Mikä tekee ihmisestä elitistin?
Onko elitismi poikkeuksellisella älyllä varustetun henkilön luonnonmukainen tapa nauttia korkeakulttuurista? Vai onko se pelkkää yläluokan pentujen snobbailua ja kusipäisyyttä? Tällaisia ajatuksia tuli mieleen äsken ruokatunnilla, kun tajusin olevani työpaikassani eräänlaisen luokkataistelun noman’sländillä. Joudun tekemisiin tasapuolisesti sekä haisevien junttiduunareiden, että Chanel vitosta käyttävien johtoporras-porvarien kanssa. Keskusteluaiheet kummankin osapuolen edustajien kanssa päätyvät aina sattumalta elokuvien pariin, ja on varsin ahdistavaa huomata luokkataustan vaikuttavan varsin merkittävästi yksilön elokuvamakuun. Samaan ikäryhmään kuuluvan vertailuryhmän edustajista proletaarit pitivät lähinnä ison budjetin Hollywood-paska-action-paska2-kurasta, kun taas porrvarit katselevat YLE-Teemalta kaikkee hämäriä elitismi-juttuja. Tietenkin on helpompi ryhtyä katselemaan ranskalaisia homoleffoja, kun penskana levyseppähitsaajaisukki ei ole haukkunut niitä homoleffoiksi.
Mutta jos porrvarit ovatkin älykkäämpiä kuin proletaarit. Silloin porrvarien elokuvakatselutottumukset eivät olekaan kulttuurisidonnaisia. Kuitenkin tätä seikkaa vastaan puhuu se tosiasia, että suurin osa porrvareista on samanlaisia maahanmuuttajia maahanrahtaavia aivojen tyhjäkäyttäjiä kuin taviksetkin, Lisäksi on myös mainittava eräs poikkeustapaus. Nimittäin minä itse olen syntynyt niiiiin köyhään sukuun, että kukaan ei voi edes kuvitella sellaista. Korkea arvoisin sukulaiseni oli ehkä joku trukkikuski. Nykyään asiat ovat vähän paremmin, mutta joka tapauksessa koko lapsuuteni ajan jouduin katsomaan pelkkiä mustavalkoisia jenkkilännenleffoja tai Speden otsanläpsimistä. Jouduin koko ikäni taistelemaan jokaisesta elitismin murusesta. Asiaa pahensi kaveripiirini, jotka katselivat jotain Speed – Kuoleman Kyydissä kaltaista paskaa (Speed on muuten anagrammi Spedestä). Keanu Reeves on Paska. Myöhemmin Matrixin paskuus sitten räjäytti potin ja ryhdyin elitistiseksi Freedom Warrioriksi ja kosautin mentaalisesti kaikkien proletaarien väärät katselutottumukset ja rakensin rintamalinjan välille Spagu-Kitano-Miike. Tässä on kuitenkin se huono puoli, että olen jotenkin väliinputoajana, kun joudun jatkuvasti haukkumaan proletaari hengareitani paskasta elokuvamausta, mutta samalla haukkumaan porrvareita hinttareiksi, vaikka olen elokuvallisesti lähes samaa mieltä heidän kanssa.
Yhteenvetona luulisin vain pienen osan elitisteistä oikeasti tajuavan jotain elitistisistä elokuvista, muut ovat kultainen kädenpuristus persiissä syntyneitä porrvaripaskoja.
Luokkasota elää ikuisesti!