3.4.2006 17:42
Hostel on täyttä fantasiaa, asenteesta tuli mieleen lähinnä Lamberto Bavan Demons. Päähenkilöistä ei oikein voi kiinnostua, tapahtumat rullaavat painajaisunen logiikalla ja kaasu hirttää kiinni sekä hyvässä että pahassa.
Tässä on vaan se ero, että Demonsissa on joitain kiinnekohtia todellisuuteen. Esim. Demonsin elokuvateatteri näyttää elokuvateatterilta. Ehkä tästä syystä (ja myös siitä, että lamberto osaa käytää kameraa) mukana on myös jotain fiilistä (tosin pilkin aika ahkerasti tämän kohdalla).
Joo en mäkään nyt väitä että leffojen tulisi olla yks yhteen todellisuuden kanssa. Kauhuelokuvista puhuttaessa tämä olisi mahdotonta. Mutta. Hostellin tarinassa nyt mentiin vaan niiden iisimpien ratkaisujen ja kliseiden kautta: dami = junnut vetävät pilveä. Itäeurooppa = täynnä köyhiä puolirikollisia lapsia, huippumalleja, kaljuja miehiä joilla on nahkatakki. Jenkkibäkkärit = tulevat eurooppaan vetään pilveä ja panemaan.
Tähän kun yhdistetään sitten juonen helpot ratkaisut eli nippu peräkkäisiä ihmepelastuksia (alkaen pahiksen liukastumisesta.)
Juuri näin. Ditto.