Ilja Rautsi

Det som ingen ved (What No One Knows, 2008)

Ohjaaja:

• Søren Kragh-Jacobsen

elokuva arvostelu

Ohjaus: Søren Kragh-Jacobsen

Lars von Trierin vanavedessä seuranneen tanskalaisen elokuvan nousun mielen­kiintoisimmat nimet ovat olleet Anders Thomas Jensen sekä Nicolas Winding Refn. Tomas Vinterberg aloitti hyvin mestarillisella Juhlilla (1998), muttei dogma-elokuvansa jälkeen ole saanut aikaan mitään kovin kiintoisaa. Kokeellisempaa saraa edustava Cristoffer Boe (Reconstruction, 2003, Allegro, 2005) ehti toistaa itseään jo toisella teoksellaan. Jensen lyö seuraavaksi hynttyyt yhteen von Trierin kanssa ja Refn jatkaa Pusher-trilogiansa viitoittamalla tiellä epäonnistuneen davidlyncheilyn Fear X (2003) kokeilun sijaan.

Monitoimimies Jensenin kirjoittamalla Dogma-elokuvallaan Mifune (1999) kansainvälistä huomiota kerännyt pitkän linjan tekijä Sören Kragh-Jacobsen taas testaa siipiään tällä kertaa hyvin amerikkalaisen lajityypin kautta. Vainoharhatrillerit, joissa viaton mies pakenee valvovaa isoveljeä ovat olleet osa Hollywoodia jo Hitchcockista lähtien. Viime vuosina alagenre on kääntynyt teknofetissiksi, joka varoittaa kontrolliyhteiskunnan vaaroista samalla palvoen sen välineitä.

Kragh-Jacobsen ei kikkaile filmityypeillä tai satelliittikuvilla, vaan tyytyy pyrkimään pieneen kerronnan tehostamiseen leikkaamalla silloin tällöin suttuiseen valvontakamerakuvaan päähenkilöistä. Valitettavasti pienimuotoisempi metodi ei toimi kuin alun perhekohtauksissa, joista käy ilmi ohjaaja-kirjoittajan olevan enemmän kotonaan ihmissuhteiden dynamiikan nyansseissa kuin valtiovallan mätää ahdistelua pakenevan miehen tuulimyllytaistelun tekemisessä jännittäväksi. Det som ingen vet toimii hyvänä näytekappaleena siitä, miksi toimintaohjaajien ei välttämättä kannattaisi vaivautua vakavasti otettavan draaman kanssa ja päinvastoin.