Polanskin paras

Vaikka Polanskin elokuvat ovatkin yleensä vähintään loistavia, Yhdeksäs portti vie selkeästi voiton. Teki aikoinaan mielettömän hienon olon, ja on nykyäänkin paras fiilistelyleffa. Parhaimmillaan kesällä aamuyöstä yksin katsottuna

Todella vaikea valinta. Yhdeksättä porttia ja Death and the Maidenia lukuun ottamatta Polanskien näkemisistä on sen verran aikaa, että muistikuvat ovat hatarat melkein mistä tahansa. Jos jätetään Bitter Moon ja Frantic suosiolla sivummalle, niin yksityiskohtaisimmin palautuu mieleen Rosemaryn painajainen, joten kaipa se on sitten paras.

Pianisti on kyllä kaukana turhasta. Päinvastoin, viimevuosien musertavimpia kokemuksia, ainakin mitä tulee ensimmäiseen puoliskoon. Pawel Edelmanin kuvaus on leffassa jotakin todella nerokasta. Naurettavaa että pysti meni sinä vuonna Conrad L. Hallille. Polanskin parasta kun etsitään, niin ei siihen kuitenkaan riitä tuollainen viiden tähden elokuva, sen verran vahvoja teoksia löytyy aiemmilta vuosilta. Löytänee kumminkin paikkansa top-viidestä.

inho

sen jälkeen polanski on ollut lähinnä säälittävä pedari (okei, pari onnistumista 70-luvulla.)

Death and the Maiden on Vuokralaisen jälkeisistä varmaankin paras(Pianisti tosin näkemättä). Näyttelijöistä revitään todella intensiiviset suoritukset.

Paha, paha... Polanski on yksi lempiohjaajistani, ja filmografia on tosiaan upea. Antaisin ääneni ehkä Rosemaryn painajaiselle, joka jumalattomassa kuumeessa katsottuna teki sellaisen vaikutuksen, jollaista en ole aiemmin elokuvaa katsellessa kokenut. Voin vain kuvitella, millaista olisi ollut katsoa tuo elokuva tuoreeltaan ensi-illassa

Veitsi vedessä, Chinatown, Vuokralainen ja Pianisti ovat myös suosikkejani, mutta häpeillen myönnän että Inho on vielä näkemättä. Pitäisi varmaan hankkia heti pikemmiten tuo Anchor Bayn julkaisu.

PARAS: Rosemaryn painajainen.

Periaatteessa Vuokralainen on todella lähellä, mutta Rosemary pitää otteessaan alusta loppuun asti, kun Vuokralainen hapuilee välillä liian pitkällisten kohtaustensa kanssa. Lisäksi Rosemary sisältää yhden parhaimmista finaaleja ikinä...noitavanhuksen suusta kuuluva Hail-hehkutus on intensiivisimpiä loppukaneetteja, mitä elokuvahistoriassa on nähty/kuultu.



HUONOIN: Veitsi vedessä.

En ole tosin nähnyt Che'tä enkä Merirosvoja (enkä tiedä, haluanko). Teknisesti erittäin briljantti leffa, mutta mielenkiintoisuuden kanssa on vähän niin ja näin. Ei missään nimessä huono – esikoiselokuvaksi erinomainen suoritus, jotain ***½ – mutta Polanskin muihin verrattuna jää helposti matalimmalle sijalle.



Lyhäreistä ei kannata edes puhua. 1-2 minsaiset murha- ja tirskistelykokeilut lähinnä tiivistävät sen, mikä Polanskin leffoissa on usein olennaista, mutta siihen se jääkin. Kaapinkuljetuspätkää ylistetään kait enemmän vertauskuvallisten kuin elokuvan laadukkuuteen liittyvien ansioittensa vuoksi. Enkelielokuva on vähäsen pitkästyttävä, lumileffa päätöntä sekoilua. Lyhäreistä paras on Polanskin tähdittämä The Fat and the Lean, joka ei sekään hakkaa yhtäkään pitkää elokuvaa (ja miten voisikaan?).



Inho ei ole paras, koska se etenee alussa liian hitaasti. Viidennen tähtensä elokuva saavuttaa vasta lopussa, mutta siinä vaiheessa on liian myöhäistä, koska Rosemary on tähän mennessä lunastanut lupauksensa jo alkumetreiltään lähtien.

Spaddu (16.3.2005 15:07)

PARAS: Rosemaryn painajainen.



Inho ei ole paras, koska se etenee alussa liian hitaasti.

Tässä on kyllä ihan selvästi ristiriita. Rosemary nimittäin etenee paitsi alussa, myös koko elokuvan keston "liian hitaasti." Joten pakostihan Inho on näistä parempi jos se etenee sentään vain alussa liian hitaasti.



(Rosemary kuuluu kyllä niin polanskin parempiin elokuviin, siitä olen samaa mieltä.)

Spaddu (16.3.2005 15:07)

Inho ei ole paras, koska se etenee alussa liian hitaasti. Viidennen tähtensä elokuva saavuttaa vasta lopussa, mutta siinä vaiheessa on liian myöhäistä, koska Rosemary on tähän mennessä lunastanut lupauksensa jo alkumetreiltään lähtien.

Hitaasta etenemisestä puhuttaessa en koe sitä hetkeäkään kiusallisena tai haitallisena Inhon kohdalla. Päinvastoin Inhon alkupuolikin on mielestäni tarkoituksenmukainen, kun siinä katsojaa saatetaan varovasti, mutta äärimmäisen varmasti sairaan ihmisen tajuntaan ja olemukseen. Deneuven käveleminen kadulla (yksin), jonkin häiritsevän alituinen hätistäminen omilta kasvoiltaan, ja ympäriltä hiljalleen loittonevat ihmiset ovat niitä syitä miksi kaikki tuleva (peilikaappi) iskee katsojaa niin pelottavalla voimalla tämän alun jälkeen.



Vastaavasti Rosemaryn painajainen voi tuntua "hitaalta", mutta mitä kaikkea siinä todellisuudessa onkaan käynnissä ja jatkuvassa kehityksessä? Hitaus/rauhallisuus on oikein käytettynä ja rytmitettynä ainoa mahdollisuus saavuttaa haluttu kokonaisuus ja illuusio.

Marienbad (16.3.2005 17:46)

Deneuven käveleminen kadulla (yksin)

Nämä kuvat Inhossa ovat jotain sanoinkuvaamattoman hienoa. Ääneni meni silti Cul-de-sacille, joka on teknisesti yhtä loistava mutta lisäksi kokonaisuutena täysin uniikki. (Enkä siis tässä Inhoakaan minkään sortin tusinatrilleriksi yritä väittää, varsin omaperäinenhän sekin on toteutukseltaan ja roikkuu tiukasti tuolla kärjen tuntumassa.)



Veitsestä vedessä pidän myös hitosti. Ja on niissä lyhäreissäkin pieniä helmiä, vaikken ihan LL:n tavoin niitä lähtisikään hehkuttamaan.

netzach (15.3.2005 16:04)

Annan ääneni Bitter moonille kun muut eivät osaa arvostaa tätä loistavaa kuvausta rakkauden hienoudesta, riivaamisesta ja sen muuttumiseksi perversioiksi ja vihaksi. Eli ihan normaalia siis.

meitsi komppailee sua. ääni meni Bitter Moonille, sanokoon muut mitä tahansa.

sud (18.3.2005 19:48)

Muuten oliko Depp mielestänne paholainen itse vaiko vain mies joka halusi helvettiin?? Tästä kinasteltiin yhden kamun kanssa joskus..

Red Right Hand (16.3.2005 11:12)

inho



sen jälkeen polanski on ollut lähinnä säälittävä pedari (okei, pari onnistumista 70-luvulla.)

Aamen.

inho



sen jälkeen polanski on ollut lähinnä säälittävä pedari (okei, pari onnistumista 70-luvulla.)

Aamen.

Tuo nyt on yhtä kärjistettyä, kun sanoisi Kubrickista ettei tehnyt mitään Paths of Gloryn jälkeen.

Goose (18.3.2005 20:29)

inho



sen jälkeen polanski on ollut lähinnä säälittävä pedari (okei, pari onnistumista 70-luvulla.)

Aamen.

Tuo nyt on yhtä kärjistettyä, kun sanoisi Kubrickista ettei tehnyt mitään Paths of Gloryn jälkeen.

Niin. Tai sitten, että Kubrick ei tehnyt mitään ennen Outolempeä joka on ensimmäinen aidosti hyvä elokuva. Kunnian polut olen jo joskus aiemmin selittänyt scheisseksi ja The Killing menettelee.



Minkäs teet, kun kärjistäminen on niin hauskaa.