Madventures

Englannista jäi tosiaan vähän sellainen wanna be ‑fiilis; kuulosti tönköltä ja rajoitti muutoin yleensä niin värikästä ilmaisua.

Plörinäksi menneestä kielestä huolimatta oli tossa hyvääkin. Jotain uudistumispyrkimyksiä oli havaittavaissa. Favelan gangstereiden haastattelu, trippailu jne. Eli ollaan ilmeisesti siirrytty vielä kauemmaksi informatiivisesta matkailuohjelmasta dokumenttisarjan suuntaan tms.

Eipä nämä "vuokrataan opas ja vene, ja ajellaan viidakossa" ‑jutut enää oikein menisikään läpi bäkkärimeininkinä. MV II:n ongelma jo oli että ohjelmaa edelleen promottiin jonkinlaisena travellerijuttuna mutta sisältö oli kuitenkin ihan tavallaista hyvin tehtyä matkailukamaa, tuttua kaikista muista nuorekkaista matkailuohjelmista. Toisaalta, onhan se vähän kohtuutonta odottaa mitään varsinaisesti uutta, koska about kaikki alkaa olla näytetty ja mestat koluttu kymmenissä ja kymmenissä reissuohjelmissa.

Ei kielitaidoissa minunkaan mielestäni mitään vikaa ollut. Välillä tuntuu, että suomalaisilla on niin huono omatunto, että jos oman kansan edustaja puhuu englantia niin sen täytyy kuulostaa äidinkieleltä tai heti on kansallinen häväistys kyseessä. Ei siinä mitään vikaa ole että ulkomaalainen puhuu englantia niinkuin ulkomaalainen yleensä vierasta kieltä puhuu.

Ehkä näkemyksiini vaikuttaa sekin, että opiskelen itse englanninkielisellä linjalla. Ei siellä kukaan puhu täydellistä englantia, varsinkaan ulkomaalaiset, ja kaikkein vähiten englantia äidinkielenään puhuvat afrikkalaiset. Meni vuosi, ennenkuin heidän puheestaan alkoi ottaa mitään selvää.



Madventuresiin palaten; se on kyllä pieni ongelma, että englannin kielen myötä jutustelusta on kadonnut napakkuus. Ennen puhuttu finglish oli paljon hauskempaa. Muutoin ok kamaa. Katsotaan jos paranisi edetessään.

Hung Fist ( 6.4.2009 17:27)

Madventuresiin palaten; se on kyllä pieni ongelma, että englannin kielen myötä jutustelusta on kadonnut napakkuus.

No tuosta just on kysymys, ei niinkään ymmärrettävyydestä. Spontaaniuden illuusio puuttui kun kaverit selvästi joutuivat keskittymään jotta saavat kaiken skriptiin kirjoitetun narulle. Tällaisissa fiilistelyyn ja päähenkilöiden karismaan (enemmän kuin tiedon jakamiseen) pohjautuvissa matkailuohjelmissa on tärkeätä, että tyypit kameran edessä vaikuttavat luonnollisilta, rennoilta ja spontaaneilta, silloinkin kun matsku on millisekunnin tarkkuudella kirjoitettu – vrt. esim. Anthony Bourdain. Nyt monologit olivat tönkköjä ja tunnelma kärsi.



Vaikeaselkoisuudesta sen verran että itse en olisi snaijjanut kaikkea ilman tekstejä... intonaatio on puhutussa kielessä kuitenkin tärkeämpää kuin kieliopillinen oikeellisuus. Varsinkin Rantalan monologit olivat aikamoisia monotonisia puheripuleita, ilman nousuja ja laskuja – kauhea kiire purskauttaa parissa sekunnissa ulos hirveästi asiaa ja vielä hauskoin sanavalinnoin. Ei skulannut.



Toki ratkaisu tehdä englanniksi on varsin ymmärrettävä, kun on kyse kahdesta kunnianhimoisesta jäbästä, joilla on jotain tavoitteitakin ohjelmansa suhteen. Tarkastetaan vaikka huvikseen Jim D:n ja Livin matkailuohjelmat ja lasketaan kuinka monta niistä on tehty muulla kielellä kuin englanti... onkohan yhtään? Eli kyllähän ammatillisessa mielessä englanti on ainoa järkevä kieli näille ohjelmille, jos haluaa että on jotain tsäänssejä markkinoilla.

Suurin ongelma oli tosiaan tuo kieli, aika iso osa Madventuresin viehätyksestä katosi kun hauskat tajunnanvirtahenkiset läpät loppuivat. Ihan ok tämä silti edelleen on ja kaikki jaksot tulee katsottua.

Jemen jakso (tulee tänään vielä uusintana) oli erinomainen. Tässä oli enemmän sitä kaipaamaani matkustamisen tunnetta, eikä pelkkiä määränpäitä.

Hung Fist ( 2.5.2009 13:04)

Jemen jakso (tulee tänään vielä uusintana) oli erinomainen. Tässä oli enemmän sitä kaipaamaani matkustamisen tunnetta, eikä pelkkiä määränpäitä.

Minunkin mielestäni kolmoskauden tähän asti paras jakso. Mutta kommentoin lisää sitten kun kaikki on nähty.

Vähän tässä on menty liikaa ekpsloitaation puolelle, varsinkin pikkuskidien viiltelyt pari viikkoa sitten meni jo överiksi. Okei, ainahan voidaan perustella että tässä vain näytetään paikallista kulttuuria ja mitäs me ollaan ketään tuomitsemaan mutta meneekö raja jossain? Oisko pikkutyttöjen ympärileikkaukset tai vaimon kuoliaaksi kivittäminen aviorikoksesta ok?

Jemen oli jo parempi, paluuta perinteisemmälle linjalle ja pakonomainen goreilu ja pahistelu jäi vähemmälle. Ehkä siksi että siellä autiomaassa ei puheista huolimatta tuntuvat olevan mitään uhkaa.

Bitnik ( 3.5.2009 12:16)

Okei, ainahan voidaan perustella että tässä vain näytetään paikallista kulttuuria ja mitäs me ollaan ketään tuomitsemaan mutta meneekö raja jossain? Oisko pikkutyttöjen ympärileikkaukset tai vaimon kuoliaaksi kivittäminen aviorikoksesta ok?

Joo, siinä meni kyllä kulttuurirelativismi yli. Teki mieli laittaa telkkari kiinni kun riku sanoi että "who are we to judge." No, me ollaan ihmisiä ja ihmisillä on totta vitussa oikeus tuomita silloin kun toiset ihmiset ovat idiootteja. "Vuosituhantinen perinne" ei tee typerästä tavasta yhtään sen parempaa: ympärileikkaus, viiltely, kaulan pidennys, jalkojen typistys...



Mut joo, Jemen jakso oli selvää parannusta verrattuna edellisiin. Tosin siinäkin olisi voinut olla vähän kriittisempi ote... missäköhän kaikki naiset olivat?



Jotenkin nyt tuntuu aika yksisilmäiseltä tämä madventuresin meininki. Kaikki mitä me länsimaissa tehdään on skeidaa (kuten töissä käynti ja ns. tavallinen arkielämä) mutta mitään mitä he kohtaavat matkoilla ei haluta – tai kyetä – tarkastelemaan kriittisessä valossa. Kapitalismi paha ja tuomittava, lasten huvikseen viiltely ei-paha, ei tuomittava.

Red Right Hand ( 3.5.2009 11:51)

missäköhän kaikki naiset olivat?

Naisten maailma on noissa kulttuureissa ihan erillään miehisestä, mutta tässä klipissä Rantala kertoo näkemyksiään aiheesta. Ja kuten itse jaksossakin totesi, asian käsittely vaatisi vähintään erillisen ohjelman. Mutta siellä ei tosiaan avoimesti hengailla mimmien kanssa.

Ja esim. täkäläinen saunomiskulttuuri näyttää tiettyjen kulttuurien silmissä epäsiveelliseltä ja tuomittavalta pervoilulta, joissain toisissa kulttuureissa vain mielipuolisen hullulta.



Arpirituaalijakso ei herättänyt vielä toistaiseksi niin paljon kohua kuin ekan kauden Indonesia-jakso (koiran lihoiksi laittaminen), jossa Rantalan sarkastinen ruoka- ja tapakulttuurien vastakkainasettelu toimi mestarillisesti.

hehe, hauskaa kamaa nipponissa. Mutta mitä ne nyt meni maid cafet missaamaan? Niissä on niin pienet ja matalat pöydät että olis ollut hauska nähdä Riku siellä.

Pikkuisen tuntui väkisin väännetyltä tämä jätkien toinen visiitti Japaniaan. Tokion asemalla tyypit huutaa "Oh shit we missed the train!" ja sieltähän niitä junia ei lähdekään kun tyyliin joka toinen minuutti ihan minne vaan. Eri asia jos jossain ihan landella pusikossa huutelee sen päivän ainoan junan perään. Tämän jälkeen oli pakko lähteä pervoilemaan love hotelliin, kun muuta majoitusta "ei löytynyt", mahtoi olla kaikki kapselihotellitkin täynnä.

Tokio oli tosiaan jo nähty, toivottavasti eivät enää palaa mihinkään Intiaan uusintakierrokselle. Ihan kohtuullinen jakso ennakko-odotuksiin nähden, alku oli kyllä ihan yhtä urpoa bensalenkkarimeininkiä kuin aiempien kausien tykkiammuskelut.

Tokio-jaksossa aika vähän asiaa meikälle. Ehkä se tavisyleisölle toimii kun näytetään ettei Japani ole pelkkää kirsikankukkaa ja hiljaisia työmuurahaisia.

Mutta turhan paljon oli jaksoa venytetty esim. epätarkoilla fiilistelykuvilla metrosta.

Mukaan on näemmä pitänyt saada jokaisen matkaohjelman klisee; länkkäri puskemassa epätoivoisesti sumoäijää vasten.

Samoin miekkafetisismi on aika hapanta.

Japanin junaliikenteen tuntien se myöhästyminen oli kovin kornia ja päälleliimattua.



Noi lautasella luikertelevat mustekalat on Koreassa sellaista katukeittiöstä napattavaa aamuyön känniruokaa.

Makoisaa sellaista.



Rekat ja kaaharit toimi visuaalisesti, muuten enimmäkseen ennen nähtyä, turhaa älämölöä.

Bloggailua aiheesta:

http://punakoura.blogit.fi/madventures-muu...-kevatretkeksi/