Luokkataustan vaikutus elitistisyyteen

Mikä tekee ihmisestä elitistin?

Onko elitismi poikkeuksellisella älyllä varustetun henkilön luonnonmukainen tapa nauttia korkeakulttuurista? Vai onko se pelkkää yläluokan pentujen snobbailua ja kusipäisyyttä? Tällaisia ajatuksia tuli mieleen äsken ruokatunnilla, kun tajusin olevani työpaikassani eräänlaisen luokkataistelun noman’sländillä. Joudun tekemisiin tasapuolisesti sekä haisevien junttiduunareiden, että Chanel vitosta käyttävien johtoporras-porvarien kanssa. Keskusteluaiheet kummankin osapuolen edustajien kanssa päätyvät aina sattumalta elokuvien pariin, ja on varsin ahdistavaa huomata luokkataustan vaikuttavan varsin merkittävästi yksilön elokuvamakuun. Samaan ikäryhmään kuuluvan vertailuryhmän edustajista proletaarit pitivät lähinnä ison budjetin Hollywood-paska-action-paska2-kurasta, kun taas porrvarit katselevat YLE-Teemalta kaikkee hämäriä elitismi-juttuja. Tietenkin on helpompi ryhtyä katselemaan ranskalaisia homoleffoja, kun penskana levyseppähitsaajaisukki ei ole haukkunut niitä homoleffoiksi.



Mutta jos porrvarit ovatkin älykkäämpiä kuin proletaarit. Silloin porrvarien elokuvakatselutottumukset eivät olekaan kulttuurisidonnaisia. Kuitenkin tätä seikkaa vastaan puhuu se tosiasia, että suurin osa porrvareista on samanlaisia maahanmuuttajia maahanrahtaavia aivojen tyhjäkäyttäjiä kuin taviksetkin, Lisäksi on myös mainittava eräs poikkeustapaus. Nimittäin minä itse olen syntynyt niiiiin köyhään sukuun, että kukaan ei voi edes kuvitella sellaista. Korkea arvoisin sukulaiseni oli ehkä joku trukkikuski. Nykyään asiat ovat vähän paremmin, mutta joka tapauksessa koko lapsuuteni ajan jouduin katsomaan pelkkiä mustavalkoisia jenkkilännenleffoja tai Speden otsanläpsimistä. Jouduin koko ikäni taistelemaan jokaisesta elitismin murusesta. Asiaa pahensi kaveripiirini, jotka katselivat jotain Speed – Kuoleman Kyydissä kaltaista paskaa (Speed on muuten anagrammi Spedestä). Keanu Reeves on Paska. Myöhemmin Matrixin paskuus sitten räjäytti potin ja ryhdyin elitistiseksi Freedom Warrioriksi ja kosautin mentaalisesti kaikkien proletaarien väärät katselutottumukset ja rakensin rintamalinjan välille Spagu-Kitano-Miike. Tässä on kuitenkin se huono puoli, että olen jotenkin väliinputoajana, kun joudun jatkuvasti haukkumaan proletaari hengareitani paskasta elokuvamausta, mutta samalla haukkumaan porrvareita hinttareiksi, vaikka olen elokuvallisesti lähes samaa mieltä heidän kanssa.



Yhteenvetona luulisin vain pienen osan elitisteistä oikeasti tajuavan jotain elitistisistä elokuvista, muut ovat kultainen kädenpuristus persiissä syntyneitä porrvaripaskoja.



Luokkasota elää ikuisesti!

Johtoportaan edustajat eivät ole porvareita vaan nousukasduunareita (vrt. Land of the Dead: Kaufman ‑Cholo).

Proletaari, kulakki, porvari. Kaksi jälkimmäistä kuljetetaan Siperiaan.

Jos jaksaa, kannattaa ehkä tutustua Bourdieun teorioihin, joissa kulttuurinen maku on aina jollain tavalla sidoksissa yhteiskuntaluokkaan. Distinktio on keskeinen käsite, leffa- yms. kulttuurivalintoja ohjaa usein muista erottumisen tarve, joka vaikuttaa yhteiskuntaluokkien ja muiden ryhmien välillä mutta myös sisällä. Joku voi hakea hajurakoa ylemmän keskiluokan hienostelijoihin kuluttamalla massakulttuuria/jotain rehellisen rahvaanomaista tai päinvastoin, pakkaa voi sekoittaa loputtomiin.

Meinasin tässä taannoin aloittaa threadin 'Suomalaiset elokuvakatsojat' mutta asiasta voidaan keskustella nyt varmasti tässäkin threadissa.

Ballbuster tekee nyt jakoa 'elististien' ja 'tavisten' välille ilmeisesti yksilöllä käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. Kovasti yritetään tunkea myös rotua tai vähintäänkin maahanmuuttajia mukaan, vaikka jako (jako=elokuvamaku) voitaisiin paremminkin tehdä yksilön (korkea)koulutustaustan ja sitä kautta (yleensä) muodostuvan sivistyksen kautta.

menace ( 7.4.2006 13:17)

Kovasti yritetään tunkea myös rotua tai vähintäänkin maahanmuuttajia mukaan, vaikka jako (jako=elokuvamaku) voitaisiin paremminkin tehdä yksilön (korkea)koulutustaustan ja sitä kautta (yleensä) muodostuvan sivistyksen kautta.

Ei elokuvamakua voida mitata koulutuksella tai sen puutteella. Jonkinlaisena osviittana sitä voidaan kuitenkin pitää.

SickBoy ( 7.4.2006 13:21)

menace ( 7.4.2006 13:17)

Kovasti yritetään tunkea myös rotua tai vähintäänkin maahanmuuttajia mukaan, vaikka jako (jako=elokuvamaku) voitaisiin paremminkin tehdä yksilön (korkea)koulutustaustan ja sitä kautta (yleensä) muodostuvan sivistyksen kautta.

Ei elokuvamakua voida mitata koulutuksella tai sen puutteella. Jonkinlaisena osviittana sitä voidaan kuitenkin pitää.

No ei tietenkään voi, kuten totesit. Väittäisin kuitenkin, että korrelaatio näiden kahden välillä on väistämättä olemassa.

Kyllähän sekä koulutus että varallisuus on tekijöitä joilla ihmisiä voi jaotella eri ryhmiin, joita ehkä yhdistää tai erottaa jonkinlainen elokuvamaku (josta jotkut luokkapetturit voivat yrittää poiketa). Joka tapauksessa elokuva on perinteisesti vähemmän koulutettujen massojen laji verrattuna vaikka klassiseen musiikkiin. Asuinpaikan (isot kaupungit vs. kaikki muut paikat) merkitystä ei voi myöskään ohittaa.

Ainakin omalla kohdallani koulutuksella tai yhteiskuntaluokalla ei ole ollut niin suurta vaikutusta elokuvamakuun. Omat mieltymykset ovat muokkautuneet teini-iän kaveripiirin myötä ja tämä kaveripiiri on kyllä kokoelma täysin eritaustaisia ihmisiä. Kaipa sekin vaikuttaa, että kotona ei ole koskaan kielletty katsomasta jotain tai yritetty pakkosivistää millään kulttuurin saralla.

Crni ( 7.4.2006 13:39)

Ainakin omalla kohdallani koulutuksella tai yhteiskuntaluokalla ei ole ollut niin suurta vaikutusta elokuvamakuun. Omat mieltymykset ovat muokkautuneet teini-iän kaveripiirin myötä ja tämä kaveripiiri on kyllä kokoelma täysin eritaustaisia ihmisiä. Kaipa sekin vaikuttaa, että kotona ei ole koskaan kielletty katsomasta jotain tai yritetty pakkosivistää millään kulttuurin saralla.

Tätä juuri tarkoitetaan. Tuo ympäristön vaikutus (lapsuus, asuinpaikka jne.) on se todennäköisin vaihtoehto elokuvamaun muodostumiselle koulutuksen ja sitä usein seuraavan yhteiskuntaluokan ohella. Tuolla koulutuksen ja yhteiskuntaluokan vaikutuksella on siis vain tarkoitus yleistää asiaa massoihin, ei yksilöihin.



EDIT: typo

Lupasin Y:lle etten jatkossa kommentoi asiaa, mutta teen silläkin uhalla, että hän lähettää Speedot kintuissa olevan Phil Baronin oveni taakse.

En tiedä on Ballbuster jämähtänyt 30-luvun hakko ichiu ‑asenteeseen, mutta mikäli näin ei ole niin maahanmuuttaja-termin väärinkäyttöä pitäisi vähentää. Dhimmi-sukupolvi on tehnyt suomessa maahanmuutto-termistä kirosanan käyttäytymällä sitä kuin Suomessa tai Euroopassa ei olisikaan muita maahanpyrkijöitä tai jo maahan päässeitä kuin muslimit. Nykyisin termi ei yhdisty mihinkään muuhun kuin islamiin ja sen tuomiin ongelmiin, vaikka muslimien synnyttämät ongelmat ovat nimen omaan pakolaispolitiikan eikä maahanmuuttopolitiikan muodostamia.



Aina kun puhutaan korkeasti koulutetuista ihmisistä niin mieleen tulee Hanzkilla ja Catwoman. Tämä ei ainakaan kannusta ihmisiä opin tielle.

Mutta jos porrvarit ovatkin älykkäämpiä kuin proletaarit. Tämän muotoilisin toisin. Porvarit ovat yleensä lukeneempia kuin proletaarit. Foucoultia mukaillen heillä on siksi myös voimakkaampi itsekontrollin tarve, mikä selittää ehkä jotain massakulttuurin ja "korkea"kulttuurin kuluttamista koskevista lähestymistavoista (vrt. myöhempi Buñuel esimerkki). Tulee toki huomioida, että modernissa yhteiskunnassa vapaa-aika (hyvin keskeinen asia kaiken kuluttamisen kannalta) on jakaantanut melko tasan, ainakin jos sivuutetaan laskuista kaikista ylimmät yhteiskuntaluokat. Näin ollen siirtyminen eri kulttuuritasojen välillä tai ylipäätään itsensä sivistäminen ei ole kovin hankalaa, etenkään kun lähes kaiken kulttuurin luonne on kaupallistunut. Elitismiä ei jo siksi voi nähdäkseni sitoa luokkataustaan.



Elokuvanhistoriahan on sinänsä mielenkiintoinen, koska molemmista lähtökohdista (korkea/massakulttuuri) on syntynyt elementtejä elokuvankieleen. Ajatellaan vaikka D.W. Griffithin (ja myöhemmin studiojärjestelmän) pyrkimystä luoda mahdollisimman helposti seurattavaa ja ihmistä lähelle tulevaa draamaa rahvaalle (käsittääkseni hyvin huomattava osa 1910-1930 lukujen mykkäelokuvista sijoitti tarinansa ennemmin työläis- kuin porvariyhteisöön, esim. Chaplin. Vastaava kehitys näkyy yhä kaupallisessa viihteessä ja televisiossa.) ja sitten taas boheemien älykköpiirien kautta syntynyttä rikottua elokuvakerrontaa (Buñuel, joka sai voimakkaan uskonnollisen kasvatuksen ja kohdistaa koko uransa ajan kritiikkinsä juuri tähän yhteiskuntainstituutioon). Mitä tarvetta kulttuuri kenellekin edustaa?

ballbuster ( 7.4.2006 12:48)

Mikä tekee ihmisestä elitistin?



.... Nimittäin minä itse olen syntynyt niiiiin köyhään sukuun, että kukaan ei voi edes kuvitella sellaista. Korkea arvoisin sukulaiseni oli ehkä joku trukkikuski.

hmmm...suurin osa ihmisistä, niin Suomessa kuin muuallakin on köyhistä oloista...en nyt kuitenkaan jaksa tässä avautua.

ballbuster ( 7.4.2006 12:48)

Luokkasota elää ikuisesti!

IWW:n peruskirjan (preamble) suomennoksesta:



Työväenluokalla ja työnantajaluokalla ei ole mitään yhteistä. Mitään rauhaa ei voi olla niin kauan kun nälkää ja puutetta on olemassa miljoonilla työläisillä, ja niillä harvoilla, jotka muodostavat työnantajaluokan, on kaikki elämän hyvyydet. Näiden kahden luokan välillä täytyy taistelun jatkua niin kauan kunnes maailman työläiset järjestäytyvät luokkana, ottavat haltuunsa maan ja tuotantolaitokset, poistavat palkkajärjestelmän ja elävät sovussa luonnon kanssa.







Koko käännös löytyy tuolta.

http://www.iww.org/fi/node/899

Lothair I ( 7.4.2006 14:01)

Aina kun puhutaan korkeasti koulutetuista ihmisistä niin mieleen tulee Hanzkilla ja Catwoman. Tämä ei ainakaan kannusta ihmisiä opin tielle.

Mun on ainakin Catwomania jo ikävä.

kongon oskari ( 7.4.2006 15:12)

poistavat palkkajärjestelmän ja elävät sovussa luonnon kanssa.

Repesin.



Eihän tuo tarkoita nudismia?