Simon West ohjaa jatkon:
http://themoviebit.blogspot.com/2011/06/expendables-2-gets-director.html
Simon West ohjaa jatkon:

Miksi Jet Li näyttää naiselta tuossa julisteessa?
PG-13. Chuck Norrisin vaatimuksesta.
Hauskinta olisi jos Stallone käskee itse leffassa Norrisin painua vittuun.
Tais olla julkisuustemppu, koko PG-rating. Tosin ei se eka mikään kova R ollut.
Ei kai tuolla ainakaan positiivista julkisuutta saa... Toki Norris voi olla mitä mieltä haluaa.
Ensimmäistä heikompihan tämä oli mutta silti jokseenkin katsottava. Vauhdikas prologi lupaili vähän liikaa, koska kovimmat paukut käytettiin heti aloituksessa. Köyhä juoni tai vihollisten surkea osumatarkkuus ovat genren puitteissa niin peruskauraa, ettei niistä jaksanut pahastua. Ongelmallisempaa oli sankareiden tukalimpien tilanteiden räikeän toistuva purkaminen deus ex machinalla kuin Harry Pottereissa konsanaan. Helppoja ratkaisuja etenkin kun ei ole tarvinnut miettiä perustellumpia syitä vierailevien naamojen näyttäytymiselle. Sama vaivannäön puute jatkui Bill the Kidin hahmossa, jonka perimmäinen funktio ei tullut paljastuessaan minään yllätyksenä. Laihaa vitsailuakin olisi voinut karsia raskaalla kädellä.
Minusta tämä toinen osa päihitti ensimmäisen Expendablesin kevyesti ja onnistui muutenkin ylittämään odotukset. Ensimmäisessä osassa jäivät kaivelemaan huonot toimintakohtaukset, joista ei trendikkääseen tapaan saanut mitään selvää, mutta nyt maltettiin ottaa sen editoinnin kanssa rauhallisemmin. Ensimmäisen osan kohdalla odotin vielä jotain Rambon kaltaista "realistista" ja synkeämpää menoa, mutta nyt kun ei mitään sellaisia kuvitelmia ollut, niin tämä hölmöilyhän toimi ihan täysillä. Enemmän Expendables 2 menee samaan kategoriaan Hot Shots 2:n kanssa ja hyvä niin.
Ensimmäisen osan kohdalla odotin vielä jotain Rambon kaltaista "realistista" ja synkeämpää menoa, mutta nyt kun ei mitään sellaisia kuvitelmia ollut, niin tämä hölmöilyhän toimi ihan täysillä. Enemmän Expendables 2 menee samaan kategoriaan Hot Shots 2:n kanssa ja hyvä niin.
Enemmän tästä olisi halunnut pitää, mutta kun ei pysty niin ei pysty. Jotain koko elokuvan yksipuolisuudesta kertoo se, että siitä käytävä keskustelu velloo jo nyt ihan yleisestikin paikallaan – mitäs tyhjästä nyhjäis. Ei käsikirjoituksettomuus yleensä genren tapauksia kaada, mutta kun oikein edes hyvää läppää saati repliikkejä hahmojen välille ei ole vaivauduttu kirjoittamaan eikä toimintakohtauksia alkusysäystä lukuun ottamatta suunnittelemaan, niin reaktio sekä elokuvaa katsoessa että sitä jälkeenpäin miettiessä tuntuu vähintäänkin takkavideomaiselta. Ihan menettelevää mutta vähäistä pauketta, joten kyllä sen Rambon mielummin katsoo koska tahansa kuudetta kertaa uusiksi.
Parhaimmassa tapauksessa näillä Expendables-rainoilla on tulevaisuudessa ihan omanlaisensa huumoriviihde-arvo.