näin uskonnollisesti, joten yleensä olen tyytynyt nyökkäilemään.

Itselleni musiikin kuuntelu ei ole yleensä mikään kummoinen rituaali, paitsi jos herkistellään vinyylien kanssa. Näin ollen kuuntelen ihan sujuvasti pakattua musiikkia kerrostaloasunnossa, minne liikenteen ja rappukäytävän meteli antavat tukevaa lisähöökiä kuunteluun.



Äänittäjän työssä törmää silloin tällöin kultakorviin, joilta tulee asiantuntevaa opastusta esim. ekvalisoinnissa. Pyydetään leikkaamaan pikkuisen tiettyä taajuutta, ja ollaan jo tulokseen tyytyväisiä ennen kuin oikeasti on mitään tapahtunut. Tällön ollaan oltu siis studio-olosuhteissa, missä kaikki kuunteluolosuhteet ovat kuosissa ja Genelecit kertovat, miltä se soitin soundaa. Go figure.



En lähde dumaamaan sitä mitä kukin kuulee tai luulee kuulevansa. Käytäntö on osoittanut, että useimmissa tapauksissa kyse on luulemisesta. Eroahan noissa siis on, kyse on siitä kuuleeko kuulija sen eron. Googleta "psykoaskustiikka".

(The Lukewarm.) ( 30.11.2006 17:09)

edellisessä kämpässäni ainakin (pioneerin) dvd-soitin + vahvistin yhdistelmällä kuului henkimaailmani mukaan (cd) musiikki paremmalta kuin (mp3/ogg) tietokone + vahvistin

Tuon uskookin jo paljon helpommin. PC:n halpisäänikortin (ja jopa kuuntelusoftan) taajuusvaste jne. saattavat aivan hyvin poiketa olohuonesoittimesta sen verran, että ero on kuultavissa.