Mitä Elitisti-forumin väki katsoo 2018

Matti Erholtz (13.5.2018 23:43)

Liu Chia-liang: Shaolin Mantis (1978) ***½



En ole samaa mieltä Tatun kanssa, että Wei Fung olisi leffan pahis, tyyppihän ryhtyy kuitenkin urkkijanhommaansa keisarin pakottamana, ei omasta halustaan. Moraalista ambivalenttiutta hahmosta löytyy, ja se on tietysti makuasia, pitääkö David Chiangin näyttelijäsuoritusta tässä suhteessa hyvänä vai ei.

Lau Kar Wingin hahmo on pahansuovempi, niin patriootti kuin onkin,. Ja samaa voi oikeastaan sanoa myös Chiangin isäukosta.

Ron Howard: Solo: A Star Wars Story (2018) ***½



Tennispalatsin Scape-salissa katsottuna ihan mukiinmenevää efektitoimintaa, vaikkei SW-maailmasta niin hirveästi välittäisikään.



Li-Han-hsiang: The Love Eterne (1963) ****½



Ehkä se kaunein Shaw Brothers ‑elokuva ja feministisen (rakkaus)elokuvan merkkipaalu muutenkin. Katsomisen arvoinen jo näyttelijättärien kädenliikkeiden takia.



Boris Barnet: By the Bluest of Seas (1936) ***



Merikuvasto oli hienoa, mutta varsinainen tarina tylsähkö.

Costello: Water Power  ****

Tämä kai kuuluu siihen väkivaltaporno kategoriaan, josta kotimaiset ajankohtaisohjelmat toitottivat 80-luvulla ennen videolakia. Vaikka tälläisiä ei vuokraamoista löytynytkään, kuten ei Teksasilaista, eikä montaa muutakaan joita clipeissä kauhisteltiin.

Jamie Gillis on loistava hikisenä ja törkyisenä raiskarina, joka etsii syntisiä naisia ja puhdistaa heidät anaalihuuhtelulla ennen, kuin itse raiskaa heidät.

Pierson: A Star is Born  ****

Hieno aikuisten rakkaustarina. Streisandin & Kristoffersonin kemiat synkkaa niin hyvin, kuin mahdollista. Tämä oli jo kolmas versio elokuvasta ja tänä vuonna ilmestyy jo neljäs. Tämä on kaiketi toinen valtavirta elokuva johon oli saatu aito Ferrari Daytona Spyder käyttöön.

Schmitz: Shepherds and Butchers  ***

Perushyvä oikeussalidraama, joka perustuu tositapahtumiin Etelä-Afrikan 80-luvun lopulla. Stoori käsittelee juttua, jonka myötä maa rupesi toisinajattelemaan kuolemantuomion käytäntöä.

S.Shankar: I (2015) ****



Lapsenomainen kehonrakentaja pääsee sattumalta ihailemansa naismallin pariksi mainoskuvauksiin ja sitä tietä mallimaailman supertähdeksi. Viholliset istuttavat häneen viruksen, joka muuttaa hänet paiseiden peittämäksi ja kyttyräselkäiseksi ihmishirviöksi. Kostohan siitä tietysti seuraa. I on vähän niin kuin Intian Toxic Avenger, mutta vakavalla naamalla ja isolla budjetilla tehtynä. Osittain Kiinassa kuvattu leffa sisältää Jackie Chanin Project A:lle kunniaa tekevän polkupyörä-kungfukohtauksen



Fritz Lang: Metropolis (1927) ***½



Edelleen osuva kuvaus modernista työelämästä, mutta fakta on, että elokuvan idea sovittajasta pään ja käsien välillä on turhan lapsellinen



Jean Boyer: Garou-Garou, le passe-muraille (1951) ***



Pikkukiva ranskalaiskomedia pikkuvirkamiehestä, joka selittämättömästi saa kyvyn kulkea seinien läpi.



Jackie Chan: The Fearless Hyena (1979) **



Kaikin puolin tuntuu elokuvalta, joka on tehty vain koska sopimuksessa niin vaadittiin.

13- Leone: C'era una volta il West (Huuliharppukostaja) (DVD Re-), Ikisuosikki on edelleen kaikkien aikojen top-3 kamaa. *****

14- Losey: The Boy with Green Hair (Kovo), Halvanoloinen lasten/ nuortenleffa, missä Dean Stockwellin orpopoika kasvattaa komean vihreän kuontalon. Kuriohan tämä on, eikä mitenkään vastenmielinen jos ei erityisen mieleenjääväkään. Tuskin tarvii toistamiseen katsastaa. **

15- Siegel: The Big Steal (Kuolema vaanii varjossa) (Kovo), Meksikoon sijoittuva noiri on päällisin puolin vauhdikas kertomus missä Varjot Menneisyydestä- noir klassikon pääpari Mitchum & Greer jahtaavat huiputtajaa dollarinkuvat silmissään. Siegel pitää yllä kovaa tahtia kerronnassa ja pääparin kemia on odotettavan toimivaa, mutta niiden ohi Big Steal ei tarjoa juuri mitään muistettavaa. **1/2

16- Ophuls: Letter from an Unknown Woman (Kirje tuntemattomalta naiselta) (Kovo Re-), Ophulsmaisesti edellisvuosisadanvaihteen Wieniin sijoittuva melodraama on kerronnallisesti taitava kuvaus teinitytön läpi elämän jatkuvasta ihastuksesta sikamaiseen konserttipianistiin. Aikakauden kiehtova lavastus, pakahduttava tunnelataus (mitä hienosti leikkaa välillä kertojanäänen hillitty sarkasmi) ja napakka lyhyt kesto takaavat laadun. *****

17- Boetticher: 7 Men from Now (Seitsemän miestä jäljellä) (Kovo), Taattua Boetticher/Scott/Kennedy- akselin westernherkkua. Kostoretkellä yrmyilevä Scott jahtaa sheriffin ominaisuudessa seitsemää pahista. Erityismaininta Lee Marvinille kovasta vedosta mukana meiningeissä. ****

18- Ray: On Dangerous Ground (Pettävällä pohjalla) (Kovo), Hurmeinen ja kiehtova mutta epätasainen ja erikoisesti rakennettu noir kertoo kiukkuisen kaupunkikytän virka-apu-retkestä maaseudun rauhaan. Tarinassa ei noirmaisesti ole juurikaan päätä eikä häntää, mutta tämä kannattaakin katsoa komeiden roolisuoritusten takia: Ward Bond surevana ja koston raastamana maajussi-isänä, Robert Ryan psykokyttänä ja Ida Lupino sokeana maitotyttönä on aika hyvää settiä. ***1/2

American Friend

Tämä olisi voinut olla hyvä Highsmith-filmatisointi, mutta Dennis Hopper post-Apocalypse Now psykoosissaan vetää Ripleyn roolin uskomattoman latteasti ja matalaotsaisesti eikä hahmon viehätyksestä ole kerta kaikkiaan mitään jäljellä. Nättiä kuvausta ja Bruno Gantz hyvä.



Night Walker

Keskellä mehukkainta hagsploitaatiobuumia William Castle värväsi Barbara Stanwyckin kauhudraamaan, mutta ikävä kyllä umpitylsään uhrirooliin. Paha pettymys.



Long Goodbye

Heh, rento oli.



The Baby

Hämyexploitaatio henkisesti vauvan asteelle jääneestä tyypistä ja tämän hullunkurisesta perheestä. Ei pärjää Hillin Spider Babylle.



Sleeper

Hyvää hupsuttelua Allenilta.



Rendel

Hyvin vaiksuksi jäi.



Lives of the Bengal Lancer

Four Feathersin henkinen Intia-seikkailu Gary Cooperin kera. Lattea stoori, mutta muuten suht katsottava. Toimintakliimaksissa Companeros-henkistä gatling-riehumista.



Deadpool

*



Spasms

Hurja ja härski jättiläiskäärme-elokuva.



The Million Eyes of Sumuru

Olisikohan Linsday Shonteffin isoimman budjetin leffa? Ihan hyvää perushuttua. Klaus Kinskin harvinaisen kuplivan elämäniloinen rooli thaimaan presidenttinä parasta antia.



Blue Max

Komea lentäjä-ässäkuvaus. Hyvää keisarillisen Saksan dekadenssia.



Enkelten lahti

Demyn pienimuotoinen kasinokoukkuhurvittelu. Miespäähenkilö jää tylsäksi järjen ääneksi Jeanne Moreaun varastaessa shown.

Gambling Lady

Oikein mainio uhkapeliaiheinen Barbara Stanwyck ‑vehicle vuodelta 1934.



The Deadly Affair

Lumetin mainio britti-pastissi. Le Carrea.



Butcher, Baker, Nightmare Maker

Slasher-buumin keskellä syntynyt Psyko-klooni/hagslasher. Ei ihan yhtä kova kuin teininä nähtynä.



Women in Love

Oliver Reedin ja Alan Batesin pahamaineisen alastonpainikohtauksen takia tuli tartuttua tähän Ken Russelin D.H.Lawrence-filmatisointiin. Oli kyllä kaikin puolin ihan mainio.



Passengers

Ok.



Light Sleeper

Hyvä diilausleffa Schrederilta. Lähtee liikkeelle vähän vaivaannuttavan artsysti, mutta koukuttaa hyvin loppua kohti. Paljon vintage NY juppikuvastoa.



Black Magic 2

Hyvää Shaw Bros ‑törkyä. Gong tau ‑osastolla mielenkiintoisia zombie- ja vampirismivariaatioita.

Yuen Woo-ping: Dance of the Drunk Mantis (1979) ****



Drunken Masterin mahtava jatko-osa Simon Yuenilla mutta ilman Jackie Chania. Ruumisarkussa asuva sairas kungfu-tohtori oli ohjaajalle tyypillistä vinksahtaneisuutta.



John H. Auer: The Crime of Dr. Crespi (1936) **



Lääkäri hautaa kollegansa elävältä keksimänsä seerumin avulla. Erich von Stroheim toi laatua puisevasti ohjattuun kauhuhalpikseen.



Lo Wei: Spiritual Kung Fu (1978) ***



Jumalmaailmasta Shaolin-luostariin ryminällä saapuneet hengettäret opettavat Jackie Chanille spirituaalista kungfua. Jackie pääsee myös vokottelemaan kungfu-mestarin tytärtä tällaisilla repliikeillä: "Oletko neitsyt? Saanko tunnustella takapuoltasi?"

Matti Erholtz (22.7.2018 21:17)

Yuen Woo-ping: Dance of the Drunk Mantis (1979) ****



Drunken Masterin mahtava jatko-osa Simon Yuenilla mutta ilman Jackie Chania. Ruumisarkussa asuva sairas kungfu-tohtori oli ohjaajalle tyypillistä vinksahtaneisuutta.

Yotsuya (23.7.2018 20:07)

Matti Erholtz (22.7.2018 21:17)

Yuen Woo-ping: Dance of the Drunk Mantis (1979) ****



Drunken Masterin mahtava jatko-osa Simon Yuenilla mutta ilman Jackie Chania. Ruumisarkussa asuva sairas kungfu-tohtori oli ohjaajalle tyypillistä vinksahtaneisuutta.

Ei ole tullut vastaan, mutta laadukkaan oloinen scope-printti löytyy Tubesta. Täytyy ottaa katseluun.

Tubesta kattelin itsekin.

19- Lean: Summertime (Kovo), Heppoinen turistikomedia, missä K. Hepburnin elähtänyt haihattelija tapaa maagisessa Venetsiassa Rossano Brazzin latinohurmurin. Laiskaa, harmitonta ja arvattavaa menoa kauniissa (ja nätisti kuvatuissa) maisemissa, ei muuta. **

20- Gilliat: Endless Night (Kovo), Vaatimaton brittiläinen A. Christie filmatisointi pyrkii giallomaisille alueille (tarinan hämäryys käänteineen, aikakauden trendikkäät lavasteet...), mutta lopputulos on huonolla tavalla sekava ja innoton pakerrus, joka kaatuu viimeistään pääosien karismattomiin tulkintoihin. *1/2

21- Walsh: The Sheriff of Fractured Jaw (Kovo), Lännenkomedia, missä Kenneth Moren kliseisen brittiläinen pyssykauppias päätyy sheriffiksi rajaseudun kaupunkiin. Aika lainvalvojana menee konnia jujutellessa ja Jayne Mansfieldiä heilastellessa. Katsojan aika menee lähinnä hukkaan vaikka Mansfield aika hehkeältä näyttääkin Cinemascopessa ja Technicolorissa. **

22- Losey: Accident (Kovo), Harold Pinterin näytelmään perustuva korkeakoulu- intohimodraama on keskeisessä asemassa Loseyn filmografiassa, eikä se vailla meriittiä olekaan. Hyvät suoritukset pääosissa (Stanley Baker etenkin) ja modernismiin vivahtava visuaalisuus sekä vahva kirjallinen pohja takaavat tässä nautinnon, mutta se viimeinen 10% satsaus tästä jää puuttumaan. ***1/2

23- Ray: Johnny Guitar (Kovo Re-), Oman perinteisen top-10 suosikin uudelleentsekkaus vuosien tauon jälkeen osoittautui mainioksi ideaksi, JG on edelleen mitä mainioin extreme- melodraama western- maustein. Ehkä paras sirkkiläinen elokuva joka ei ollut Sirkin ohjaama. ;) *****

24- Preminger: Laura (Kovo Re-), Noir- klassikko täynnä pinnan alla kuhisevaa yläluokan perverssiä menoa kiehtoo, mutta kärsii hieman studion steriiliydestä visuaalisella puolella. Preminger ohjaa herkkyydellä ja pääosien Andrews ja TIerney tekevät elämänsä roolit mutta koko homma toimisi yhtä hyvin ellei paremminkin näyttämöllä. ****

M. Night Shyamalan: Split (2016) ***



Pöljällä tavalla viihdyttävä niin kuin herra Shymalaman filmeillä on tapana olla. Lopetus ei ollut erityisen vaikuttava.



Teuvo Tulio: Sensuela (1973) *****



Oliko se nyt Tsehov, joka sanoi, että jos elokuvan alussa purraan irti poron kiveksiä, niitä myöhemmin tullaan puremaan irti myös ihmisiltä? Salvaaja-Aslak olisi hyvä taiteilijanimi esimerkiksi lappilaiselle räppärille.



Sergio Martino: Il tuo vizio è una stanza chiusa e solo io ne ho la chiave (1972) ***

Pikkukiva eroottinen jännäri, jossa koko ajan oltiin ikäänkuin sanomassa jotain syvällistä, mutta ei sitten loppujen lopuksi sanottukaan.

Katsonut taas koko kesän pääasiassa kauhua. Tai no, niinhän se periaatteessa menee aina, mutta nyt erityisen paljon.

Blood Hook, 1986.

The Final Countdown, 1980.

The Boneyard, 1991. 

Mind Ripper / The Outpost, 1995. 

Ghoulies II, 1988. 

Doom Asylum, 1987.

The Dark, 1979. 

The Car, 1977.

Nightmare At Noon, 1988. 

Dark Age, 1987.

The Lift, 1983.

The Initiation, 1984. 

The Dark Half, 1993.

The Beast Within, 1982. 

The Aftermath, 1982. 

Sweet 16, 1983.

Resurrection, 1999. 

Slime City, 1988. 

Island Zero, 2017. 

Happy Death Day, 2017.

Scanners 2: The New Order, 1991.

fileerausveitsi (7.9.2018 06:52)

Katsonut taas koko kesän pääasiassa kauhua. Tai no, niinhän se periaatteessa menee aina, mutta nyt erityisen paljon.

Blood Hook, 1986.

The Final Countdown, 1980.

The Boneyard, 1991. 

Mind Ripper / The Outpost, 1995. 

Ghoulies II, 1988. 

Doom Asylum, 1987.

The Dark, 1979. 

The Car, 1977.

Nightmare At Noon, 1988. 

Dark Age, 1987.

The Lift, 1983.

The Initiation, 1984. 

The Dark Half, 1993.

The Beast Within, 1982. 

The Aftermath, 1982. 

Sweet 16, 1983.

Resurrection, 1999. 

Slime City, 1988. 

Island Zero, 2017. 

Happy Death Day, 2017.

Scanners 2: The New Order, 1991.

 

Pistä arvosanat

2018 Karppi 

9/10

Mikäs tässä. Kotimainen kaksitoistaosainen poliisisarja täyttää kaikin puolin ne tarpeet mitä tällaisille voi asettaa.

Katsoin sarjan YLE Areenassa, jossa näkyy kunkin episodin katsojamäärä:

01. 382172

02. 319621

03. 313651

04. 301809

05. 309863

06. 292298

07. 279947

08. 287234

09. 309066

10. 285613

11. 276993

12. 292046

Mielenkiintoista. 

Ensimmäinen katsotaan usein kokeeksi osittain tai kokonaan, jonka jälkeen osa aina päättää jättää loput katsomatta. Sama luovuttaminen jatkuu sarjan puoliväliin, jonka jälkeen yleensä katsotaan loputkin kun kerran on päästy niin pitkälle.

Sitä en ymmärrä miten seitsemäs on saanut yli 29 000 katsojaa vähemmän kuin yhdeksäs. Ovatko nämä hypänneet sen yli? Miten ihmeessä, kun sarja on jatkuvajuoninen?

Kehittelin kaikenlaisia teorioita poikkeamasta.

Jos vaikka yhdeksännen varsinaisena suorana lähetyspäivänä 9. 5. olisi ollut jokin urheilutapahtuma. Joten sitä seuranneet olisivat vastoin katselutottumuksiaan käyneet katsomassa episodin myöhemmin Areenasta. Tai kyseinen episodi vaatisi jostain syystä useamman katselun vaikeatajuisuuden takia. Tuskin. Tai koska sisältää alastonkohtauksen – ei sisällä – tai muun julkisuudessa olleen kohutun pätkän. No ei. Entä jos yhdeksännessä episodissa vieraileva Eero Milonoff on mainostanut esiintymistään Facebookissa ja 29 000 Milonoff-faniä on katsonut varta vasten juuri tämän esiintymisen? Höpsistä.

Selvittäköön joku sosiologi tai Ylen katsojatutkimus tuon omituisuuden

Sekin hiukka omituista, että Ylen puffissa lukee "Karpin ensimmäinen tehtävä murharyhmässä alkaa rutiininomaisena katoamistapauksena.". Eihän ala. Suunnitteilla olevan ekokaupunginosan joutomaalta löytyneestä nuoren naisen ruumiista se alkaa.

Kari Häkkinen (9.9.2018 13:41)

Jos vaikka yhdeksännen varsinaisena suorana lähetyspäivänä 9. 5. olisi ollut jokin urheilutapahtuma.

Häkkinenhän on nero. 9.5. oli samaan aikaan Karpin kanssa Suomi-Tanska MM-jääkiekko-ottelu, joten ei ihme että monet katsoivat sarjan myöhemmin Areenasta..