Polanskin paras

Plissken (15.3.2005 17:13)

Lauri Lehtinen (15.3.2005 15:23)

Polanskin varhaiset lyhytelokuvat ovat parempia kuin yksikään noista. Saattaa kuulostaa snobistiselta itsekorostukselta, mutta on ihan rehellinen mielipide, joka mulla on ollut Tampereen Polanski-retrosta asti eli lähes 10 vuoden ajan.

Jaksatko kertoa näistä enemmän?



IMDB:n user comment Rozbijemy zabawesta kuulostaa ainakin asialliselta:



It's a small tale about a group of young thugs who aren't invited to a school costume party so they decide to invite themselves and beat up everyone.

Monien lähteiden mukaan tuo on täyttä snuffia, Polanskin provosoima ja filmaama autenttinen tappelu. Ei elokuvana parhaita, mun omia suosikkeja lyhäreistä ovat se jossa enkeli putoaa yleiseen käymälään, se sairaalla tavalla helvetin hauska kymmenen sekunnin leffa jossa tapahtuu tasan 1 murha eikä mitään muuta, sekä monen ohjaajan episodielokuvaan tehty tytön ja timanttikorun vaiheita seuraava ironissävytteinen stoori. Ja se melko yleinen kaappipläjäyskin on erittäin hieno. En nyt muista lyhärien alkuperäisnimiä tms. filmografisia tietoja, mutta kyllä ne varmaan jostain löytyy.

Inhoa äänestin. Käsikohtaus on ihan mieletön. Vuokralainen ja Chinatown ovat myös parhautta. Kun nyt tuli Polanskin lyhäreistä puhetta, niin suositellaan tässä, varmaan jo monelle elitistille tuttua, Anchor Bayn Polanski-boxia (siis sitä missä on lyhärit, Veitsi vedessä, Inho ja Cul-de-sac). Kuvanlaatu on mainio ja mukana on ihan päteviä dokkareita. Play.comista sai (saa?) halvalla.

Tarvii varmaan sanoa "ne lyhytelokuvat". Tai Rosemaryn painajainen. Inhoakaan en voi äänestää kun en muista siitä mitään. Parasta on vaikea päättää, mutta paskin on huomattavasti helpompaa (ja kaikkihan tietää että se on Yhdeksäs portti).

pirihuora (15.3.2005 16:43)

Parasta on vaikea päättää, mutta paskin on huomattavasti helpompaa (ja kaikkihan tietää että se on Yhdeksäs portti).

Höpö höpö. Paskin näkemistäni on Yö ei tunne armoa eli Death and the Maiden.



Parhaaksi äänestin Rosemaryn painajaista. Parhaita kauhuelokuvia ikinä, mutta Inhoon en suostu vertaamaan, koska sen näkemisestä on liian pitkä aika. Häpeäkseni on todettava, että Fearless Vampire Killersia en ole koskaan nähnyt kokonaan. Pari muutakin näkemättä, muttei noin merkittäviä.

k-mikko (15.3.2005 16:50)

Höpö höpö. Paskin näkemistäni on Yö ei tunne armoa eli Death and the Maiden.

No sen täytyy olla sitten jo todellista kurapaskaa (en ole nähnyt).

k-mikko (15.3.2005 17:50)

pirihuora (15.3.2005 16:43)

Parasta on vaikea päättää, mutta paskin on huomattavasti helpompaa (ja kaikkihan tietää että se on Yhdeksäs portti).

Höpö höpö. Paskin näkemistäni on Yö ei tunne armoa eli Death and the Maiden.



Parhaaksi äänestin Rosemaryn painajaista. Parhaita kauhuelokuvia ikinä, mutta Inhoon en suostu vertaamaan, koska sen näkemisestä on liian pitkä aika. Häpeäkseni on todettava, että Fearless Vampire Killersia en ole koskaan nähnyt kokonaan. Pari muutakin näkemättä, muttei noin merkittäviä.

Höpö höpö. Paskin nähdyistä on Frantic. Vaatimaton neljän tähden tekele. Pirates on näkemättä, mikä saattaa muuttaa vielä asetelman. Nuo lyhärit pitäisi kyllä kanssa nähdä.

JMustonen (15.3.2005 17:00)

Höpö höpö. Paskin nähdyistä on Frantic. Vaatimaton neljän tähden tekele. Pirates on näkemättä, mikä saattaa muuttaa vielä asetelman. Nuo lyhärit pitäisi kyllä kanssa nähdä.

Jo pelkästään Franticin alku nostaa sen Death and the Maidenin ylle. Piratesistahan on halpa suomilevy, mutta sen kuvasuhde on pielessä, joten en ole nähnyt sitä myöskään. Veitsi vedessä on ihan saakelin tylsä. En sano, että se on erityisen huono, mutta niin tylsä, etten jaksa sitä kovin hyvänäkään pitää. Eli Franticin alle jää sekin.

Rosemaryn painajainen, Chinatown, Yhdeksäs portti, Vuokralainen ja Inho ovat kaikki mainioita elokuvia ja on vaikeaa nostaa yhtä näistä muiden edelle, mutta Vuokralainen on niin ahdistava, että annan ääneni sille.

Repulsion on suosikkini jo monen vuoden takaa. Hyvinä kakkosina Cul-de-sac, Le Locataire, The Fearless Vampire Killers.

Äänestin Rosemaryn painajaista. Inho ja Vuokralainen olivat vaikuttavia elokuvia, jättivät aikoinaan erittäin ahdistuneen fiiliksen. Mutta noiden katsomisesta onkin aikaa, edellisellä esityskerralla tv:sta ja se taisi olla 90-luvun puolella enkä oikein muista pidinkö oikeasti niistä vai olivatko ne vain sellaisia muuten mieleenpainuvia elokuvia. Ja ehkä olisin nyt vastaanottavaisemmassa iässä kuin silloin ja ne voisivat oikeasti tuntua loistavilta. Joka tapauksessa Rosemary kuitenkin on hieno elokuva, aivan mahtava tunnelma ja vainoharhainen fiilis on saatu päälle koko elokuvan ajaksi. Harvoin vanhukset tuntuvat niin vastenmielisiltä heti alusta asti. Lisäksi Mia Farrow on niin hyvä Rosemaryna, että hänen kohtalostaan ei voi olla välittämättä. Samoin koko muu näyttelijäkaarti tekee vakuuttavaa työtä. Lisäksi "Hail Adrian! Hail Satan!"-lopetus on tyylikäs.

*****

Inho on suht täydellinen mutta Vampyyrintappajat yksinkertaisesti nautittavampi ja siten parempi eli paras. Vuokralainen on tosin edelleen näkemättä.

Frantic on kyllä ihan hiton keskinkertainen, Veitsi vedessä on ehkä tylsempi mutta kuitenkin timmimpi leffa.



Yhdeksäs Portti on tavallaan kaukana Polanskin kärjestä mutta kuitenkin tavallaan neljän ja puolen tähden leffa muutaman täydellisen kohtauksen ja eksentrisen kokonaisuuden ansiosta.

k-mikko (15.3.2005 18:05)

Veitsi vedessä on ihan saakelin tylsä. En sano, että se on erityisen huono, mutta niin tylsä, etten jaksa sitä kovin hyvänäkään pitää. Eli Franticin alle jää sekin.

Samaa mieltä tosta ja Polanskilla on muutenkin taipumusta vetkutteluun, poikkeuksena tietenkin nuo edellämainitut lyhärit.

Hyvältä näyttää sen suhteen että turha Pianisti on ilman ääniä ja vielä turhempaa hehkutusta.

Onhan Pianisti helvetin hyvä mutta vaikea kuvitella että se olisi kenenkään suosikkielokuva.

Heh, meinasin aiemmin mainita kehuja Pianistista, mutta en viitsinyt koska se on vielä niin kovin nuori. Mielestäni kuitenkin viimeaikojen säväyttävimpiä elokuvia, holocaustin järjettömyys välittyy tuoreella ja tyrmäävällä tavalla. Polanskille ominaisesti synkät ja pimeät yökohtaukset saavat painajaismaisia, irrationaalisiakin sävyjä (aukko katukivetyksessä, huh), ilman että hetkeäkään väännetään mitään rautalangasta. Väkivaltaiset kohtaukset (pyörätuoli) iskevät hermoon kuten pitääkin, fyysisesti. Toki Polanskilta voi aina odottaa voimakasta materiaalia, mutta tämä onnistui yllättämään siitä huolimatta.

Frantic on keskinkertainen ja välityömäinen, mutta Death and the Maiden ottaa kaiken potentiaalin kolmesta hahmosta, yhdestä talosta ja ukkosyöstä irti. Kyllä joku suhari olisi tästä tehnyt oikeasti tylsän ja (mentaalisella tasolla) tapahtumaköyhän turhuuden.



Vampyyrintappajat on mestarillinen sekoitus komediaa ja helvetillistä kauhumiljöötä. Ainutlaatuinen tunnelma, täydellinen musiikki, täydellinen alkutekstijakso ja lavasteet. Lopetus/loppulause on myöskin synkkyydessään täysin omalla tasollaan. Onpa mieluisaa ajatella jäbää, jolla on näin monta mestariteosta. Paras topic aikoihin!