Mikä vituttaa TV:ssä?

Sub-tv:n toistuva disinformaatiotulva kanavalla esitettävien elokuvien yleistiedoista. Tuota paskaahan taas piisaisi. Pari viimeisintä esimerkkiä: John Carpenter's Halloween – Naamioiden yö valmistus vuodeksi julistettu 1977 kera kuvan Rob Zombien ohjaamasta umpipaskasta uudelleen filmauksesta. Jackie Brown kuulutettiin viime-esityksen etkoilla iloisesti Tarantinon esikoisohjaukseksi, jota voi jo hyvällä syyllä pitää suoranaisena välinpitämättömyytenä julkistettujen ohjelmien taustakartoitusta ajatellen.

Mikä vittu siinä on, ettei valtakunnallisilla kanavilla nähdä muuta kuin paskaa tiistaista keskiviikko aamyöhön välisenä aikana!?!? Onko ohjelmantarjoajilla jokin perkeleen veljeskuntasääntö asiasta?

Toivottavasti sallitte, että otan tähän väliin ketjun otsikkokysymyksen kirjaimellisesti. Taannoin nimittäin havahduin siihen, että nuo halvimmat, kerrassaan lumoavan hintaiset äly-tv:t:hän ovat silkka 800-pound gorilla, elefantti nurkassa! Hittovie, isäpappa tuli hiukan yli kuukausi sitten ostaneeksi halvan TCL:n, ja jo prakaa prkl! Pimeni ja hiljeni! Jäivät emmerdalet vahtaamatta, kun gigantin helpdeskniilokin tulee käymään vasta ensi viikon alussa, ehkä.

Onko noiden halpojen telkkareiden tarkoituskaan pysyä koossa? Hemmetinmoista valikkonuorallatanssia ja yhteensopimattomuuksien sekä päivitystarpeiden riemujuhlaa ainakin riittää. Yli vii... yli nelikymppiset ovat aivan pulassa noiden laitteiden ja niiden kusisten käyttöliittymien kanssa.



Eikö tällaiselle romutehtailulle voi etenkään nykytilanteessa mitään? Kymmenen vuoden päästä olemme hukkuneet älytelevisiojätteeseen, jos ei tämmöiseen järjettömyyteen puututa.



Salon Seudun Sanomien insinöörikolumnistille oli tuttu kodinkonemyyjä antanut ymmärtää, että oikeasti hyvästä tv:stä pitää maksaa noin 2000. Myyntipuhetta vai tyly totuus vuonna 2018?



Mutta tosiaan: tämä vituttaa TV:ssä!

Taulutelkkareissa on ilmeisesti nykyään kondensaattorit se heikoin lenkki. Miksi käyttää 5 senttiä maksavia toimivia osia tehtaalla, kun voi käyttää 1 sentin maksavia hajoavia osia.

http://apike.ca/content/2012/11/how-find-bad-capacitors-tv.html

Ennen vanhaan ajateltiin, että teknologian tehtävänä on ennen kaikkea helpottaa ihmisten elämää, joka tuntuu jokseenkin jalolta periaatteelta. Kertakäyttökulttuurin surillisena aikana tuon periaatteen tuntuu korvanneen ajattelu, minkä mukaan kaikki toimiva ja vähänkin yksinkertainen nyt vain on niin 1900-lukua.

Mihinkään ei ole unohtunut ne televisiot, joiden häiriöt sai yleensä korjattua lievää väkivaltaa käyttämällä tahi vaikkapa junat, jotka kulkivat pisteestä A pisteeseen B, useimmiten vieläpä aikataulussa. Sitä vastoin herran vuonna 2018 ei kukaan tunnu perustavanlaatuisesti ymmärtävän nykylaitteitten algoritmien toimintalogiikkaa edes sen verran, että elektroniikan "hajotessa" kyettäisiin muuhunkin kuin hartioitten kohautteluun laitteen maksaneen tappioksi. Jostain (kröhöm!) syystä vastaavanlaiset vaatimukset ovat nykylaitteille ylivoimaisia. Digisiirtymäriitin jälkeen on television(kin) katselusta tullut turhankin monimutkaista ja aivan turhaan.



Vaan auta armias, kun jokin sitten hajoaa, on sen korjauttaminen joko (muka) mahdotonta tahi ainakin niin monivaiheinen operaatio, että siihen sisältyy kaikkea sanasalasanastoista, englanninkielisen teknisen terminologian kertaamiseen ja automaattisissa puhelinvaihteissa roikkumiseen. Liekö mikään ihme, että teknologia on useissa tutkimuksissa ja kansalaiskyselyissä päihittänyt stressin lähteenä surkean sään jo niin kauan, ettei tällaisista päivänselvyyksistä kuule enää edes puhuttavan.



Jos kapitalismi toimisi niin kuin mitä usein kuulee yleisesti väitettävän, olisi markkinoille jo ilmestynyt vähintään kestävää palikkateknologiaa kaikille, jotka eivät halua interrrrrnet sisältöjä televisioon, imuroida silitysraudoilla, shoppailla typerillä sykemittareilla enempää kuin ymmärtää tuota yhden suunnan politiikkaa vaihtoehtojen viidakossa, jossa loputtomanoloisten vastoinkäymisten osittaisellekaan selättämiselle tarjotaan ainoiksi lääkkeiksi kaupanpurkua tahi taas uuden laitteen hankintaa. Luulisi, että tuollaiselle olisi oletusarvoisesti ilmeinen markkinarako.



Sanomattakin selvää, että pitkällä juoksulla yksinkertainen ja kestävä käyttöteknologia on lopulta ainoa vaihtoehto, jos ylipäätään halutaan käyttää vempaimia ja samalla pitää planeetta jollain tapaa elinkelpoisena. Teknologian kuuluu mukautua ihmiseen, eikä ihmisen teknologiaan!!! On ryhdyttävä suunnittelemaan ja tuottamaan laitteet niin, että niiden särkeminen on, jos ei mahdotonta, niin vähintäänkin vaikeaa ja korjaaminen helppoa eikä päinvastoin.



Nykyisen televisioni ostin 2014, ja sattuneista syistä (ikävä kyllä) täysihintaisena, joka nieli kuten sanonta kuuluu: "omat, lainatut ja varastetut". Ajatuksena oli, että lippulaivamallista irtoaisi kaiken perehtymisen jälkeen ja sen valossa halpaa tahi halvempaa huomattavampi hyöty, joka tätä kirjoittaessa on osoittautunut oikeaksi, puuta koputellen. Selvää tietenkin on, ettei mikään takaa maanantai kappaleen osumattomuutta kenenkään kohdalle valmistajatahon mallistoon tujottamatta.

YLE Areena ei saa millään toimimaan tekstityksiään puolisen vuotta sitten uudistetussa palvelussaan. 

Asiasta on tainnut tulla niin paljon valituksia, että Yle on luonut oman sivun 

ongelman kanssa painivien avuksi.

Mutta silti aina vaan:

Dokkarissa 

69 minuuttia 86 päivästä

 on olevinaan neljät käännöstekstit, joista ei kuitenkaan saa näkyviin yksiäkään. Niiden sijasta tyrkytetään tekstitystä jostakin tosi-TV-hömpästä nimeltä Vakisuhteessa.

Palautepalvelun tekninen tuki ei koskaan vastaa, joten kommunikointi sen kanssa on yksisuuntaista.

Suoria sitaatteja Yleisradion ohjelmatiedoista:

10. 1. 2019 klo. 13.50

Kesäkino

(1972) Eroottinen elokuva leskirouvan seksuaalisesta vapautumisesta ja lemmensuhteesta balttilaisen lääkärin kanssa. Pohjautuu Aila Meriluodon romaaniin. N: Tea Ista ja Paul Osipow. O: Matti Kassila. ohjelmatekstitys (suomi) 1 h 30 min.

14. 1. 2019 klo. 20.00

Dok

Elokuvaohjaaja Claes Olsson täytti 70 tänä vuonna, mutta tahti ei hidastu. Lukemistaan odottavia kirjoja. Papereita lattiasta kattoon. Värikkäitä jalkapallopaitoja omenapuiden väliin pingotetulla narulla. Auringossa kimaltavia kunniamerkkejä. Claes Olsson on monien intohimojen mies. Toimittaja: Kati Grönholm. HD ohjelmatekstitys (ruotsi) 30 min.

15. 1. 2019

klo. 21.45

Kino

(1987) Humoristinen kuvaus keski-ikäisen elokuvatuottajan harharetkistä. Pääosissa Claes Olsson, Satu Silvo, Marcus Weckström, Eboni ja Juha Muje. Ohjaus Claes Olsson. ohjelmatekstitys (suomi) 1 h 20 min.

Matti Kassilan 1972 ohjaama elokuva "Kesäkino"? Ruotsinkieliseltä nimeltään "Sommarbio"? Ei sellaista ole olemassakaan. Yle esitti 10. 1. elokuvan Haluan rakastaa, Peter.

"Dok" on oikeasti Surrealism i Kottby, eli Surrealismia Käpylästä.

Huomenna Teemalta ei tule mitään "Kinoa", vaan elokuva Elvis kissan jäljillä (yhdysviivalla tai ilman).

Lisäksi Ylen ohjelmistossa on ollut useita "Dokumenttiprojekti"-nimisiä elokuvia.

Ei enää mikään, luovuin televisiosta 10 vuotta sitten. Ei ole tullut ikävä :)

Yle Teeman harvinaisen paska elokuvatarjonta kesällä 2020. Missä on esim. mondo, italowestern, kauhu, eurocrime, Dogma95, 1970-luvun toiminta/jännitys, joita vanhoina hyvinä aikoina kanavalla esitettiin?

Miksi YLE Areenassa ilmoitetaan varsinkin pohjoismaiden ulkopuolisten elokuvien kieleksi oletusarvoisesti englanti?

Esimerkiksi huomenna nähtäville tuleva ranskalais-israelilainen Je danserai si je veux, eli 

לא פה, לא שם. Miksi lisätiedoissa lukee TV-lähetyksen ääniraidat

englanti 5.1-ääni, kun elokuvassa puhutaan arabiaa ja (nyky)hepreaa?

Love Childissa puhutaan miltei pelkästään farsia ja turkkia. Ylen mukaan se on englanninkielinen.

School of seduction on venäjänkielinen. Englantia ei puhuta kuin diplomaattikutsuilla muutama lause.

Myös puolalaisen Andrzej Wajdan Puolassa ohjaama viimeinen elokuva Powidoki on mukamas englanninkielinen.

Jne.

Miten Ylessä voitiin tietää Wajda-elokuvassa olevan 

5.1-ääni, mutta ei sitä paljon olennaisempaa asiaa, että elokuva on puolankielinen?

Elokuvalle Der Hauptmann Yle ei ilmoita kieltä ollenkaan. Parempi niin, kuin antaa hällä väliä-asenteella jatkuvasti väärää ja epäluotettavaa tietoa.

Neon Maniac (27.2.2018 21:45)

Sub-tv:n toistuva disinformaatiotulva kanavalla esitettävien elokuvien yleistiedoista. Tuota paskaahan taas piisaisi. Pari viimeisintä esimerkkiä: John Carpenter's Halloween – Naamioiden yö valmistus vuodeksi julistettu 1977 kera kuvan Rob Zombien ohjaamasta umpipaskasta uudelleen filmauksesta. Jackie Brown kuulutettiin viime-esityksen etkoilla iloisesti Tarantinon esikoisohjaukseksi, jota voi jo hyvällä syyllä pitää suoranaisena välinpitämättömyytenä julkistettujen ohjelmien taustakartoitusta ajatellen.

Huomasin samanlaisen jutun telkussa. Joku vanhempi leffaa oli telkkarissa mutta telkun tiedoissa puhuttiin selvästi remakesta.

Takeshi666 (11.8.2020 01:14)

Neon Maniac (27.2.2018 21:45)

Sub-tv:n toistuva disinformaatiotulva kanavalla esitettävien elokuvien yleistiedoista. Tuota paskaahan taas piisaisi. Pari viimeisintä esimerkkiä: John Carpenter's Halloween – Naamioiden yö valmistus vuodeksi julistettu 1977 kera kuvan Rob Zombien ohjaamasta umpipaskasta uudelleen filmauksesta. Jackie Brown kuulutettiin viime-esityksen etkoilla iloisesti Tarantinon esikoisohjaukseksi, jota voi jo hyvällä syyllä pitää suoranaisena välinpitämättömyytenä julkistettujen ohjelmien taustakartoitusta ajatellen.

Huomasin samanlaisen jutun telkussa. Joku vanhempi leffaa oli telkkarissa mutta telkun tiedoissa puhuttiin selvästi remakesta.

Herra jumala, joku quottaa foorumilla!? Joo, vastaavia "etikettivirheitä" osuu eteen tuon tuosta. Devariaikana vastaavaa oli kansilehtien infot turvoksissa --- vieläkin vituttaa muistellessa! Se kansilehden takaosio on tuotteen käyttöliittymä ja lupaus sisällöstä. Asia, joka tuntuu unohtuvan eräiltäkin tahoilta vielä tänäkin päivänä. Jaksanu toimia lapsenlikkana enää aikoihin.

Yle esitti Komisario Montalbano-sarjan episodin Turvaverkko 19. 7. ja episodin Ystävän kuolema 26. 7., vaikka alkuperäiset esityspäivät olivat toisinpäin 9. 3. (Salvo amato, Livia mia) ja 16. 3. (La rete di protezione).

Turvaverkko jäi mahdollisesti 36-osaisen TV-elokuvasarjan viimeiseksi Italiassa, mutta Suomessa sarja päättyi toiseksi viimeiseen.

En ole vielä katsonut kumpaakaan, mutta olisi aika yllätys, jos Ylessä oltaisiin oltu italialaisia viisaampia esitysjärjestyksestä päätettäessä.

---

Molemmat käyty läpi. Ei noiden katsominen väärässä järjestyksessä haittaa, jos kohta en löytänyt mitään syytä esittääkään sillä tavalla.

Jäähyväisten makua oli. Komisario Montalbanon luonut kirjailija Andrea Camilleri kuoli 2019, eikä sarjaa yksinvaltaisesti vuodesta 1999 ohjannut Alberto Sironi saanut näitä kahta valmiiksi ilman pääosan esittäjän Luca Zingarettin co-ohjausta.

(Kun nyt muistelemaan tuli ryhdyttyä, niin minua on jäänyt harmittamaan vuoden 2005 episodi Kuoleman apaja [Il giro di boa]. DVD:llä nimellä Käännekohta.

Silminnäkijäksi sattunut nainen kertoo komisario Montalbanolle nuoren pojan joutuneen pakotetuksi autoon. Komisario kysyy auton rekisterinumeroa, mutta sitä nainen ei ollut huomannut katsoa. Myöhemmin lammaspaimen todistaa nähneensä kun sama poika kuoli yliajossa. Taas komisario kysyy rekkaria, jota mies ei nähnyt kiviaidan takaa. Kummallakaan kerralla komisario ei kysy mitään autosta. Ei merkkiä, väriä tai mallia. Mitä jos se olisi ollut molemmissa tapauksissa vaikka oranssinvärinen farmari-Volvo? Luulisi, että moinen tieto olisi ollut avuksi asian selvittämisessä.)

YLE Teema Fem esittää huomenna 3. 12. Masaki Kobayashin 1967 ohjaaman japanilaisen elokuvan 

Jôi-uchi: Hairyô tsuma shimatsu, samalla suomenkielisellä n

imellä Laskeva aurinko kuin teattereissa 1981.

Yle informoi elokuvasta kiinnostuneita:

Ohjelman tiedot

Alkuperäisnimi

Samurai Rebellion

Kuva 16:9 HD

TV-lähetyksen ääniraidat

englanti stereo

Tekstitys

suomi

ruotsi

Katsottavissa vain Suomessa 

  

Harmillista, että elokuva on dubattu englanniksi. Kiitos kuitenkin varoituksesta. Taidan jättää väliin.

Ei ole kehumista myöskään Paramount Networkin tiedotuksessa elokuvistaan:

2012



Huomenna klo 22:00, Paramount Network

Akateeminen tutkija avaa portaalin rinnakkaistodellisuuteen ja saa yhteyden kaksoisolentoonsa estääkseen Mayojen ennustaman maailmanlopun.

Huomenna 6. 12. esitettävän elokuvan nimi 2012 tuo tietysti mieleen Roland Emmerichin katastrofielokuvan vuodelta 2009. Sinne ohjaa myös Telkun IMDb-linkki. Mutta en minä ainakaan muista siinä olleen mitään "portaalia". Ja kaksoisolentoja vieläkin vähemmän.