IDFA 19-29.11.2009

Jäi IDFA:n anti aika vaatimattomaksi meidän minireissulla, mutta laitetaan tänne kuitenkin ne pari leffaa mitä tuli nähtyä.

Soundtrack For A Revolution

Tämän piti kertoa mustan vallankumouksen poliittisista lauluista tai mustasta vallankumouksesta poliittisten laulujen kautta. Lopputulos oli kuitenkin dokumentti mustan vallankumouksen viimeisistä vaiheista ja henkilökuva Martin Luther Kingistä. Biisejä kuullaan kyllä dokkarissa arkistomatskuissa joukkoliikkeiden laulamana ja jokaisesta biisistä on myös uusi versio kuuluisan nyky-artistin esittämänä. Tästä huolimatta lauluista tai niiden synnystä ei kerrota mitään ja dokumentin varsinainen ydin jää käsittelemättä. Mutta, oli tämä siitä huolimatta ihan katsottava, joskaan ei mikään erityisen taidokas dokumentti. Leffa esitettiin HD:na ja uusien haastattelujen ja vanhojen arkistoleikkeiden laadun taso oli kankaalta aika häiritsevä. Tää tuskin on ongelma esim. tv:stä katsottuna, mutta tuolla siihen kiinnitti vähän liikaakin huomiota.

Fuck Off Police Car

Voi jeesus. Olipa pettymys. Ensimmäinen afrikaansiksi laulava punkbändi kuulosti ajatuksena hyvältä. Mutta kun "punk"bändi paljastuukin skeittipunkkia veivaavaksi emo-poikien tissiposkibändiksi, niin fiilis meni aika äkkiä. Voi ohjaaja parkaa, joka kertoi näytöstä ennen, että teki elokuvaa sydän verellä neljä vuotta. Tulos oli ikävä kyllä MTV:lle sopiva viihdedokkari turhasta bändistä, ja toivon, että joku jäi kertomaan tän ohjaajalle näytöksen jälkeen. Me ei jääty. Okei, oli siinä välillä ihan yritystäkin (ja jopa asiaa), mutta eipä juuri kiinnostanut. Vähän kuin lähdettäisiin tekemään dokumenttia siitä kuinka Lauri Tähkä nousi suomalaisten maajussien suosikkibändiksi, koska laulavat murteella ja muuttivat samalla muutaman demarin keskustalaisiksi.

Mutta itse Damiin on pakko päästä uudelleen. Ihan mahtava kaupunki. Vähän kuin Berliini minikoossa lisättynä kanaaleilla. Levyjä tuli ostettua useampi kilo...