Jean Rollin

Näin ensimmäisen kerran Jean Rollinin tuotoksia pari viikkoa sitten olleilla Iik-festareilla. Tai no Alastoman vampyyrin siellä ja kotioloissa sitten festareilta ostamani dvd:n La Morte Vivanten. Alaston vampyyri iski huomattavasti paremmin, mutta ei tuo toinenkaan niin huono ollut, että silmiä pitäisi päästä repiä, päinvastoin, lisää pitäisi saada. Kerrankin jotain kultimpaa kamaa joka kolahtaa vähän tehokkaammin ja kaveripiiri voi vaan pyöritellä silmiään, että mihin se on taas seonnut.

Elokuvien julkaisuja näyttäisi olevan aika mukavasti saatavilla, vähän halvempia ja sitten tännekin rantautuneita ökyversiota. Nuo Encoren boksit ovat sen verran hinnakkaita (tosi laadukasta jälkeä tosin), että ihan summissa ei viitsi alkaa hankkimaan. Playlta saisi jotain redemptionin yhden kiekon versioita halvemmalla, mutta tuo Morte Vivante oli sen verran asiallisen oloinen pakkaus, että sellaisella mennään eteenpäin jos vaan on mahdollista.



Sivuston arvostelut tuli luettua, mutta lisäsuositukset eivät ikään ole pahasta, siinä syy ketjun aloittamiseen. Vierges et vampires arvostelun perusteella se voisi olla seuraava hankittava, mutta kuunnellaan muittenkin mielipiteitä.

Alastoman vampyyrin tyylistä pop/pulp-meininkiä löytyy vielä vetävämmin toteutettuna Shiver of the Vampiresta. Fascination taas on myöhemmästä tuotannosta paras, ennemminkin koukuttava eroottinen mysteeri kuin pop-häröilyä. Molemmat suunnilleen viiden tähden kamaa.

Viidestä tähän mennessä nähdystä juuri tuo Shiver on suosikkini

Alastoman vampyyrin ohella. Kummassakin psykedelia ja okkultismi yhdistyvät puhtaaksi luovan hulluuden ylistykseksi. IIKistä tarttui käteen Lips of Blood josta olen kuullut paljon hyvää yhdeltä Rollin-fanilta, mutta sitä en ole vielä ehtinyt katsoa.

Paras Rollin on ehdottomasti Yotsuyan jo mainitsema Fascination (1979). Muita omalla kohdallani hyvin toimineita: Lèvres de sang (1975), La nuit des traquées (1980) & La morte vivante (1982).

Lèvres de sang oli omalla kohdallani pettymys. Fascination kannattaa todellakin katsoa. Les Raisins de la mort on kanssa ehdoton osa Rollinin filmografiaa, vaikka ei ylläkään ihan kirkkaimpaan kärkeen. Myöhemmästä tuotannosta Les Deux orphelines vampires on tutustuminen arvoinen. Se on ikään kuin Rollinin paluuta juurille, mutta astetta seniilimpänä. Phantasmes kuulostaa mielenkiintoiselta, ei vaan ole vielä tullut vastaan.

Heh, viikonloppuna on pyörinyt mielessä, että pistän pystyyn topicin tästä aiheesta, kun pari Rollinia on tullut hankittua hyllyyn odottamaan katsomista (

Fascination ja Lips of Blood eli ilmeisesti ihan hyvä aloitus), mutta Griffin ehtikin ensin ja hyvä niin.

Olen pitkään tykännyt Requiem for a Vampiresta, epätasainen mutta sisältää ohjaajan parhaita naivistisia näkyjä ja tilanteita.

Myös maailman halvinta vakoilutrilleriä Trottoirs de Bangkok kohtaan löytyy pehmeä kohta sydämestäni. Siitä ei kannata aloittaa tutustumista, mutta ohjaajaan tykästyneitä odottaa taas yksi miellyttävä naivistisen tyylin, lievän julmuuden ja mykkiksiin palaavan elokuvanostalgian sekoitus. Lost in New York on suosikkini uudemmista töistä, joista useimmat on kyllä näkemättä.

Haukkuisin mielelläni Rollinia enemmänkin tähän topikkiin, mutta en enää muista niiden parin-kolmen Rollinin leffan nimeä, joiden katselun jouduin keskeyttämään "elokuvien" yleisen surkeuden ja kädettömyyden vuoksi...

Rollin kuulunee samaan skeidasarjaan kaikenmaailman Francojen ja Lenzien kanssa, joidenka mihinkään kehittymätöntä lahjattomuutta on jo pakko ihmetellä ääneen..

sud ( 20.11.2006 12:55)

Rollin kuulunee samaan skeidasarjaan kaikenmaailman Francojen ja Lenzien kanssa, joidenka mihinkään kehittymätöntä lahjattomuutta on jo pakko ihmetellä ääneen..

Sanoo hän, joka pitää Alien vs Predatorista...

sud ( 20.11.2006 14:55)

Rollin kuulunee samaan skeidasarjaan kaikenmaailman Francojen ja Lenzien kanssa, joidenka mihinkään kehittymätöntä lahjattomuutta on jo pakko ihmetellä ääneen

Lenzi on (oli) rohkea mutta silti trendien mukaan menevä tilaustöiden tekijä jolla ei ole ollut Francon tai Rollinin ottakaa tai jättäkää ‑dadan tekemisen asennetta henkilökohtaisine omituisuuksineen. Eräänlainen eurooppalaisen eksploitaation Curtis Hanson, perusohjaaja jota luultavasti vituttaa tulla jatkuvasti yhdistetyksi kannibaaleihin ja kauhuun. Jos Lenzi ohjaisi valtavirtaelokuvia Hollywoodin koneistolla, niin tuskin jälki erottuisi massasta lahjattomuudellaan tai lahjakkuudellaan.

Nähdyt Rollinit:

The Rape of the Vampire

– Rollinin kaveriporukalla kuvaama ja pitkälti improvisoitu debyytti. Joitain hienoja hetkiä ja Rollinille tutu teemat jo pinnalla, muuten toimii vain dokumenttina ohjaajan varhaiskaudesta. Liian sekava & amatöörimäinen.



The Nude Vampire

– Ensimmäinen väreissä tehty Rollin ja ohjaajan ensimmäinen klassikko. Todella rikasta menoa kaikin puolin ja hienolla tavalla käsittämätön loppuratkaisu.



The Shiver of the Vampires

– Aika samankaltainen kuin trilogian muutkin osat, eli aika puhdasta neroutta. Psykedeelinen soundtrack varmasti jakaa mielipiteitä olemalla enemmän pinnalla kuin musiikit Rollinin elokuvissa yleensä.



Requiem for a Vampire

– Väkisin lisätyt seksikohtaukset erottuvat muusta elokuvasta tuskallisen selvästi, mutta muuten yksi Rollinin tunnelmallisimpia. Todella maagista pysähtyneisyyttä.



Demoniacs

– Pitkälti samalla linjalla edellisten kanssa, ei vain toimi aivan yhtä hyvin. Raunioilla tapahtuvat jaksot täyttä magiaa mutta merirosvojen kantakapakan lavastukseen olisi voinut kiinnittää edes vähän huomioita. Poikkeuksellinen loppuratkaisu.



Lips of Blood

– Rollin joutui pistämään käsikirjoituksen uusiksi jotain viisi päivää ennen kuvauksia koska tuottajat vaativat leffan kuvausaikatauluksi kahta viikkoa jo sovitun kolmen sijaan. 60% todella tylsää ja päämäärätöntä harhailua, 40% neroutta. Viimeiset 20 minuuttia ovat Rollinia kauneimmillaan.



The Grapes of Death

– Rollinin käsissä jopa zombie-elokuva muuttuu surumieliseksi. Paljon aamu-usvan peittämillä viiniviljelmillä harhailua hypnoottisen syntsamusiikin siivittämänä, mahtavaa! Rollinin helpoimmin lähestyttäviä.



Fascination

– Vähemmän unenomainen kuin Rollinit keskimäärin, sisältää silti aika erikoista menoa. Jostain syystä ei kolahtanut aivan niin kovaa kuin odotin ja ohjaajan tuotannon toiseksi kuuluisin yksittäinen kohtaus ("kaappikellokohtaus" Shiversistä on tietty ykkönen), eli mustaan viittaan pukeutunut alaston nainen viikatteen kanssa ei ollut mielestäni kovin erikoinen. Suositeltava tapaus kuitenkin.



The Night of the Hunted

– Johonkin salaperäiseen instituuttiin sijoitettu klaustrofobinen trilleri. Kuvattiin oikeasti toimistotiloissa yöllä, aamulla kaikki aina palasivat töihin... ajoittain tunnelmallinen, ajoittain junnaava no-budget-Rollin. Loppuratkaisu on taas elokuvan parasta antia. Redemptionin DVD sisältää pari "ennennäkemättöntä eroottista kohtausta", jotka eivät kai edes kuulu elokuvaan, vaan sen materiaalista osittain kasattuun seksileffaan Les Échapées. Rollinin vähemmän seksiä sisältävän vision julkaisua odotellessa...



Zombies' Lake

– Rollinin tilaustyönä tekemä halppis, jossa järven pohjassa vaanivat natsizombiet ahdistelevat alastomia uimareita, jotka "yllättäen" ovat pelkästään naisia. Hauskaa roskaa, mutta ei sisällä mitään leimallisesti Rollinia.



The Living Dead Girl

– Tätä joko rakastaa tai vihaa. Toiset pitävät ohjaajan parhaana. Itse en päässyt leffan tunnelmaan mukaan, joten loputon kurjuuden maksimointi kävi nopeasti hermoille.



Sidewalks of Bangkok

– Zombies' Laken kaltainen välityö, symppis halppis mutta ei kovin kiinnostava Rollin-historiallisesti. Rollinin rakkaus pulp-kirjallisuuteen ja sarjaelokuviin näkyy tarinan tarkoituksellisena episodimaisuutena; jaksot loppuvat aina johonkin cliffhangeriin.



Two Orphan Vampires

– Rollin yrittää vaihteeksi tehdä dialogipainotteista elokuvaa ja epäonnistuu pahasti. Ohjaajalle tyypillinen dramaattinen dialogi toimii pieninä annoksina mutta läpi elokuvan kestävä pälättäminen käy hermoille. En vain jaksaksi seurata kahta vampyyrityttöä, jotka puhuvat jatkuvasti toisilleen ja kikattavat melkein joka lauseen jälkeen. Liian suuret ideat käytettävissä olevan rahan määrään nähden, joten esim. ratapihalla tapahtuva jakso on tahattoman koominen.



Fiancée of Dracula

– Vähemmän höpinää ja kaikin puolin monipuolisempi kuin TOW. Jatkuva omaan tuotantoon viittailu on vähän liian sisäänpäinkääntynyttä ja ärsyttävää, mutta mukana on myös täysin uutta neroutta, esim. hullut nunnat ja kohtaus, jossa vampyyri seisoo avatussa arkussa ja soittaa viulua. Media Blastersilta pitäisi kieltää Rollinien julkaiseminen. Tarkistan kantaani sekä Orpahaniin että tähän, kun niistä saadaan kunnon julkaisut.



...



Lenzin vertaaminen Rolliniin tai Francoon on tosiaan aivan käsittämätöntä. Toiset tekevät elokuvia henkilökohtaisten pakkomielteidensä vallassa ja rakkaudesta elokuviin, toisille elokuvien ohjaaminen on ammatti siinä missä leipurikin. Ensimmäiseltä porukalta syntyy yleensä kiinnostavampia elokuvia. Rollinin tuotanto on epätasaisuudessaankin todella ainutlaatuinen, mistä syystä kyseessä on yksi kaikkien aikojen suosikkiohjaajistani, vaikka virheettömän nerokkaiden elokuvien määrä filmografiassa ei niin suuri olisikaan. Lisäksi Rollinin elokuvien epätasaisuudesta voi ainakin jossain määrin syyttää tuottajia, jotka vaativat mukaan lisää seksiä kaupallisen potentiaalin lisäämiseksi. Esim. Requiemissa on kuin yhteenleikkaus kahdesta eri elokuvasta; Rollinin filmille siirtämästä oudosta unesta ja jostain täysin ilman inspiraatiota kasaan heitetystä softcore-spedeilystä. Onneksi yhdessäkään Rollinissa noita väkinäisiä seksikohtauksia ei ole mitenkään hirveästi.



edit: Fascination unohtui + typoja

edit: lisää asiaa + lisää typoja

Requiem for a Vampirea yritin tänään käydä tonkimassa paikallisista liikkeistä, mutta eipä löytynyt, joten menee sitten netistä tilaamiseksi. Shiver lienee hankittava myös, jos on kerran Alastoman kanssa samoilla linjoilla.

Fascination sai sen verran monta puoltoääntä, että taidan laittaa myös sen hankintaan. Onko tätä ja noita muita tarjolla minkä laatuisina julkaisuina? Redemptionit lienevät laadultaan ok kamaa, mutta ainakin Reaquiem taitaa olla saanut saksia sen verran, että kannattanee panostaa tuohon suomeksikin tekstitettyyn painokseen.

Griffin ( 20.11.2006 21:15)

Redemptionit lienevät laadultaan ok kamaa

Redemptionin Rollinit ovat kaikki ei-anamorfisia ja tekstit on laitettu mustien palkkien päälle, joten kuvaa widescreen-televisiolle zoomatessa tulee ongelmia. Jos käytössä on joku tykki niin sitten julkaisut ovat varmaan suht ok. Britti-Redemptionin julkaisuista vaikka kuinka monet ovat leikattuja, joten kannattaa olla varovainen. Poikkeuksena Fascination, joka on UK-versiona u/c ja US-versiona taas jostain syystä leikattu.



Myöskään nuo sikamaisen kalliit boksit eivät ole mitään varmoja hankintoja, koska ainakin Lips of Bloodin kuva on rajattu väärin, monissa kohtauksissa on alhaalla liikaa tilaa ja päät taas vastaavasti leikkautuvat pois. Uskomatonta tunarointia. "Framing issues"



Kiinnostavaa nähdä, minkälainen versio Night of the Huntedista julkaistaan. Toivottavasti Redemptionin "uudet kohtaukset" lähinnä puuttuvat.

Näkemistäni Night of the Hunted ja Living Dead Girl ovat kolisseet parhaiten, Sidewalks of Bangkok heikoiten (Zombie Lake toimi kalkkunana joten kuten). Shiver of the Vampire suurin pettymys. Sorry englannin kieliset nimet, jäävät helpommin mieleen. Muutama oleellinen yhä näkemättä.

Dark Siden Fascination / Requiem ‑dvd:ssä on aika kattavat ekstrat hintaan nähden, mutten muistaakseni ole ehtinyt niihin syventymään. Nää uudet boksit ovat aivan liian kalliita.

IIK!!-festarilla jäi jokunen Encore-boksi myymättä, ilmaantunevat ihan lähipäivinä tuonne Myynti-osastolle. Kaikkia neljää (La morte vivante, Levres de sang, Réquiem pour un vampire, Les demoniaques) on vielä jäljellä. Hinta edelleen 25 €/kpl (ovh n. 45 €).