Jean Rollin

sud 20.11.2006 23:21
THaavisto ( 20.11.2006 17:51)
Lenzin vertaaminen Rolliniin tai Francoon on tosiaan aivan käsittämätöntä. edit: Fascination unohtui + typoja

edit: lisää asiaa + lisää typoja rolleyes.gif




Ei se nyt niin käsittämätöntä ole jos muistelee sellaisia ö-pläjäyksiä kuten Nightmare city tai Eaten live...mutta joo, olihan esim. Ironmaster italobarbaariksi ihan ok kuten Man from deep riverkin jokseenkin siedettävä elokuvan näköinen tekele, eikä Cannibal feroxkaan ole paskin näkemäni kannibaalikuva, joten vertailu esim. francoon ei liene täysin oikeutettua..
Cryptlord 21.11.2006 15:47

Tässä taas yksi ohjaaja, jonka koko DVD:llä saatavilla oleva tuotanto löytyy hyllystä, mutta vain pari on tullut tähän mennessä katsottua kun kiekkoja tulee ostettua sellaisella tahdilla että ei meinaa enää perässä pysyä. Näkemäni Rollinit (Rape of the... ja Living Dead Girl) kolahti molemmat sen verran lujaa että tuskinpa tosiaan on pettymystä luvassa muunkaan tuotannon osalta.

Goldberg 23.11.2006 16:01

Älkee unohtako La Rose de Feria. Symppis.





Zombie laken naureskeleva statisti kohtauksessa jossa alaston nainen ryntää kertomaan zompparihyökkäyksestä kohottaa teoksen Alien vs. Predatorin yläpuolelle. Jotenkin nää "tähdet" eli asteriskit muistuttavat pyllyreikää kun ne laitetaan sulkeisiin (*).
sorsimus 23.2.2007 21:35

Sainpa just katottua kolmannen Rollinini La nuit des traqueésin (The Night of the Hunted) ja olipas kova.





(2 ekaa oli Fascination ja Living Dead Girl)



Hienotunnelmainen ja jännittävä mysteeripala joka kiehtoi sekä tunnelmallaan että jopa tarinan tasolla. Tottahan tempo on verkkainen, mutta johdonmukainen kokonaisuuden kanssa.



Kunpa kaikkien tällaisten wtf- elokuvien lopun "pakollinen" mistä-kaikki-johtuu selityskohtaus pystyttäis hoitamaan tällaisella kahden lauseen tehokkuudella! thumbsup.gif
Esa Linna 25.2.2007 01:32

En oo yhtään Rollinia katsonut enkä katso. Ei muuten edes kiinnostakaan. Jess Francon WTF riittää.

funkstörung 25.2.2007 02:38
Esa Linna ( 25.2.2007 01:33)
En oo yhtään Rollinia katsonut enkä katso. Ei muuten edes kiinnostakaan. Jess Francon WTF riittää.


QFTT
netzach 25.2.2007 13:16
Esa Linna ( 25.2.2007 01:33)
En oo yhtään Rollinia katsonut enkä katso. Ei muuten edes kiinnostakaan. Jess Francon WTF riittää.


Eihän niitä voi edes verrata toisiinsa.
angst 28.2.2007 22:47

THaaviston listaus toi lempeästi vaatimattomuudessaan mieleen tämän:





http://www.gotterdammerung.org/film/jean-rollin/



Rollin toimii aina, joskus huonosti. Niin kävi ainakin omalla kohdallani La Nuit Traquees ‑spektaakkelin kanssa. En vain kerta kaikkiaan löytänyt exit-kylttiä.







THaavisto ( 20.11.2006 17:51)
Nähdyt Rollinit:



The Rape of the Vampire

– Rollinin kaveriporukalla kuvaama ja pitkälti improvisoitu debyytti. Joitain hienoja hetkiä ja Rollinille tutu teemat jo pinnalla, muuten toimii vain dokumenttina ohjaajan varhaiskaudesta. Liian sekava & amatöörimäinen.



The Nude Vampire

– Ensimmäinen väreissä tehty Rollin ja ohjaajan ensimmäinen klassikko. Todella rikasta menoa kaikin puolin ja hienolla tavalla käsittämätön loppuratkaisu.



The Shiver of the Vampires

– Aika samankaltainen kuin trilogian muutkin osat, eli aika puhdasta neroutta. Psykedeelinen soundtrack varmasti jakaa mielipiteitä olemalla enemmän pinnalla kuin musiikit Rollinin elokuvissa yleensä.



Requiem for a Vampire

– Väkisin lisätyt seksikohtaukset erottuvat muusta elokuvasta tuskallisen selvästi, mutta muuten yksi Rollinin tunnelmallisimpia. Todella maagista pysähtyneisyyttä.



Demoniacs

– Pitkälti samalla linjalla edellisten kanssa, ei vain toimi aivan yhtä hyvin. Raunioilla tapahtuvat jaksot täyttä magiaa mutta merirosvojen kantakapakan lavastukseen olisi voinut kiinnittää edes vähän huomioita. Poikkeuksellinen loppuratkaisu.



Lips of Blood

– Rollin joutui pistämään käsikirjoituksen uusiksi jotain viisi päivää ennen kuvauksia koska tuottajat vaativat leffan kuvausaikatauluksi kahta viikkoa jo sovitun kolmen sijaan. 60% todella tylsää ja päämäärätöntä harhailua, 40% neroutta. Viimeiset 20 minuuttia ovat Rollinia kauneimmillaan.



The Grapes of Death

– Rollinin käsissä jopa zombie-elokuva muuttuu surumieliseksi. Paljon aamu-usvan peittämillä viiniviljelmillä harhailua hypnoottisen syntsamusiikin siivittämänä, mahtavaa! Rollinin helpoimmin lähestyttäviä.



Fascination

– Vähemmän unenomainen kuin Rollinit keskimäärin, sisältää silti aika erikoista menoa. Jostain syystä ei kolahtanut aivan niin kovaa kuin odotin ja ohjaajan tuotannon toiseksi kuuluisin yksittäinen kohtaus ("kaappikellokohtaus" Shiversistä on tietty ykkönen), eli mustaan viittaan pukeutunut alaston nainen viikatteen kanssa ei ollut mielestäni kovin erikoinen. Suositeltava tapaus kuitenkin.



The Night of the Hunted

– Johonkin salaperäiseen instituuttiin sijoitettu klaustrofobinen trilleri. Kuvattiin oikeasti toimistotiloissa yöllä, aamulla kaikki aina palasivat töihin... ajoittain tunnelmallinen, ajoittain junnaava no-budget-Rollin. Loppuratkaisu on taas elokuvan parasta antia. Redemptionin DVD sisältää pari "ennennäkemättöntä eroottista kohtausta", jotka eivät kai edes kuulu elokuvaan, vaan sen materiaalista osittain kasattuun seksileffaan Les Échapées. Rollinin vähemmän seksiä sisältävän vision julkaisua odotellessa...



Zombies' Lake

– Rollinin tilaustyönä tekemä halppis, jossa järven pohjassa vaanivat natsizombiet ahdistelevat alastomia uimareita, jotka "yllättäen" ovat pelkästään naisia. Hauskaa roskaa, mutta ei sisällä mitään leimallisesti Rollinia.



The Living Dead Girl

– Tätä joko rakastaa tai vihaa. Toiset pitävät ohjaajan parhaana. Itse en päässyt leffan tunnelmaan mukaan, joten loputon kurjuuden maksimointi kävi nopeasti hermoille.



Sidewalks of Bangkok

– Zombies' Laken kaltainen välityö, symppis halppis mutta ei kovin kiinnostava Rollin-historiallisesti. Rollinin rakkaus pulp-kirjallisuuteen ja sarjaelokuviin näkyy tarinan tarkoituksellisena episodimaisuutena; jaksot loppuvat aina johonkin cliffhangeriin.



Two Orphan Vampires

– Rollin yrittää vaihteeksi tehdä dialogipainotteista elokuvaa ja epäonnistuu pahasti. Ohjaajalle tyypillinen dramaattinen dialogi toimii pieninä annoksina mutta läpi elokuvan kestävä pälättäminen käy hermoille. En vain jaksaksi seurata kahta vampyyrityttöä, jotka puhuvat jatkuvasti toisilleen ja kikattavat melkein joka lauseen jälkeen. Liian suuret ideat käytettävissä olevan rahan määrään nähden, joten esim. ratapihalla tapahtuva jakso on tahattoman koominen.



Fiancée of Dracula

– Vähemmän höpinää ja kaikin puolin monipuolisempi kuin TOW. Jatkuva omaan tuotantoon viittailu on vähän liian sisäänpäinkääntynyttä ja ärsyttävää, mutta mukana on myös täysin uutta neroutta, esim. hullut nunnat ja kohtaus, jossa vampyyri seisoo avatussa arkussa ja soittaa viulua. Media Blastersilta pitäisi kieltää Rollinien julkaiseminen. Tarkistan kantaani sekä Orpahaniin että tähän, kun niistä saadaan kunnon julkaisut.



...



Lenzin vertaaminen Rolliniin tai Francoon on tosiaan aivan käsittämätöntä. Toiset tekevät elokuvia henkilökohtaisten pakkomielteidensä vallassa ja rakkaudesta elokuviin, toisille elokuvien ohjaaminen on ammatti siinä missä leipurikin. Ensimmäiseltä porukalta syntyy yleensä kiinnostavampia elokuvia. Rollinin tuotanto on epätasaisuudessaankin todella ainutlaatuinen, mistä syystä kyseessä on yksi kaikkien aikojen suosikkiohjaajistani, vaikka virheettömän nerokkaiden elokuvien määrä filmografiassa ei niin suuri olisikaan. Lisäksi Rollinin elokuvien epätasaisuudesta voi ainakin jossain määrin syyttää tuottajia, jotka vaativat mukaan lisää seksiä kaupallisen potentiaalin lisäämiseksi. Esim. Requiemissa on kuin yhteenleikkaus kahdesta eri elokuvasta; Rollinin filmille siirtämästä oudosta unesta ja jostain täysin ilman inspiraatiota kasaan heitetystä softcore-spedeilystä. Onneksi yhdessäkään Rollinissa noita väkinäisiä seksikohtauksia ei ole mitenkään hirveästi.



edit: Fascination unohtui + typoja

edit: lisää asiaa + lisää typoja rolleyes.gif
G.P.O. 3.2.2011 15:25
Rollin: Requiem For a Vampire



Minä en luultavasti ymmärrä näitä Rollinin leffoja siten kuten pitäisi. Onhan näissä oma tunnelmansa ja tietynlaista tyylikkyyttä, mutta liikaa amatöörimäistä hölmöilyä ja tahatonta(kin) komiikkaa. Vähän kuin Ere Kokkonen ohjaisi vampyyrielokuvaa. Kun söpöt 70's-beibet kirmaavat metsässä, fiilis on koko ajan sellainen että odottaa näkevänsä Uuno Turhapuron vinrnistelemässä jonkun puun takaa. Älyttömän hyvälle tuulelle tällaisesta koheltamisesta toki tulee ja Requiem For a Vampire on taatusti ensimmäinen näkemäni elokuva, jossa muovilepakko nuolee pillua.
Hyyka 22.2.2011 18:12

Rollin on yksi suurimmista rakkauksistani, nyt ja tulee varmasti aina olemaankin. Olen nähnyt kaikki dvd:llä saatavat elokuvat, ja muutaman internetin kätköistä löytyvän muunkin pätkän.





Suosikkejani ovat Le Viol du Vampire, La rose de fer sekä Lévres de sang. Kaikista Rollinin elokuvista löytyy puolensa ja kärkisijoista kisaavat useat. Vanhemmat ovat useimmiten parempia kuin uudemmat,

vaikka poettisuudessan Les deux orphelines vampires on myös erityisesti mieleeni.
JMustonen 22.2.2011 18:27
Hyyka ( 22.2.2011 18:12)
Rollin on yksi suurimmista rakkauksistani, nyt ja tulee varmasti aina olemaankin. Olen nähnyt kaikki dvd:llä saatavat elokuvat, ja muutaman internetin kätköistä löytyvän muunkin pätkän.



Suosikkejani ovat Le Viol du Vampire, La rose de fer sekä Lévres de sang. Kaikista Rollinin elokuvista löytyy puolensa ja kärkisijoista kisaavat useat. Vanhemmat ovat useimmiten parempia kuin uudemmat,

vaikka poettisuudessan Les deux orphelines vampires on myös erityisesti mieleeni.


Ihan mielenkiinnosta kysyn, huomioiden alle liittämäni Franco-kritiikkisi, mikä tekee Francosta pornografian takia inhotuksen, mutta ei Rollinista?



"Harmi, että visionääri on sotkeutunut sen verran pahasta aikuisviihteeseen, että välillä kyseenalaistan ohjaajan eettisyyden."
Hyyka 22.2.2011 18:37
JMustonen ( 22.2.2011 18:27)
Hyyka ( 22.2.2011 18:12)


Ihan mielenkiinnosta kysyn, huomioiden alle liittämäni Franco-kritiikkisi, mikä tekee Francosta pornografian takia inhotuksen, mutta ei Rollinista?


Se pätee myös Rolliniin, ehdottomasti. Mutta Rollin kuvasi sanan varsinaisessa merkityksessä aikuisviihdettä ainoastaan elokuviensa flopattua, ikäänkuin "välipaloina". Nämä elokuvat eivät ole myöskään päässeet myöhemmin juuri dvd-levitykseenkään. Väitän myös sinisilmäisesti, että Francon ja Rollinin tavassa käsitellä tai käyttää seksiä on selvä ero. Esimerkiksi Rollinin Requiemista en juuri näistä syistä erityisemmin välitä, vaikka sen päälleliimatun paholaisseksikohtauksen voi oivallisesti pompatakin yli ilman että elokuva huomaisi edes puutosta.
k-mikko 22.2.2011 20:53
Hyyka ( 22.2.2011 18:37)
JMustonen ( 22.2.2011 18:27)
Hyyka ( 22.2.2011 18:12)


Ihan mielenkiinnosta kysyn, huomioiden alle liittämäni Franco-kritiikkisi, mikä tekee Francosta pornografian takia inhotuksen, mutta ei Rollinista?


Se pätee myös Rolliniin, ehdottomasti. Mutta Rollin kuvasi sanan varsinaisessa merkityksessä aikuisviihdettä ainoastaan elokuviensa flopattua, ikäänkuin "välipaloina". Nämä elokuvat eivät ole myöskään päässeet myöhemmin juuri dvd-levitykseenkään. Väitän myös sinisilmäisesti, että Francon ja Rollinin tavassa käsitellä tai käyttää seksiä on selvä ero. Esimerkiksi Rollinin Requiemista en juuri näistä syistä erityisemmin välitä, vaikka sen päälleliimatun paholaisseksikohtauksen voi oivallisesti pompatakin yli ilman että elokuva huomaisi edes puutosta.




Jotenkin on vaikea ymmärtää taustalla olevaa logiikkaa... Koskeeko tämä muuten näyttelijöitäkin, joiden eettisyyden voi kyseenalaistaa? Ensimmäiseksi mieleen toki tulee monissa Rollinin elokuvissa esiintynyt Brigitte Lahaie.



Saat toki olla aivan vapaasti mitä mieltä oletkin, mutta perustelut/selittelyt tässä vähän ontuvat.
Hyyka 22.2.2011 22:03
k-mikko ( 22.2.2011 20:53)
Hyyka ( 22.2.2011 18:37)
JMustonen ( 22.2.2011 18:27)
Hyyka ( 22.2.2011 18:12)


Ihan mielenkiinnosta kysyn, huomioiden alle liittämäni Franco-kritiikkisi, mikä tekee Francosta pornografian takia inhotuksen, mutta ei Rollinista?


Se pätee myös Rolliniin, ehdottomasti. Mutta Rollin kuvasi sanan varsinaisessa merkityksessä aikuisviihdettä ainoastaan elokuviensa flopattua, ikäänkuin "välipaloina". Nämä elokuvat eivät ole myöskään päässeet myöhemmin juuri dvd-levitykseenkään. Väitän myös sinisilmäisesti, että Francon ja Rollinin tavassa käsitellä tai käyttää seksiä on selvä ero. Esimerkiksi Rollinin Requiemista en juuri näistä syistä erityisemmin välitä, vaikka sen päälleliimatun paholaisseksikohtauksen voi oivallisesti pompatakin yli ilman että elokuva huomaisi edes puutosta.




Jotenkin on vaikea ymmärtää taustalla olevaa logiikkaa... Koskeeko tämä muuten näyttelijöitäkin, joiden eettisyyden voi kyseenalaistaa? Ensimmäiseksi mieleen toki tulee monissa Rollinin elokuvissa esiintynyt Brigitte Lahaie.



Saat toki olla aivan vapaasti mitä mieltä oletkin, mutta perustelut/selittelyt tässä vähän ontuvat.




Minusta pornon ohjaajien ja pornonäyttelijöiden välillä on aika suuri ero, jo subjektin ja objektin tasolla.... On ehkäpä turha lähteä puimaan usein, myönnettään, suorarastaan feminist rageen taipuvaista pornoon liittyvää vihamielisyyttäni ja ennen kaikkea ihmisoikeusongelmaa.



Ja kysehän oli siis nimenomaa siitä, että pidän elokuvista, sekä Rollinin että Francon kohdalla, joissa aikusiviihde ei ole itseisarvo. Francon kohdalla se mielestäni on sitä useammin ja sen uhalla, että taidepuoli kärsii. Rollin ei mielestäni syyllisty samanlaiseen hekumointiin, Requiemin täysin (huonolla tavalla) absurdia panokohtausta lukuunottamatta, "varsinaisissa elokuvissaan", joita ei ensisijaisesti ole tehty voiton tavoittelemiseksi. Harmi, että porno myy paremmin kuin taide, jolloin lahjakkaat ohjaajat joutuvat tekemään kompromisseja rahoittaakseen taiteellisia projektejaan. Enemmän se minusta silti kertoo ihmisistä, jotka elokuvia kuluttavat ja mahdollistavat tämän, kuin itse ohjaajasta.



Mutta toki en kiellä sitä mahdollisuutta, että rakkauteni Rolliniin saa minut näkemään hänet hieman suodatetumpien linssien lävitse tässä asiassa.
Yotsuya 23.2.2011 01:03
Hyyka ( 22.2.2011 22:03)
k-mikko ( 22.2.2011 20:53)
Hyyka ( 22.2.2011 18:37)
JMustonen ( 22.2.2011 18:27)
Hyyka ( 22.2.2011 18:12)


Ihan mielenkiinnosta kysyn, huomioiden alle liittämäni Franco-kritiikkisi, mikä tekee Francosta pornografian takia inhotuksen, mutta ei Rollinista?


Se pätee myös Rolliniin, ehdottomasti. Mutta Rollin kuvasi sanan varsinaisessa merkityksessä aikuisviihdettä ainoastaan elokuviensa flopattua, ikäänkuin "välipaloina". Nämä elokuvat eivät ole myöskään päässeet myöhemmin juuri dvd-levitykseenkään. Väitän myös sinisilmäisesti, että Francon ja Rollinin tavassa käsitellä tai käyttää seksiä on selvä ero. Esimerkiksi Rollinin Requiemista en juuri näistä syistä erityisemmin välitä, vaikka sen päälleliimatun paholaisseksikohtauksen voi oivallisesti pompatakin yli ilman että elokuva huomaisi edes puutosta.




Jotenkin on vaikea ymmärtää taustalla olevaa logiikkaa... Koskeeko tämä muuten näyttelijöitäkin, joiden eettisyyden voi kyseenalaistaa? Ensimmäiseksi mieleen toki tulee monissa Rollinin elokuvissa esiintynyt Brigitte Lahaie.



Saat toki olla aivan vapaasti mitä mieltä oletkin, mutta perustelut/selittelyt tässä vähän ontuvat.




Minusta pornon ohjaajien ja pornonäyttelijöiden välillä on aika suuri ero, jo subjektin ja objektin tasolla.... On ehkäpä turha lähteä puimaan usein, myönnettään, suorarastaan feminist rageen taipuvaista pornoon liittyvää vihamielisyyttäni ja ennen kaikkea ihmisoikeusongelmaa.



Ja kysehän oli siis nimenomaa siitä, että pidän elokuvista, sekä Rollinin että Francon kohdalla, joissa aikusiviihde ei ole itseisarvo. Francon kohdalla se mielestäni on sitä useammin ja sen uhalla, että taidepuoli kärsii. Rollin ei mielestäni syyllisty samanlaiseen hekumointiin, Requiemin täysin (huonolla tavalla) absurdia panokohtausta lukuunottamatta, "varsinaisissa elokuvissaan", joita ei ensisijaisesti ole tehty voiton tavoittelemiseksi. Harmi, että porno myy paremmin kuin taide, jolloin lahjakkaat ohjaajat joutuvat tekemään kompromisseja rahoittaakseen taiteellisia projektejaan. Enemmän se minusta silti kertoo ihmisistä, jotka elokuvia kuluttavat ja mahdollistavat tämän, kuin itse ohjaajasta.



Mutta toki en kiellä sitä mahdollisuutta, että rakkauteni Rolliniin saa minut näkemään hänet hieman suodatetumpien linssien lävitse tässä asiassa.




Oisikohan nyt niin että tyypeillä on vaan eri pakkomielteet elokuvien tekemisessä? Tuskin Franco muuten olisi jatkanut yhteistyötä ihan niin tiiviisti Lina Romayn kanssa enää 90-luvun lopulla ja 2000-luvulla tai hassannut puuhaan joka ikisen pennin mitä on käsiinsä saanut, mukaanlukien melko ison lottovoiton (ks. Immoral Tales kirja).