Mikko Koivisto

Control of Violence (2015)

Ohjaaja:

• Takahiro Ishihara

elokuva arvostelu

Ohjaus: Takahiro Ishihara

Osakasta kotoisin oleva Takahiro Ishihara on rakentanut ympärilleen kokonaisen väkivaltadraamojen sarjan: Violence PM (2010), Osaka Violence (2012), Snake of Violence (2013) ja nyt Control of Violence. Ishihara kuvaa elokuvissaan osakalaisgangsterien arkea ja perhe-elämää ulottaen tarinoiden juuret usein hahmojen lapsuuteen saakka. Pienellä budjetilla kuvatut elokuvat eivät ole visuaalisesti kovinkaan tyylikkäitä, mutta Ishiharan tapa sekoittaa draamaa ja realistista väkivaltaa on löytänyt oman paikkansa japanilaisten elokuvafestivaalien ohjelmistoissa. Kaikki Ishiharan elokuvat on nähty Yubarissa ja Osaka Violence palkittu kilpasarjan parhaana elokuvana vuonna 2012.

Control of Violence jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Elokuva seuraa pienen ravintolan pystyttänyttä ex‑gangsteria (Arata Yamanaka), joka yrittää pysyä kaidalla tiellä yhdessä kolmen työntekijänsä kanssa. Mies vedetään kuitenkin väkisin takaisin vanhoihin kuvioihin jonkun alkaessa lahdata muiden jengien jäseniä. Tekoja pidetään hänen kädenjälkenään kunnes käy ilmi, että kaupunkiin on saapunut yakuzoita vihaava muukalainen (Kiyohiko Shibukawa), joka kerää vapaaehtoisista koostuvaa lynkkausjengiä nitistääkseen niin monta gangsteria kuin mahdollista.

Control of Violence ottaa hieman takapakkia toissavuoden Snake of Violencesta, joka hyötyi Ishiharan muita elokuvia paremmista tuotantoarvoista sekä kovanaamanäyttelijä Tak Sakaguchin epätyypillisestä roolista mykkänä ammattitappajana. Control of Violencessa ex‑yakuzan ja kuolleen gangsterin tyttären (Hiroko Yashiki) välinen draama jää kuitenkin melko kankeaksi ja elokuvaa vaivaa hieman harrastelijamainen yleisvaikutelma. Suoraviivainen mustavalkokuvaus ei myöskään peittele edullisen digiformaatin heikkouksia.

Ishihara osaa kuitenkin käyttää tapahtumapaikkoja hyvin hyödykseen. Osakan kiehuva teollisuushelvetti muodostaa erinomaisen taustan yakuzoiden ja heidän päänahkojaan himoitsevan sekopäisen karatetappajan yhteenotolle. Elokuva parantaakin otettaan heti väkivallan alettua ja pitää otteessaan, kunnes täysin epäuskottava loppuhuipennus vetää maton katsojan jalkojen alta.