Jetro Suni

The Unscarred (2000)

Ohjaaja:

• Buddy Giovinazzo

elokuva arvostelu

"This is a story of betrayal, blackmail and revenge where only one survivor is left unscarred."

No Way Homen (1998) valmistumisen jälkeen Buddy Giovinazzo muutti kotikulmiltaan Staten Islandista Berliiniin, jossa valmistui pian hänen kolmas kokopitkä ohjaustyönsä, tylsän geneerisesti nimetty The Unscarred (levitetty Saksassa myös nimellä Everybody Dies).

Elokuva oli ensimmäinen ja ainoa Giovinazzon elokuvista, joka ei ollut hänen itsensä käsikirjoittama, ja The Unscarredista huokuukin jo kauas vaikutelma siitä, ettei Giovinazzo ole ollut projektissa yhtä kotonaan kuin muita aiempia elokuviaan ohjatessa. Lopputulos ei ole missään nimessä kelvoton, mutta silti harmillisen sieluton. The Unscarred ei sisällä myöskään juuri lainkaan piirteitä, joista sen tunnistaisi ulkoapäin Giovinazzon ohjaamaksi.

The Unscarredin pääosassa on kaverusnelikko Mickey (James Russo, joka nähtiin Tim Rothin ohella No Way Homen pääosassa), Travis (Steven Waddington) ja Johann (Heino Ferch) nykyisen vaimonsa, Mickeyn entisen ihastuksen, Rafaellan (Ornella Muti) kanssa. Johannilla on Berliinissä yksityisasunto, jonne tämä Travisin kanssa kutsuu Mickeyn muistelemaan heidän 20 vuoden takaisia villejä Berliini-vuosiaan. Paikan päällä ystävykset päätyvät klubille, jossa Travis poimii baarista mukaan asunnolle nuoren naisen. Tapahtuu ikäviä asioita, ja juoni alkaa kerryttää itseensä toinen toistaan kiemuraisempia koukeroita.

Elokuva sisältää hyvin samankaltaisia juonielementtejä kuin belgiohjaaja Erik Van Looyn vuonna 2008 valmistunut Loft. Yhtenevän tapahtumaympäristön lisäksi molemmat elokuvat sisältävät täysin samankaltaista arvuuttelua siitä kuka kaverusjoukosta on syyllinen mihinkin ja kuka onkaan kusettanut ketä ja miten. Vertailu Loftiin paljastaa myös hyvin The Unscarredin heikkoudet ja juonikoukkujen kömpelyydet, jotka mysteeriltään syvemmässä Loftissa on onnistuttu toteuttaamaan huomattavasti paremmin.

The Unscarredin jälkeen kesti kymmenen vuotta ennen kuin Giovinazzon seuraava elokuva Life Is Hot in Cracktown (2009) valmistui. Elokuvien välissä Giovinazzo keskittyi ohjaamaan saksalaisten poliisisarjojen jaksoja, joista ei omien sanojensa mukaan juuri kyennyt innostumaan, vaan kyse oli enemmän puhtaasti elannon eteen tehdystä leipätyöstä.