Sodankylän elokuvajuhlat 14.-18.6.2006

Huuu! Sodiksesta terveiset! Jotain leffoja on jo näkynyt, ehkä parhaimpana romanialainen The Death of Mr. Lasarescu ja Wild Bunchin 70mm esitys. Todella friikki olo, kun ei toi aurinko laske mihinkään. Jea, seuraavaks Häxanin säestetty näytös

.

Tulin just äsken kotiin. Oon rähjäinen, likainen ja väsynyt. Luulin että en ole nukkunut yöjunassa ollenkaan, mutta sitten muistinkin että olen yöllä nähnyt omituisia unia, joissa seikkaili eräs elitisti :-D

Näin seuraavat:

Panahi: The Mirror

Alvarez: The Sky Turns

Puiu: The Death of Mr. Lazarescu

Peckinpah: The Wild Bunch

Huston: Sierra Madren Aarre

Christensen: Häxan (säestetty)

Antoine: The Swallow and the Titmouse (säestetty)

Sorrentino: The Consequences of Love

Aaltonen: Kenen joukoissa seisot karaoke edition

Kubrick: 2001: A Space Odyssey (n. tunti alusta -> nukkumaan)



Leffamäärä jäi aika kohtuulliseksi, ohjelmakarttaan jäi monta kertaa tyhjiä slotteja kun ei ollut katsottavaa ja kiinnostavat taas meni päällekäin. Lisäksi esim Ballardit skippasin kokonaan. Panaheita olisi ollut kivaa nähdä enemmänkin, The Mirror oli tosi tosi hieno! Offsiden olin nähnyt jo aikaisemmin. Pe-ilta meni Porttikoskella ja sunnuntaipäivä kului lepäillen, kun uusinnoissa oli niin hölmöt leffat (Esim Laitakaupungin valot uusittiin! Neropatit.). Yöjunassa juotiin rose-viiniä.



Ai niin ja Lukewarm varmaan nyt tappaa mut kun simahdin kesken 2001:n mutta se alkoi 2.30 ja olin aivan kuitti, ja katsoin siihen asti kun HALia haastatellaan ja sitten pilkin niin pahasti että oli pakko päästä nukkumaan. Ja oon itse ihan tyytyväinen koska oli kivaa nähdä se alkupuoli kun se näytti niin, niin hienolta, olisitpa nähnyt, voi elämä sitä kuvaa. Wild Bunchkin oli tosi hienon näköinen.

Pasolini:

Sikolätti **½

Tylsä ku fan, huono eka katsomani leffa festareille. Tuottaja kertoili alussa taustoja, ei mitään merkittävää lukuun ottamatta sitä, että kieltopäätöksen langettaneen tuomarin nimi oli italiaksi "seksi".



Puiu: The Death of Mr. Lazarescu ****½

Helvetin hyvin rullaava (2½ tunnin kesto huom.) realistinen fiktio 63-v. Lazarescusta, jota kuskataan Romanian sairaalasta toiseen paskamaisten lääkärien diagosoitavaksi. Kyynistä huumoria ja surullisia tilanteita, tässä ehdottomasti festarin paras uusi elokuva.



Stever: Gisela ***½

Asiallista seksiä, innokasta vaan ei "intohimotonta" kuten katalogissa lukee vaan ihan päinvastaista. Kiltillä sinkkumiehellä suhde Giselaan, jonka avioliitto ei oikein toimi.



Peckinpah: The Wild Bunch ***** 70 mm



Huston: The Treasure of Sierra Madre ***

En jaksanut oikein von Baghin luennehtimalle mestariteokselle pysyä 100 % hereillä. Asiaa ei auttanut leffan alussa jotain 20 min spiikkiä vetänyt espanjalaiskriitikko (ainoa, jota von Bagh oimien sanojensa mukaan arvostaa maailmassa). Leffassa kuitenkin hyvä kapakkatappelu ja Bogie paranoidissa roolissa.



Christensen: Häxan ****



Fly: Manslaughter ***

Outo tanskadraama professorista, joka puolustelee opiskelijansa – johon tällä on suhde – murto- ja murhatekoja. Proffan motiivien parempi pohjustus jäi uupumaan.



Kerrigan: Keane ***½

Erinomaisesti näytelty skitsofreniakertomus. Kamera tiukasti päähenkilön naamassa koko ajan kiinni. Valitettavasti nukahdin joksikin aikaa taas jossain vaiheessa, jäi hakkaamiset näkemättä.



Tati: Playtime **½ 70 mm

En jaksa lämmetä paskoille vitseille kaatumisista ym. Kyllähän niille hymistelee, ja visuaalisesti leffa on uskomatonta jälkeä, mutta odotin kiltisti leffan loppua.



Kaurismäki: Laitakaupungin valot ****

Tulipahan nähtyä, äijän ed. leffa vieläkin näkemättä. Ehkä sen vuoksi tykkäsin tästä enemmän kuin lukemani perusteella useimmat.



Sorrentino: The Consequences of Love **½

Kivoja kuvia, hienoa musiikkia.



Kubrick: 2001 ***** 70 mm

Pakosti nukahtaa välillä (leffa alkoi ½ tuntia myöhässä eli klo 03), kun astronautti menee asentamaan "rikkoutunutta" osaa. Strauss räjähtää päälle, niin johan on. Kinski ja alun raivoava apina – kuin kaksi marjaa.



Kaiken kaikkiaan kannattava reissu, vaikka jopa maksoin leffoista. Liisa ja Joonas oli huippukivaa teltta- ja matkaseuraa. En ny jaksa raapustella sen kummempia, jään odottamaan Joonaksen elitisti-raporttia. Desert Planetin keikka loistavan innokasta touhua eikä sitä edeltävässä dokkarissa (tyypistä, joka yrittää saada 80 miljoonan pisteen kolikkopelienkan rikki) todellakaan myöskään mitään vikaa ollut.

Nyt kyllä harmittaa kun lukee noita 70mm esitysten hehkutuksia. Hesarissa oli lauantaina juttua siitä koneenkäyttäjästä joka kiertää kaluston kanssa esittämässä filmejä. Itse olen nähnyt vain yhden 70mm Bristolissa joten ihan vain uteliaisuudesta, millaisessa/kuinka suuressa salissa filmit ajettiin Sodankylässä? Ilmeisesti teki oikeutta formaatille kun olivat sinne saakka hankkineet tuon siirrettävän kaluston? Tietysti seuraavaksi tulee mieleen missä muualla maailmassa näitä voisi nähdä.

70 mm leffat ajettiin Sodiksessa teltassa. Se on helvetin iso sirkusteltta, jossa on kamalat penkit ja aina joku paalu edessä, mutta se on silti ihan saakelin hieno.

Teltta ulkoa:

http://www.msfilmfestival.fi/galleria2006/...ges/page_1.html



Teltta sisältä (huomaa paalut):

http://www.msfilmfestival.fi/galleria2006/...es/page_21.html

Melkoinen näky tuo teltta, toi elävästi mieleen aikoinaan Hamina Tattoossa torilla olleen teltan jonka pystyttämiseen jouduin itsekin osallistumaan.

Liisa_ ( 19.6.2006 17:42)

Se on helvetin iso sirkusteltta, jossa on kamalat penkit ja aina joku paalu edessä, mutta se on silti ihan saakelin hieno.

No kun näkee nuo istuimet niin harmittaa ehkä vähemmän, mutta vain hieman. Mieleen tulee Espoo Cinessä vuonna 2000 ollut teltta 3-D esityksille jossa oli tietysti yhtä huonot istuimet mutta kantikas muoto piti paalut sentään pois silmien edestä. Mutta hienojahan nekin toki olivat vaikka olosuhteet eivät parhaimmat olleetkaan.

Tuli taas muutama elokuva valvottua:

Ozon: Time to Leave ****

Sláma: Something Like Happiness ***

Baldi: Fire! ***½

Hou:: Cafe Lumière ***½

Panahi: The Mirror ****½

Peckinpah: The Wild Bunch (70 mm)***

Baldi: Blood Storm ****

Álvarez: The Sky Turns ****

Smirnov: Byelorussian Station ***

Pasolini: Notes Towards An African Orestes *****

Tati: Playtime (70 mm) ***½

Antoine: The Swallow and The Titmouse (Säestetty mykkä) *****

Ballard: Never Cry Wolf **

Smirnov: Autumn ***

Panahi: The Circle ****



Baldin lyhyet:

Ritratto di Pina ***½

Luciano ***

La Casa delle tredici vedove ****



Perusteellisten perustelujen kirjoittaminen tarvitsisi aikaa ja terveyttä. Minulla ei ole kumpaakaan.

Joten lyhyesti jotain:

Panahin elokuvat miellyttivät suuresti. Dokumentaarinen ote ja kantaaottavuus yhdistettynä erinomaiseen elokuvailmaisuun vaikuttivat.



Smirnovin elokuvat olivat hieman pettymys. Ehkä odotukset itselläni olivat liian kovat. Molemmissa näkemissäni parasta oli kuvaus, mutta tarinat eivät sytyttäneet tarpeeksi.



Itse en juurikaan lännenelokuvista (paria Leonea lukuunottamatta) pidä, eikä The Wild Bunch ollut poikkeus.

70 mm versio oli tietysti hienon näköinen.



Baldin kaksi pitkää elokuvaa poikkesivat suuresti toisistaan paitsi että molemmat olivat todella omaperäisiä.

"Fire!" oli ahdistava piiritystragedia, joka oli kuvattu 14 päivässä yhdessä asunnossa. Väkivallalla ja pelolla kyllästetty tarina oli kokemisen arvoinen. "Blood Stormin" unenomainen kollaasi oli piristävä vaihtelua valtavassa sotaelokuvien meressä. Tämä oli sitä ns. taide-elokuvaa. Eräs fiksu kommentti fiksulta katsojalta kuului: ainoa mielenkiintoinen kohtaus oli lähikuva paskovasta valkoiseksi maalatusta norsusta.



Tämän vuoden helmiksi sanoisin Pasolinin "Notes Towards an Afrcican Orestes" ja Antoinen "The Swallow and The Titmouse". Pasolinin ehkä henkilökohtasin elokuva on dokumentaarista fiktiota. Pasolini on kameran kanssa afrikassa suunnitelemassa elokuvaa Afrikkalainen Orestea, jota ei oikeasti ole edes tarkoitus tehdä. Tähän elokuvaan Pasolini teki melkein kaiken itse: ohjasi, kuvasi, leikkasi ja narratoi. Poliittinen kannanotto on pohdiskelevaa ja järkevää. Loistavia kuvia sekä hienoa musiikkia. Mielestäni Pasoliini mestariteos, jonka hän teki juuri ennen neljää "pääteostaan".



Antoinen "The Swallow and The Titmouse" on jos Peter Von Baghia on uskominen, harvinaisin elokuva mitä Sodankylässä on näytetty. Runollinen kuvaus rakkauden ja petoksen siivittämästä laivamatkasta halki Belgian ja Ranskan kanaalien, säestettynä live-musiikilla oli ainutkertainen kokemus.

Sen verran voisi tälle illalle kommentoida, että Panopticonin säestys Häxanille oli kyllä melkoinen pettymys. En nyt muista, onko selkäytimeen iskostunut elokuvan alkuperäinen vaiko vuonna ‑41 uusittu musiikki, mutta siihen verrattuna elävä versio oli tuskastuttavan ponneton esitys. Tosi sääli, odotin kyllä paljon.

Itse Häxan oli toki päheetä nähdä isolla kankaalla, eikä puolivillainen musiikki itse leffan tasoa heikennä.

sic. ( 20.6.2006 00:09)

Sen verran voisi tälle illalle kommentoida, että Panopticonin säestys Häxanille oli kyllä melkoinen pettymys. En nyt muista, onko selkäytimeen iskostunut elokuvan alkuperäinen vaiko vuonna ‑41 uusittu musiikki, mutta siihen verrattuna elävä versio oli tuskastuttavan ponneton esitys. Tosi sääli, odotin kyllä paljon.



Itse Häxan oli toki päheetä nähdä isolla kankaalla, eikä puolivillainen musiikki itse leffan tasoa heikennä.

Jaa ite digasin ihan täysillä. Ainoa asia mikä harmitti, että se oli liian hiljaisella. Eniten ilahdutti, ettei säestys ollut perinteistä klasaria, vaan jotain sellaista, mitä kuuntelen noin muutenkin. Ei tosin siis mitenkään kovin elektronista, vaikka oli jotain elektroniikkaa pelissä. Ehkä joku Sigur Ros voisi tehdä vähän vastaavanlaisen säestyksen.

Antti Vanhala ( 19.6.2006 17:30)

Nyt kyllä harmittaa kun lukee noita 70mm esitysten hehkutuksia. Hesarissa oli lauantaina juttua siitä koneenkäyttäjästä joka kiertää kaluston kanssa esittämässä filmejä. Itse olen nähnyt vain yhden 70mm Bristolissa joten ihan vain uteliaisuudesta, millaisessa/kuinka suuressa salissa filmit ajettiin Sodankylässä? Ilmeisesti teki oikeutta formaatille kun olivat sinne saakka hankkineet tuon siirrettävän kaluston? Tietysti seuraavaksi tulee mieleen missä muualla maailmassa näitä voisi nähdä.

Tänä vuonna Sodankylän kangas oli isompi kuin koskaan ja ilmeisesti suurempi kuin muilla Suomen festareilla. Italian Pordenonen mykkäelokuvafestivaaleilla on kuulema Euroopan suurin valkokangas. Saksan projektorimies oli kai suuntaamassa sinne seuraavaksi 70-millisten kanssa. Sodankylän tekniikkavastaavat uhosivat jo hankkivansa vielä isomman kankaan ensi vuodelle. Tänä vuonna 35-millisetkin näyttivät teltassa paremmilta, projektorikoppia jouduttiin kuitenkin siirtämään metritolkulla taaksepäin. Avaruusseikkailu oli luonnollisesti jumalainen kokemus; täysin virheetön ja puhdas kuva, musiikki soi taivaallisen kirkkaasti, edesmennyt Ligetikin kuuli sen varmasti.. Sääli, että aikaisemmin illalla näytetty Neil Young-dokkari särki äänentoistolaitteistosta jotain digikortteja (??) ja Avaruusseikkailun dialogit kuuluivat hieman puuroisesti.

Liisa_ ( 19.6.2006 17:42)

70 mm leffat ajettiin Sodiksessa teltassa. Se on helvetin iso sirkusteltta, jossa on kamalat penkit ja aina joku paalu edessä, mutta se on silti ihan saakelin hieno.

Hehee, kannattaa kaveerata äänimiesten kanss, niin saa teltan parhaan istumapaikan miksauspöydän edestä. Ei pylväitä edessä, kylmällä säällä jopa lämmitys.

No perkeleen perkele, että 2001:nkö lisäsivät ohjelmaan viime metreillä... olin kyllä lähdössä torstaina, mutta tuli sitten hyydyttyä kun matkakumppanit peruivat ja jetlagi painoi pahasti päälle. Tuon kun olisin tiennyt niin olisin vaikka kontannut paikalle.

Noista Sodiksen 70mm-leffoistahan vain 2001 ja Playtime oli "oikeita" ison formaatin elokuvia siinä mielessä, että ne on kuvattu 65mm negalle (Playtime tosin ei käyttänyt ihan koko nega-alaa). Muut olivat 35mm-suurennoksia, T2 vieläpä kuraiselta Super 35:lta peräisin. Kuten Sodiksessa varmaan nähtiinkin, niin 70mm:ksi suurennettu 35mm näyttää silti yleensä paremmalta kuin samojen leffojen 35mm printit – ja lisäksi 70mm printtiin saadaan tungettua kuusiraitainen analogiääni – joten ei tuossa mistään huijauksesta sentään ole kyse.



Bristolissa nähty restauroitu 70mm Playtime on kyllä mun kovimpia leffakokemuksiani ikinä. Täydellinen esimerkki elokuvasta, joka on oikeasti tehty alusta pitäen 70mm:ksi ja jossa formaatin upea resoluutio on todella valjastettu palvelemaan elokuvan taiteellista kokonaisuutta eikä tyhjänpäiväistä spektaakkelia. Vaati toki katsojalta sitä, että sääti uusiksi totutun tapansa katsoa elokuvaa – onneksi tämä puoli oli juuri vastikään treenattu kuntoon parin uuden 35mm Tati-kopion kanssa. En tiedä, onko Playtimea mitään järkeä koskaan esim. DVD:ltä katsoa, silloin se voisi oikeastikin jäädä sarjaksi "paskoja vitsejä kaatumisista".



Pakollisista 70mm-klassikoista on ainakin 2001 ja Lawrence of Arabia mulla vielä näkemättä. Kaiman ja muiden kiinnostuneiden kannattaa seurata tätä norjalaisten listaa, johon pyritään keräämään maailman kaikki isojen formaattien leffanäytökset (huvipuistojen IMAX- yms. paskaa lukuunottamatta).



(Edit: tuo sivu ei ole ikinä toiminut Mozilloilla, lähettäkääpä joku muu palautetta kun en itse edelleenkään jaksa.)



Lähin hyvä sauma on Oslon 70mm-festivaali, joka on aiemmin ollut aina Espoo Cinén kanssa päällekkäin mutta näyttää nyt siirretyn tammikuulle, päiville juuri ennen Tromssan festaria. Ja jos nyt norjani ei ole ihan ruosteessa, niin tuollahan taidetaankin näyttää myös se 2001 ensi vuonna.



Muita lähtijöitä..?

Antti Näyhä ( 21.6.2006 10:43)

Bristolissa nähty restauroitu 70mm Playtime on kyllä mun kovimpia leffakokemuksiani ikinä. Täydellinen esimerkki elokuvasta, joka on oikeasti tehty alusta pitäen 70mm:ksi ja jossa formaatin upea resoluutio on todella valjastettu palvelemaan elokuvan taiteellista kokonaisuutta eikä tyhjänpäiväistä spektaakkelia. Vaati toki katsojalta sitä, että sääti uusiksi totutun tapansa katsoa elokuvaa – onneksi tämä puoli oli juuri vastikään treenattu kuntoon parin uuden 35mm Tati-kopion kanssa. En tiedä, onko Playtimea mitään järkeä koskaan esim. DVD:ltä katsoa, silloin se voisi oikeastikin jäädä sarjaksi "paskoja vitsejä kaatumisista".

Bristolissa ja ilmeisesti Sodiksessa nähty Playtime oli ulkomaanmarkkinoille tehty, enklanti-voittoisempi versio, joka oli näinkin näyttävissä puitteissa selvästi epähauskempi ja vähemmän cool kuin "Ranska-versio" jota on tottunut fanittamaan. Erot on enimmäkseen melko pieniä, mutta Tatin komiikassa on usein kyse pienistä nyansseista.

Joo, mietinkin tuota silloin Bristolissa... kun ääniraita oli kerran DTS-levyllä, niin varmaankin leffa olisi ollut mahdollista ajaa myös ranskankielisenä, mutta kun tekstitystä ei ollut niin ehkä enkkudubia ajateltiin yleisöystävällisemmäksi? Sodis-webin mukaan siellä ois nähty englanniksi tekstitetty printti.

Criterionhan on syksyllä päivittämässä oman DVD:nsä uuteen painokseen, joka ois nyt tuo Bristolissa & Sodiksessakin nähty restauroitu versio paremmalla kuvalla ja molemmilla ääniraidoilla.



Edit: Jaa, mutta Lauri taisikin puhua ennen 2002 restaurointia liikkeellä olleesta lyhemmästä versiosta, jossa siis on muutakin eroa kuin ääniraidan kieli. Tati kun oli tiettävästi pakotettu leikkaamaan 70-luvun lopulla puolisen tuntia pois alkuperäisestä versiostaan, jota tämän restauroidun version pitäisi nyt taas aika läheisesti muistuttaa. Enpä kommentoi versioiden paremmuutta kun lyhempää en ole nähnytkään, mutta onhan toki tunnettu myös tapauksia joissa tämmöiset pakkolyhennykset ovat tehneet elokuvalle vain hyvää.

Joo, 35 mm ‑katseluista tuttu versio on reilusti lyhyempi. Director's cutin lisäkohtaukset on sinänsä jotain mistä Tati-fanin kuuluisi olla kiitollinen eikä ne mitenkään huonoja ole, mutta en ole varma tekevätkö ne kokonaisuudesta toimivamman. Vientiversion englanninkielisten repliikkien ja aksenttien kankeus on taas aika selvä heikkous, ja varmaan yksi syy siihen miksei Playtimestä tullut Amerikassa Mon onclen veroista hittiä.

Antti Näyhä ( 21.6.2006 10:43)

Lähin hyvä sauma on Oslon 70mm-festivaali, joka on aiemmin ollut aina Espoo Cinén kanssa päällekkäin mutta näyttää nyt siirretyn tammikuulle, päiville juuri ennen Tromssan festaria. Ja jos nyt norjani ei ole ihan ruosteessa, niin tuollahan taidetaankin näyttää myös se 2001 ensi vuonna.



Muita lähtijöitä..?

Enää pitäisi tietää tarkemmin millaisessa paikassa ne filminsä esittävät? http://www.nfi.no/english/aboutnfi/ antaa kyllä sen käsityksen että puitteet ovat varmaan asialliset.