Forssan XIV Mykkäelokuvafestivaalit 30.8.-1.9.2013

Taas nautitaan vanhoista leffahelmistä elävän musiikin säestyksellä.

* * * * *

Mykän ajan jumalaiset naiset

Neljättätoista kertaa pidettävät Forssan kansainväliset mykkäelokuvafestivaalit tuovat naiset Elävienkuvien Teatterin valkokankaalle. Tarjolla on läpileikkaus mykän ajan suurista naisnäyttelijöistä: Mary Pickford, Gloria Swanson, Pola Negri, Asta Nielsen, Louise Brooks, Karin Molander, Erna Morena, sekä sokerina pohjalla kiinalainen kaunotar Ruan Lingyu. Katsottavaa riittää varmasti joka makuun – varsinkin, kun elokuvien ohjaajatkin kuuluvat aikansa huippuihin: Ernst Lubitsch, Sam Wood, Maurice Tourneur, Mauritz Stiller, Wancang Bu, G.W. Pabst ja William Beaudine.

Tämän vuoden päähuomio annetaan kiinalaiselle näyttelijälle Ruan Lingyulle kahdella elokuvalla. Tao Hua Qi Xue ji (1931 / The Peach Girl) ja Shen Nu (1934 / The Goddess) ovat siinä määrin harvinaisia elokuvia, että mykkäelokuvista kiinnostuneiden kannattaa laittaa esityspäivät kalenteriinsa. Ruan Lingyun oma elämä ei ollut kadehdittavaa: yksityiselämän murheet ja julkisuuden paineet ajoivat loistavan naisnäyttelijän itsemurhaan jo 24-vuotiaana. Lingyun muisto elää kuitenkin hänen elokuvissaan.

Festivaalit alkavat tänä vuonna jo 26.8. alkavalla viikolla, jolloin Elävienkuvien teatterissa on esillä elokuvat The Artist (2011 / Michel Hazanavicius) ja Juha (1999 / Aki Kaurismäki). Festivaalit tarjoavat myös musiikin ystäville aimo annoksen kuunneltavaa, kun musikantit antavat viimeisen silauksen elokuville.

Toivotamme mykkäelokuvien ystävät kanssamme mukaan aikamatkalle!

Festivaalipäälikkö

Ville Koivisto

* * * * *

Triomme säestää Beaudinen Sparrowsin, itse rykäisen soolona jotain mahdollisimman sopivaa pianismia Gadin Die Arme Jennyn taustalle.

Festari on edelleen pysynyt erittäin miellyttävänä, sopivan pienimuotoisena. Suosittelen lämpimästi Forssan-reissua mitä nyt puuhamailtanne ja muumimaailmoiltanne joudatte.

Tulossa ollaan, tietenkin. Sen lisäksi että jutustelen päättömyyksiä ennen jokaista elokuvaa, yritän parhaani mukaan myydä kohtapuolin ilmestyvää Kirjoituksia mykkäelokuvista II:sta. Tarjolla toiset 20 esseetä mykän elokuvan maailmasta.

Hyvän elokuvan olette saaneet säestettäväksenne. Die Arme Jennyä en ole vielä nähnyt, mutta luottoa Asta Nielsenin vetovoimaan löytyy kyllä. Ja onhan tuo PvB:n Kaipuun punainen hetki ‑kirjassa esitelty varsin kattavasti.

Harmillista festareiden kannalta on (ainakin vielä tällä hetkellä) se, että sunnuntain näytökset alkavat niin pirun myöhään. Näillä näkymin ainakin Glomdalsbruden jää näkemättä, Anna-Liisan kohdalla olen valmis uhrautumaan, olisihan se aika nähdä hyvältä printiltä. Toivottavasti aikataulua aikaistetaan siten, että näytökset alkavat jo klo 12.

Ja ensi vuonna kuulemma Chaplin-teema. Viimeistään silloin Forssaan, eikös. Chaplinia ei voi nähdä kankaalta liikaa kukaan koskaan.

Festarit on nyt paketissa, joten on lyhyen yhteenvedon aika.

Liekö näkyvyys mediassa vaikuttanut vai kiinalaisten mykkisten saapuminen Forssaan, mutta yleisöä oli varsin sankoin joukoin paikalla – ehkä jopa yleisöennätyksen verran. Sali oli lipunmyyjien mukaan n. 80% myyty joka näytöksessä, ainoastaan Die Arme Jenny sekä Glomdahlin morsian houkuttelivat vähemmän katsojia. Sääli, sillä varsinkin tuo ensin mainittu oli todella loistavaa kamaa ja Dreyer on aina katsomisen arvoinen.

Säestäjät olivat tasavahvoja, eikä ketään tule nostaa muiden yläpuolelle – vastaavasti kukaan ei epäonnistunutkaan, joten senkin suhteen loistopirskeet. Sunnuntain Anna-Liisa oli minulle "se esitys", jo pelkästään siksi, että nyt näin leffan ensimmäistä kertaa kunnon kuvalla ja edes jonkinlaisella säestyksellä (Anna-Liisa oli eka suomalaismykkis aikoinaan jonka ylipäätään näin). Onneksi säestys oli kuitenkin paljon enemmän kuin "jonkinlainen", se sopi elokuvaan kuin nyrkki päähän, KAVA:n restauroimasta printistä puhumattakaan: se oli aivan kansainvälistä huipputasoa.

Ensi vuonna todellakin Chaplin-teema, onhan mestarin ensimmäisestä valkokangasesiintymisestä kohta sata vuotta. Saas nähdä mennäänkö ihan komedialinjalla koko kemut (Chaplin, Lloyd, Langdon, Keaton, Arbuckle, Griffith...) vai keksitäänkö jotain muuta. No, siihen on vielä aikaa.

Jannelle kiitos jutustelutuokioista ja jos mukana oli muitakin Elitistejä, niin kiitos teillekin – vaikka emme olisi vaihtaneet sanaakaan.