Mikko Koivisto

Golgo 13 (1973)

Ohjaaja:

• Junya Satō

elokuva arvostelu

Ohjaus: Junya Satō

Nimi: Duke Togo. Syntymäaika: tuntematon. Syntymäpaikka: tuntematon. Kansallisuus: tuntematon. Ammatti: tarkka-ampuja.

Elokuvaa on vaikea aloittaa tunnelmallisemmin kuin naputtelemalla edellä mainittu hahmokuvaus vasten Japanin kaikkien aikojen karismaattisimman kovanaaman Ken Takakuran mustavalkoista pärstäkuvaa vasten. Takao Saiton luoma sarjakuvasankari Duke Togo aka Golgo 13 on vuosien mittaan seikkaillut niin televisiossa, videopeleissä kuin elokuvissakin. Sonny Chiban tähdittämä viihdyttävä, mutta potentiaalistaan jälkeen jäävä Golgo 13: Assignment Kowloon (1977) on kahdesta live action ‑sovituksesta tunnetumpi, mutta laadullisesti hieman heikompi. Neljä vuotta aiemmin valmistunut ensimmäinen Golgo 13 vie voiton jo lähtökohtaisesti sijoittamalla tarinansa japanilaiselle elokuvalle täysin poikkeuksellisiin maisemiin: Iranin hiekka-aavikoille sekä maan pääkaupunki Teheraniin.

Suoraan kansainväliselle näyttämölle vievä, mutta puolivillaiseksi jäävä tarina alkaa, kun joukko tuntemattomia miehiä kokoontuu salaiseen tapaamiseen Beirutissa. Tarkoituksena on palkata ammattitappaja Golgo 13 selvittämään Iranissa ihmiskauppaa käyvän rikollispomon henkilöllisyys sekä hoitelemaan tämä pois elävien kirjoista. Kohteesta on tiedossa vain yksi tunnusmerkki: aina mukana matkassa kulkeva papukaija. Tehtävän hyväksyvä Golgo saa vastaansa sekä Iranissa toimivan alamaailman että maan lakia ja järjestystä yksin ylläpitävän poliisimiehen.

Tuotantoyhtiö Toeille Golgo 13 oli tavallista suurempi panostus. Tasokkaita toimintaelokuvia hyvinkin rajoitetulla budjetilla tuottanut yhtiö lähetti action-nikkari Junya Saton (The Bullet Train, 1975) sekä yakuza-elokuvien jumalan Ken Takakuran paikan päälle Iraniin kuvaamaan modernia toimintaelokuvaa. Näyttelijäkaarti koottiin pääosin iranilaisista näyttelijöistä. Liian eksoottiseksi ei silti uskallettu ryhtyä: Golgo 13:n Iranissa kaikki puhuvat japania. Paikallista kieltä kuullaan ainoastaan tervehdyksissä, joiden ohella Golgo heittää väliin muutaman sanan ranskaa. Vaikutelma on hölmö, mutta kaikkeen tottuu ajan myötä.

Huippusuosittu Golgo 13 ‑manga on elokuvastudiolle vaikea pala purtavaksi, sillä Saiton tarinat sijoittuvat ympäri maailman. Iranin valitseminen ensimmäisen elokuvasovituksen kuvauspaikaksi oli yllättävä, mutta myös luonteva valinta. Japanin ja Iranin suhteet olivat 1970‑luvulla öljykaupan ansiosta varsin läheiset, ja vain vuotta Golgon elokuvavierailun jälkeen maat sopivat kansalaistensa viisumivapaasta liikkumisesta. Täten ei tule suurena yllätyksenä, että elokuvantekijöiden suhtautuminen vieraaseen kulttuuriin on tylsähkön hienovaraista.

Satolle ja Takakuralle ulkomaankomennus ei ollut uusi kokemus, sillä parivaljakko oli kuvannut jo vuonna 1968 Australiassa sukiyaki-westerni The Drifting Avengerin. Lännenelokuvavaikutteet ovat pinnassa myös Golgo 13:ssa, jonka hiekka-aavikot ja tyylikkäät kuvasommittelut ovat selkeää westernkuvastoa. Takakuraan usein liitetyt Clint Eastwood ‑vertaukset ovat juuri Golgo 13:ssa osuvia, vaikka Takakura ei tällä kertaa aivan pärjää vertailussa. Velttoilua näkyy myös yhdentekevän tarinan kerronnassa, joskin elokuva parantaa ryhtiään loppupuolella. Peruslaatua edustavien autokaahausten ohella valokeilaan nousee Golgon tavaramerkki, vähäisestä käytöstään huolimatta fetissinomaisen ihailun kohteeksi joutuva M16-rynnäkkökivääri.

Golgo 13 ei ollut japanilaisissa teattereissa suoranainen floppi. Tuotantokustannusten, ulkomailla koettujen kuvausvaikeuksien sekä Saiton elokuvaa kohti osoittaman tyytymättömyyden vuoksi Toei ei kuitenkaan ollut halukas jatkamaan Golgon seikkailuja ennen vuotta 1977, mikä puolestaan jäi studion viimeiseksi yritykseksi. Kumpikaan elokuva ei suoranaisesti hyödynnä lähdemateriaalin tarjoamia mahdollisuuksia, vaan toimii ennen kaikkea pääosanesittäjänsä karisman varassa. Ensimmäinen sovitus vie voiton paitsi mielenkiintoisemman tapahtumaympäristön ansiosta myös siksi, että M16-rynnäkkökiväärillä varustettu Ken Takakura on puolitehollakin jumalattoman viileä ilmestys, jonka rinnalla jopa Sonny Chiba sulaa.