Näin Pusherin varmaan neljä kertaa ennen kuin katsoin Pusher II:n, enkä kohtauksen brutaaliudesta huolimatta koskaan ajatellut, että Tonny kuolee. Frankilla ei ollut mitään syytä tappaa Tonny, ainoastaan toimia alamaailmansa sääntöjen mukaan, ettei hänen oma asemansa kärsisi. Tämä oli myös kohtauksen pointti, Frank elää maailmassa, jossa hän joutuu toimimaan mielettömillä tavoilla. Frank ei tiedä, mitä Tonny on tehnyt tai ei ole tehnyt, epäilys ja muiden vaihtoehtojen puute riittää parhaan kaverin törkeään telomiseen, eikä Frank pidä siitä, mitä hän varmuuden vuoksi joutuu tekemään.
Refn: Pusher 2 & 3
Lisää spoilaamista mutta sama asetelmahan tavallaan toistuu Pusher kolmosessa (jossa on myös kirjaimellisesti hyvin kovapäisiä henkilöitä) Milon ja Pikku Muhammedin välillä, tarkoituksena taas alleviivata, että ollaan maailmassa jossa oman virheen myöntäminen olisi pahempi juttu kuin syntipukiksi joutuneen kaverin telominen. Kurittamisen lopputulos (kuoliko se vai ei?) jäi ainakin mulle arvoitukseksi mitä en kuitenkaan pidä kerronnallisena virheenä, päähenkilön näkökulmasta se oli selvästi jotain mikä kuuluikin unohtaa. Kaikki Pusherithan ovat varsin subjektiivisia tarinoita joissa pysytään aika tiukasti kulloisenkin päähenkilön hermoilevassa ja huumeisessa kokemusmaailmassa.
Ok, no ei tässä sitten muuta kuin että se pitkä kalju ei kuole siihen murjomiseen elokuvassa Pusher. Mielenkiintoinen havainto, nimittäin itse olin vilpittömästi kummallakin kerralla sitä mieltä että tuo pesiskohtaus on Tonnyn kuolinkohtaus ja sellaisena hyvin dramaattinen. Tietenkin se on dramaattinen edelleenkin, "vain" pahoinpitelynä ajateltuna Frankin suojellessaan asemaansa alamaailman nimenä. Kohtauksen intensiteetti, tyylikäs ja ei-mässäilevä kuvakulma ja Frankin hommain yleinen synkistyminen tuosta eteenpäin saivat mut päätymään näkemykseen T:n kuolemasta. Murjomisen voima on sen verran korostettua, että Tonnyn skarppius jatko-osassa tuntuu tällä tavalla ajateltuna edelleen epäuskottavalta, vaikka miksei esim. alun erektiohäiriötä voisi nähdä jonkinlaiseksi seuraukseksi tuosta taannoisesta kallovammasta sen mainitun päänahassa olevan arven lisäksi. Toinen mahdollinen syy häiriöön on, että T on niin täynnä kokaiinia/huumeita että ruumis ei kykene toimimaan ja kolmas on, että T haluaisi elämältään jo jotain muuta kuin mitä on aiemmin duunannut puudutuksiin asti. Pääasia on että Pusher ja Pusher II toimivat ongelmitta myös itsenäisinä elokuvina.
Huomasin tuon samankaltaisen "kuoliko vai ei" ‑asetelman myös III:ssa, jonka loppupuolen äkilliset tapahtumat huomioon ottaen Milon pienen "unohduksen" ymmärtää eikä se siis tunnu kerronnalliselta mokalta, etenkään kun kyseessä ei ole oma kylmäkaappi (sopii hyvin leffojen ajoittain viljelemään kitanomaisen absurdiin huumoriin.)
Tanskaa taitamattomille tiedoksi, Refn ohjasi briteissä jakson Miss Marplea tässä Pusher 3:n ja Valhalla Risingin välissä. VR:n jälkeen tulee briteissä kuvattava vankilaelokuva.