Forssan mykkäelokuvafestivaalit 2005

Murnau (2.8.2005 20:19)

Rikhard (2.8.2005 15:24)

Rantasipistä saa paikan 53 eurolla, jos on ykkösbonuskortti, mutta sijainnista en osaa sanoa yhtään mitään. Huoneet ovat varmasti vähän esteettisempiä kuin Koskenniskassa.

Rantasipi on valtatien varrella, hieman Forssan liittymästä Helsinkiin päin. Kaikilla aiemmilla kerroilla olemme vaimokkeen kanssa majoittuneet Pumpulienkeliin, josta ei ole Elävien kuvien teatterille kuin parisataa metriä matkaa. Vaihtelun vuoksi vaihdettiin täksi vuodeksi kuitenkin tuohon Rantasipiin, saas nähdä millainen paikka on kyseessä.

Niinpä todella, taitaa tuo Pumpulienkeli olla siinä saunasillan (vai mikä sen nimi onkaan) toisella puolella, vai olenko ihan hukassa? Onko hieno paikka, kannattaako vaivautua vaihtamaan hikinen Koskenniska hieman kalliimpaan kun koulun bileissä käy remuamassa?

Pumpulienkeli on siinä torin reunalla, eli teatterilta joen yli ja pian ollaankin hotellin takapihalla. Hienoudesta en tiedä, ihan tavallinen mesta ainakin omasta mielestäni. Aamiaiset ovat ainakin meidän reissuillamme olleet erinomaiset. Ja rauhallinenkin paikka on, edes yökerhon megastarojen (Eini, Taiska) konsertit eivät ole häirinneet.

Nostetaanpa hetkeksi ylös.

Oliko ketään elitistiä paikalla? Itse katselin viisi elokuvaa, eikä yksikään osoittautunut todella huonoksi. Säestykset olivat pääosin hienoja ja festivaalivieraskin oikein mielenkiintoinen tuttavuus. Kaikin puolin hyvä reissu.



King Vidor: The Show People ****½

Kauan tämän näkemistä odotin, eikä pettänyt. Hauska satiiri Hollywoodin maailmasta. Marion Davies oli pätevä, kohtaus Chaplinin kanssa oli klassinen.



Alan Crosland: The Unbeliever ***

Steven Spielbergiä vuodelta 1918. Varsin näyttäviä sotakohtauksia, mutta vastapainoksi julmetusti imelyyksiä ja latteuksia. Lopussa meinasi mennä aivan överiksi, mutta onneksi elokuva ehti loppua.



Frank Capra: The Strong Man ***½

Harry Langdon ‑komedia. Toimi ajoittain erittäin hyvin, mutta toisinaan kävi melkoista tyhjäkäyntiä. Tarina kesti kyllä koossa loppuun saakka, vaikka suoraviivainen ja ennalta-arvattava olikin.



Tod Browning: West of Zanzibar ****

Todellinen helmi. Lon Chaney oli vahvassa vireessä, samoin Lionel Barrymore ja miesten kohtaamisessa oli todellista vihan tunnetta. Ei menettänyt tehoaan, vaikka lopussa mentiinkin jo perinteisen draaman puolelle. Erittäin näyttävä ja tunnelmallinen elokuva, jota Heikki Elon orkesterin mahtava säestys entisestään korosti.



Erich von Stroheim: The Wedding March *****

Mestariteos.

Minä olin paikalla! Eilen ajeltiin emännän kanssa mestoille ja tsekattiin seuraavat:

The Strong Man (****)

West of Zanzibar (***), todella elitistinen, visvan ja kusenhajuinen viidakkomelodraamasploitaatio! Helppo tunnistaa Freaksin tekijän leffaksi.

Häämarssi (****1/2)



Forssa on todella miellyttävä pikkukaupunki ja tapahtuma kokonaisuudessaan todella lämminhenkisen maanläheinen. Festarivieras Eric Jotainkin oli hyvässä iskussa ja heitti hyvät esittelyt kahteen ensimmäiseen näytökseen.



Musiikeista mulle meni parhaiten tuon Strong Manin yhden miehen piano-huuliharppu-harmooni- veistely, ainakaan nuottivalot eivät valaisseet salia niinkuin noissa muissa! Hyviä olivat toki nuo muutkin säestykset.

Hitto, olipa bakkanaalit. Näistä festareista kannattaa ottaa irti mahd. paljon niin kauan kuin homma pysyy pienenä, intiiminä ja lämminhenkisenä. Nykyinen meininki sopii ainakin itselleni erittäin hyvin. Ja Pumpulienkelissä oli Tummaa Sakua kompaktiin 5 euron hintaan per pullo!

Tänä vuonna tajusin yhden tärkeän mykkäelokuvien funktion. Esimerkiksi juuri Wedding March osoittaa, että vanhatkin elokuvat voivat olla yhtä kipeitä ja traagisia kuin nykyelokuvatkin. Ei ole happy endiä, ei ole viimeinen otos suudelma! Monella on varmasti sellainen käsitys, että koska ennen ei voinut näyttää kankaalla aivan mitä tahansa, olisivat elokuvat siitä johtuen pelkkää hömppää.



Panitteko muuten merkille, että tämän vuoden festivaalivieras näytti jonkin verran Stanley Kubrickilta!



Paan palautetta flickoille, että käännetään ensi vuonna lamppuja mahd. paljon, jos päästään taas messiin.



Strong Manin säestänyt Eero Grundström on sen lajin tyylifriikki, että hänen tasolleen me tavalliset kuolevaiset emme koskaan tule pääsemään. Mies voitti pari vuotta sitten Helsingissä kaitafilmien säestyskilpailun... suht suvereenisti.

Olitkos pianon varressa Häämarssissa?

Eittämättä, nyt kun kerran puheeksi tuli.

No hitsi, muistin kyllä, että olit maininnut jotain esiintymisestä, mutta epäröin ujouttani tulla esittäytymään ratkaisevalla hetkellä.

Tuolta FilmGoerin sivuilta löytyy raapustelua:

http://www.leffa-arviot.com

sorsimus (5.9.2005 20:51)

No hitsi, muistin kyllä, että olit maininnut jotain esiintymisestä, mutta epäröin ujouttani tulla esittäytymään ratkaisevalla hetkellä.

Sama täällä. Tarkoitus oli tulla morjestamaan, mutta tuli muita – hieman yllättäviä – aktiviteetteja. Tyylikkäästi säestitte jälleen kerran.