Miten pisteytätte elokuvan?

Fiilispohjalla mennään täälläkin, tähtiä yhdestä viiteen ja puolikkaat mukaan. Ja kuten Sorsimus tuolla aiemmin kertoikin, ei minullakaan tähditystä voi suoraan vertailla keskenään paitsi ehkä mykkäelokuvien kohdalla, joita tulee usein katsottua koko aikakautta hahmottaen.

sorsimus ( 11.1.2006 22:04)

Toisaalta vanhemmissakin elokuvissa esiintyy joskus niin häiritsevää taantumuksellisuutta, että joskus niistäkin putoaa sen takia pointseja, esim juuri Dirty Harry.



Ei mua häiritse jossain 60-70- luvun italoissa yksipuolinen naiskuva, rotunäkemys ym. puritanismi yhtään, mutta esim. uudessa Hollywood- elokuvassa sellainen taantumuksellisuus tiputtaa kyllä raskaasti arvosanaa



Osaltaan tuo maailmankatsomuksellinen pisteyttäminen varmasti toimii hyvin samalla tavalla kuin edellä mainitut fiilis- pisteyttämiset.

Heh, eli Dirty Harryn äärioikeistolaisuus on no-no, mutta tappohenkisimpien italocrimejen meininki, joka on DH:n inspiroimaa mutta vielä julmempaa, on sitten ok? Amerikkalaisten pitäisi tietää paremmin, mutta italialaiset no ne nyt on sellaisia?

Evil Lips Robber ( 11.1.2006 21:17)

Tällaiset ”Sixth Sensen juoni on ihan paska” –tyyppiset kommentit eivät kerro yhtään mitään elokuvasta eikä kommentin esittäjästä ja niitä on ikävä lukea.

Toivottavasti et halua tästä asiasta perusteellista selvitystä, sillä en ole aikonut katsoa Sixth Senseä uudestaan.

sud ( 12.1.2006 14:04)

Bladerunnerista on taas pakko ottaa tähti pois vanhentuneiden efektiensä vuoksi, jotka vaikeuttivat eläytymistä muuten ihan mukiinmenevään materiaaliin..

No huh huh mitä kommenttia!

sud ( 12.1.2006 14:31)

netzach ( 12.1.2006 14:24)

sud ( 12.1.2006 14:04)

Bladerunnerista on taas pakko ottaa tähti pois vanhentuneiden efektiensä vuoksi, jotka vaikeuttivat eläytymistä muuten ihan mukiinmenevään materiaaliin..

No huh huh mitä kommenttia!

Mitvit? Kuis nii? Siinä on kökköjä efektejä, jotka todellakin haittasi meikäläisen eläytymistä leffaan...

Noni. Löytyhän se bannattava vaihtoehtokin :)' /> Samalla voisi laitta ensimmäisen elitistin ignoreen.

sud ( 12.1.2006 14:31)

netzach ( 12.1.2006 14:24)

sud ( 12.1.2006 14:04)

Bladerunnerista on taas pakko ottaa tähti pois vanhentuneiden efektiensä vuoksi, jotka vaikeuttivat eläytymistä muuten ihan mukiinmenevään materiaaliin..

No huh huh mitä kommenttia!

Mitvit? Kuis nii? Siinä on kökköjä efektejä, jotka todellakin haittasi meikäläisen eläytymistä leffaan...

Mulla mustavalkoisuus pudottaa automaattisesti 1.5 pistettä poijjes. Vaikea sitä on eläytyä sellaiseen elokuvamaailmaan joka ei näytä oikealta eli värikkäältä.

Minä en pisteytä elokuvia. Miksi minun edes pitäisi?

Miksi te pisteytätte elokuvia?



Tämä kysymys ei ole tarkoitettu niille, jotka joutuvat pisteyttämään elokuvia työnsä puolesta, vaan niille jotka tekevät sitä ihan vapaaehtoisesti.

Young Hova ( 12.1.2006 12:42)

Heh, eli Dirty Harryn äärioikeistolaisuus on no-no, mutta tappohenkisimpien italocrimejen meininki, joka on DH:n inspiroimaa mutta vielä julmempaa, on sitten ok? Amerikkalaisten pitäisi tietää paremmin, mutta italialaiset no ne nyt on sellaisia?

Italocrimet menee kuitenkin jo tuon mainitsemani kategorian: "elokuvat, jotka ovat siirtyneet osaksi historiaa, eivätkä enää kommentoi tapahtumia". Pystyyhän Kansakunnan syntyäkin arvostamaan, vaikkei hyväksyisikään sen poliittisia messageja.



Mua on itse asiassa jo aika pitkään mietityttänyt se seikka, miksi DH jaksaa edelleen ärsyttää, miksei se vanhene? Jotenkin tuntuu, että se on niin hyvin tehty ja osuva kuvaus tietynlaisesta arkkityyppisestä konservatismista, että samalla tavalla kuin vaikkapa sotien välissä tehdyt aidosti humaanit poliittiset elokuvat (Suuri Illusio, Länsirintamalta...) ei DH:kaan vanhene.



(vielä enemmän) off- topic:



Dirty Harryssa mua on aina häirinnyt seuraava seikkaa:



1: elokuvan hyvä/paha- asetelma on hyvin jäykkä, DH ei tarjoa Harryn toiminnalle mitään vaihtoehtoista mallia. Se on joko his way tai yhteiskuntajärjestyksen täydellinen romahtaminen. Esimerkkejä elokuvista, joissa käsitellään samanlaista laillisuuden/laittomuuden ja omankäden oikeuden ongelmaa paljon monisyisemmin ovat esim Sylkevä Magnum ja Mies joka ampui Liberty Valancen.

Disco Studd ( 12.1.2006 15:16)

Minä en pisteytä elokuvia. Miksi minun edes pitäisi?

Miksi te pisteytätte elokuvia?

Harvoin tulee tähdissä mietittyä, ja silloin niitä saa taitellisen merkittävyyden ja nautinnollisuuden kokonaisuudesta. Eli usein perstuntumalla, jossei voi nojata institutionaalisen taidekäsityksen suomaan turvaan.



"Töissä" annan elokuville hämähäkkejä, jotka kertovat että ne on arvosteltu alakulttuurikontekstissa jossa koko julkaisukin pyörii. Hämähäkkejä jaan, sillä niillä voi usein selventää tekstissä viljeltyä ironiaa. Tai luoda semmoista. Hämähäkkejä saa myös vampyyreistä ja alakulttuurihahmoista, ei pelkästään elokuvallisista ansioista.

Tähdet ovat nopeasti omaksuttavaa viihdettä. Tähtivaeltajassa tämä näkyy konkreettisimmillaan, koko tähditys tuntuu olevan tähdittämiselle vittuilua. Ja kyllä sillä viihdearvoa on, olkoon sitten kuinka kulunutta.

sud ( 12.1.2006 14:58)

Red Right Hand ( 12.1.2006 14:52)

sud ( 12.1.2006 14:31)

netzach ( 12.1.2006 14:24)

sud ( 12.1.2006 14:04)

Bladerunnerista on taas pakko ottaa tähti pois vanhentuneiden efektiensä vuoksi, jotka vaikeuttivat eläytymistä muuten ihan mukiinmenevään materiaaliin..

No huh huh mitä kommenttia!

Mitvit? Kuis nii? Siinä on kökköjä efektejä, jotka todellakin haittasi meikäläisen eläytymistä leffaan...

Mulla mustavalkoisuus pudottaa automaattisesti 1.5 pistettä poijjes. Vaikea sitä on eläytyä sellaiseen elokuvamaailmaan joka ei näytä oikealta eli värikkäältä.

Jaha. Nää on näitä jätkiä, jotka saa orkut Jedin paluun glider-efekteistä metsätakaa-ajo-kohtauksessa..

Jep, that's me alright.

Mieluummin yrittää kirjoittaa edes jotain nähdystä elokuvasta sen sijaan että pisteyttää yhdestä viiteen tähdillä. Molempia tapoja olen kuitenkin käyttänyt. Pisteytys tuntuu vielä tyhmemmältä topiceissa, joissa listataan tietyn ohjaajan nähtyjä elokuvia. Jättää mieluummin osallistumasta niihin, koska ensimmäinen ajatus jonkun vuosia sitten nähdyn leffan kohdalla on ennemmin "pitäisiköhän tää katsoa uudestaan?" sen pisteiden/tähtien määrän miettimisen sijaan. Jos vaikkapa Zardozin on nähnyt viimeksi 15-vuotiaana, niin saattaa olla että sen näkee nyt katsoessaan hieman eri tavalla. Ja pisteyttää jos välttämättä haluaa.

Tähdillä ja parilla lauseella. Mielestäni on hyvä että elokuvasta kertoo jotain edes parilla sanalla, etteivät arvostelut ole tyyliä:

Jean Pierre Cusela : Sacre Bleu (1921) ** (=ei mitään kuvausta ja tuntematon ohjaaja/elokuva).



Eihän tuollainen ole kovin informatiivista lukijalle. Toisaalta jos elokuva on yleisön hyvin tuntema, niin en odota täältä foorumin puolelta mitään suuria juonikuvauksia ja Peter Von Bagh-esseitä. Tärkeintä mielestäni on että arvostelija pysyy linjassaan eri elokuvien suhteen, oli linja sitten mikä tahansa.



Tuolla edellä on pohdittu myös eri genrejen elokuvien arvostelua. Ja tottahan se on. Esimerkiksi komedia lajityyppinä on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on antaa jollekin höpsölle sekoilulle viittä tähteä vaikka se olisikin kuinka hauska. Tosin on myös todettava, että aika moni 80-90-lukujen hauskassa maineessa oleva komedia on osoittautunut melkoiseksi pettymykseksi vuosia myöhemmin nähtynä ja noissa kyllä monesti aika kultaa muistot. Sen sijaan esim. draamaelokuvat kestävät laadullisesti aikaa huomattavasti paremmin. Komedian osalta olen asettanut ylimmän tason sinne missä esimerkiksi Simpsonit olivat parhaimmilla kausilla: Monella tasolla oivaltavaa ja osuvaa huumoria.



Toki se elokuvan jälkeinen fiilis merkkaa paljon eli onko elokuva onnistunut tehtävässään. Enkä näin ollen näe mitään ristiriitaa että annan vaikka Rambo II:selle neljä tähteä samoin kuin jollekin laadukkaalle draamalle.



Oma tähditys menee jotenkin näin:

***** Klassikko ja monelta osin merkityksellinen elokuva minulle. (En anna tätä vuoden aikana kuin harvoin).

****½ Erinomainen mutta voi olla jollain osa-alueella puutteellinen (esim. liian pitkä kestoltaan jne.)

**** Hyvä (Tälle tasolle päästään kun on tehty hyvää perustyötä. Usein valmistumisvuotensa eri genrejen parhaimmat yms. saavat vähintään tämän)

***½ Keskitasoa parempi elokuva. (Voi suositella muillekin. Tulee annettua suhteellisen usein.)

*** Ihan ok. (Keskitasoinen ja todennäköisesti uusintakatselun arvoinen elokuva.)

**½ Katsottava (Yleensä standardit täyttävä perushuttu. Tehty excel-taulukon läpi. Ajaa vielä asiansa, eikä suuremmin vituta katsoa, mutta harvoin jää esim. omaan dvd-hyllyyn.)

** Huono. (Elokuvan jälkeen hienoinen fiilis että olisi voinut jäädä näkemättäkin, usea asia päin peetä).

*½ Erittäin huono. (Harvoin tulee annettua koska usein näitä ja tätä huonompia välttää ihan tarkoituksella).

* Täysin paska. (Tulee harvoin ja tylysti mutta ansaitusti.)

½ Rikos ihmiskuntaa vastaan. (En ole muistaakseni antanut vielä yhdellekään elokuvalle tällä foorumilla. Toivottavasti ei tarvitse antaakkaan).

0 (Jätetään vielä optiona jos tarvitta on. Eli potkaistaan munille ja revitään matto alta).

Fiilispohjaisesti. Tietenkin leffan konteksti vaikuttaa jonkin verran, esim. omaperäisyyden puute voi ärsyttää ja täten heikentää fiilistä ja pisteitä. Leffasta nauttiminen on pääasia, oli se sitten viihdyttävyyttä tai esteettistä arvoa. Viihdyttävä paska ei ole paskaa.

Tähdet menee yksinkertaisesti näin (ei mitään puolikkaita, turhaa touhua):

***** Henk.koht. suosikki. Nautin suuresti ja pyrin katsomaan päätekijän muutkin leffat.

**** Suosittelen kovasti. Genrensä parhaimmistoa ja ostamisen arvoinen.

*** Suosittelen, katsomisen arvoinen, ehkä enemmänkin genren/tekijöiden faneille.

** En suosittele, ehkä katsomisen arvoinen genren/tekijöiden faneille, mutta ei kummoinen. Ei silti myöskään aiheuta (paljon) vitutusta.

* Ei. Aiheuttaa vitutusta.



Lähinnä tähtiä tulee annettua, koska niillä on helppo pitää kirjaa katsomistaan elokuvista ja siitä mitä kannattaisi katsoa uudestaankin ja mitä taas ei. Samantyylisen maun tai tietyistä leffoista pitävän tähdityksiä seuraamalla saa hyviä suosituksia.

Sama mentaliteetti on ollut meikäläisellä aina:

***** Täydet tähdet irtoavat useimmin silloin, kun teos on ajaton ja vanhenematon. Myös "esimerkkielokuvat, joihin tullaan vertaamaan" ansaitsevat viitosen.

****1/2 Semmoinen ihan pieni jokin vivahde puuttuu ikiklassikkoudesta (no shit, Sherlock). Monasti ylipituus pudottaa tuon puolikkaan.

**** Tämä on "erittäin hyvä", jonkinlainen vedenjakaja hyllyynjäävien ja eteenpäinmyytävien dvd:iden välillä.

***1/2 Kolme ja puoli on oma henk.koht. kiintopisteeni, yleisin antamani tähtimäärä, hyvän ja miellyttävän elokuvan arvosana.

*** Kolme tähteä tulee usein leffalle, jolta on odottanut enemmän, ja joka jää ihankivaksi.

**1/2 Kertakäyttöisen elokuvan arvosana.

** Jotain yksittäistä kehumisenarvoista, mutta kokonaisuutena jo harmittaa.

*1/2 Puolentoista tähden elokuva pitää hereillä, muttei herätä (kummassakaan) päässä mitään.

* Tämä on sitten jo varoitus muillekin, notta välttäkää. HuonoHuono.