John Baxterin elämänkertaopuksen mukaan Kubrick tosin suhtautui käsikirjoituksiin hieman kyseenalaisesti krediittien osalta. Tuossa Spartacuksessakin oli jotain kirjoittajahäslinkiä johon Stanley oli (Baxterin mukaan) tokaissut "Minä voin ottaa vastuun, laittakaa vain koko käsis minun nimiini", vaikkei ollut siihen sanaakaan kirjoittanut. Montakohan ihmistä sitä A. I: takin kursi kasaan vuosien varrella, en muista?
Kubrickin paras?
script, which he felt was full of stupid moralizing.
Sitähän se on. Taisi olla niin, että historiallisesti Spartacuksella oli orjineen ollut aito mahis lähteä Italian niemimaalta, mutta päättivätkin sitten jäädä mielummin mellastamaan ja pistämään paskaksi maaseutua.
jotain kirjoittajahäslinkiä johon Stanley oli (Baxterin mukaan) tokaissut "Minä voin ottaa vastuun, laittakaa vain koko käsis minun nimiini", vaikkei ollut siihen sanaakaan kirjoittanut.
En muista mistä luin, mutta Lolitassa Nabokovin alkuperäiskäsiksen taisi S.K. kirjoittaa aikalailla uusiksi, vaikka virallisen käsiskrediitin saakin Vladimir. Full Metal Jacketissa on virallisesti kolme käsikirjoittajaa, vaikka Gustav Hasfordin osuus jäikin tyyliin muutamien repliikkien ja jonkun kohtauksen tasolle; Hasfordin nimi lisättiin sinne syystä, että tämä pysyisi tyytyväisenä eikä nostaisi mitään kanteita. Ja Kubrick rustaili Eyes Wide Shutia hyvin uuteen uskoon sen jälkeen, kun Frederic Raphael oli laatinut käsiksen Schnitzlerin Traumnovellesta, mistä Raphael oli kait aika vittuuntunut.
Niin no Kubrick ei kai muutenkaan kohdellut kirjoittajia mitenkään hyvin, vaan sieti heitä siihen asti kun heillä oli hänestä käyttöä. Ihan hyvä ratkaisu elokuvien kannalta, mutta varmaan aika vittumaista henkilökohtaisesti. Elokuvat ne kuitenkin jäävät elämään.
Clockwork Orange.
Omaperäinen ja hieno leffa, joka toimii aina. En nyt senkummemmin jaksa analysoida. Dr Strangelove tulee hienona kakkosena.
Tri Outolempi ja Barry Lyndon kärjessä.
Outolempi on ollut suosikki siitä asti kun näin sen eka kerran armeijan vartiotuvassa, hieno settinki. Barry Lyndonin olen nähnyt kahdesti – en huomannut tätä kyselyä aiemmin joten ovela sattuma on se että se toka kerta oli eilen. Maailman kauneinta eestaas pomppimista jota katsoessa ei voi kuin ihmetellä miten vaivattoman oloisesti niin valtava ja uskottava epookki on luotu. Enpä keksi tähän hätään mitään toista elokuvaa joka näyttäisi niin täydelliseltä.
Ylivoimaisesti paras on Barry Lyndon.
Jos ei tämän päälle ymmärrä, niin ei ymmärrä sitten hevon helvettiä.
Paskin on tietenkin Kunnian polut.
(The Lukewarm.) (29.4.2004 11:43)Paskin on tietenkin Kunnian polut.
Tietenkin? Tuollainen väite olisi syytä perustella.
Kunnian polut on manipuloiva, moraalisesti yksitoikkoinen ja sentimentaalinen.
Elokuva pakottaa tuntemaan tiettyyn itsestäänselvään suuntaan, ja se on pahimman laatuista Hollywood-siirappia taide-elokuvan naamiaisasussa.
Ja vitut.
Kellopeli sai ääneni. Yhtä hyvin olisin voinut äänestää The Killingiä, FMJ:tä tai Kunnian Polkuja.
Äänestin Outolempeä. "yllättävän hyvä vaikka onkin mustavalkoinen"
Barry Lyndonia äänestin. Se vaan on niin helvetin upea ja ennen kaikkea kauniin näköinen elokuva. Musiikin käyttö on loisteliasta ja kamera on aina oikeassa paikassa. Homman ehkä kuitenkin ratkaisee se, että rakastan näitä "nousu & tuho" tyyppisiä tarinoita ja tämä on ehdottomasti genrensä aatelia.
Huonoa elokuvaahan Kubrick ei koskaan tehnyt. Kakkosena olisi ehkä Clockwork Orange.
Outolempi on paras.
Kellopeli vaikuttavin.
On tosiaan aika vaikea kysely, kun noista suurin osa on ihan helvetin hyviä, mutta ääni meni kellopelille. Jos pitäisi nimetä kaikkien aikojen paras elokuva niin tuo saisi varmaan ääneni. Aiheuttaa yhä yhtä kovat sävärit beethovenin ysin alkaessa soimaan, kuin ensimmäisellä katselu kerralla. Perässä notkuu vapaassa järjestyksessä: "2001, barry ja hohto.
Paskin on Fear and desire. Tuon jos jaksaa katsoa selvässä olotilassa loppuun yhdeltä istumalta, niin nostan hattua. Kunnian polutkin oli aika pettymys, kun näin sen vähän aikaa sitten ensimmäisen kerran. Johtuu varmaa siitä kaikesta hypetyksestä mitä luin ennen elokuvan katsomista.
Annoin ääneni Avaruusseikkailulle. Kubrickin teoksista ehkä eniten uusintakatsomisarvoa, ja muutenkin sci-fi elokuvan
virtsanpylväs. Myös Arthur C. Clarken kirjan filmatisointina erittäin onnistunut, sekä tuon ajan erikoistehosteiden tarjoamissa puitteissa yllättävän moderni myös nykypäivänäkin. Varmasti yksi täydellisimmistä elokuvista.Minusta Kubrickin filmografia näyttää muutenkin aika puhtaalta, vaikka pari pientä virhearviointia löytyykin. Kyllä mies osasi hommansa, sanon minä.