Halloween II (1981)

HALLOWEEN kakkonen



Flunssa ja sairasloma tarjosivat chanssin katsoa (Video Expressin kulahtaneelta ja leikatulta mutta käyttökelpoiselta kasetilta) John Carpenterin ja Rick Rosenthalin jatko-osan kevyen budjetin US-slasherien kantateokselle. Kansikuvan kalle kurpitsakallo herätti lämpimiä muistoja elokuvan ensi-iltakierroksen hyytävästä julistekampanjasta kasari-stadin keskustassa ja muualla. Kasetti koneeseen ja luvassa on heti pikku yllätyksiä FIx-harrastajalle, kun videolla Lars Backlundin heiniä olleen elokuvan aloittaakin Mariann Videon logo ja mulle tuntematon suomi-nimi HALLOWEEN II – PYHÄINMIESTEN YÖN KAUHUT. Olemme taas Haddonfieldissä viisi minuuttia ennen Halloween ykkösen loppua. "Se oli boogie-mies", kääntäjä tulkitsee Jamie Lee Curtisin tunnetun loppurepliikin. Rytmihemmo has left the building! Hirveän uskollisesti pysytellään ykkösen kuvioissa ja tyylissä alkutekstien jälkeenkin, syventäen päähenkilöiden tarinaa saippuaoopperamaisella tavalla joka aikoinaan ehkä vesitti homman mystiikkaa ärsyttävästi, mutta nyt se tuntuu omituisen viihdyttävältä. Ainakin jälkikäteen ajatellen on ihan kiva, että tehtiin lisää sitä samaa silloin kun alkuperäisnäyttelijät ja tiimi olivat vielä kasassa, enää ei natsaisi. Dario Argento ‑vaikutteet nousevat H ykköstä selvemmin pintaan ja Night of the Living Dead saa noddia uraauurtavalla, myöhemmin kliseeksi muuttuneella tavalla. Donald Pleasance paasaamassa pahuuden olemuksesta ja Halloweenin psykohistoriasta on kornin partaalla muttei epäkiehtovaa. Ei niin vaativalla maulla suoritettu viihtyminen olisi melkein täydellistä ellei sairaalamiljöö tuntuisi jotenkin mekaaniselta ja latistavalta. Tai mikä se sana nyt oli, steriililtä.

Halloween kakkosen dissaaminen ei kyllä mahdu meikäläisen kalloon ollenkaan. Muhun tuo sairaalaympäristö tehoaa oikein hyvin, se on jo ns. turvallisenakin paikkana ahdistava saatikka kun siihen lisää psykotappajan. Kauhuleffana oikein tehokas eikä mihinkään turhaan teinikomiikkaan olla sorruttu. Ensimmäisestä osasta mukaan saadut tutut näyttelijät nostavat tietysti arvoa ja Pleasencen niin överisti näyttelemä Loomis lisää viihdyttävyyttä ja sitä tahatonta komiikkaa. Huikean jännittävistä kohdista parhaiten jäänyt mieleen Curtisin pakeneminen jossain kellarissa ja jännittäminen siitä ehtiikö Myers saavuttaa hissin vaiko ei. Samoin haahuilu parkkipaikalla ja odottaminen koska Myersin hahmo ilmestyy sairaalan ovelle. Tapoista poreallas-tappo toimii hyvänä tylytyksenä. Hieno jatko-osa jos mikä! ****

Sairaalakauhuista pitäisi nähdä uusintana Kuolema kierroksella/Visiting Hours, tää jäi penskana hyvin mieleen. Tosin ei ehkä toimisi enää.

Kyllä Halloween 2 on kevyesti yliarvostettua ensimmäistä osaansa parempi. Kuvalliset tehokeinot on lähes samoja mutta ympäristö on uhkaavampi ja kiinnostavampi. Tappoja on enemmän ja myös goreekin on ja innovatiivisia murhakohtauksia, toisin kun pitkäveteisessä ykkösosassa jossa kaikki listitään veitsellä. Mä en käsitä mielipiteitä tyyliin "Halloween 1 on mestariteos mutta Halloween 2 ihan paska"

Se nyt vaan on valitettavasti niin, että Halloween 1 on mestariteos ja Halloween 2 ihan paska.

H1 *****

H2 *½

Artisan käy kyl hyvin koomikosta!

Ei nyt kakkososa täysin paska ole, mutta selvästi bulkkikamaa verrattuna ykkösen luomaan kattaukseen. Näin joskus telkkarista suurin piirtein vain sen poreammekäristyksen ja olin vakuuttunut elokuvan olevan pirun ilkeä ja törkyinen. Jonkin aikaa sitten katsoin elokuvan uudelleen ja aika oli vähän kullannut muistoja mutta myös toi uusia hyviä puolia esille. Näistä nyt mainittakoon vaikka sairaalamiljöö yleisesti (klaustrofobia tuli esille nätisti ja jossain vaiheessa näytti siltä että Planet Terrorissa on yritetty kävellä samaa H2:n sairaalakäytävää ees taas), tunnusmusiikille tehty bpm-nostatus joka sai musiikin kuulostamaan hermostuttavammalta ja positiivisesti kireämmältä kuin ykkösessä, Loomisin hahmon johdatus pahoille teille

Paras on kuitenkin

21 vuotta sitten tää tuntui about maailman huonoimmalta elokuvalta. En ollut nähnyt ykköstä ja katsoin ilmeisesti leikatun version. Voisi joskus kokeilla uusiksi mutten usko, että olisi hyväksi muuttunut.

Flash ( 23.1.2009 00:43)

21 vuotta sitten tää tuntui about maailman huonoimmalta elokuvalta. En ollut nähnyt ykköstä ja katsoin ilmeisesti leikatun version.

Suurinpiirtein samoihin aikoihin tuli itsekin nähtyä, kun kaveri kiikutti Mustan pörssin vuokravalikoimasta kurpitsakannella varustetun kasetin jota sitten yhdessä ihmeteltiin. Henkilökohtaisesti jäi varsin hyvät muistot elokuvasta mutta pitäisi tehdä, kuten L.L ja antaa uudet chanssit.

Artisan ( 22.1.2009 19:53)

Se nyt vaan on valitettavasti niin, että Halloween 1 on mestariteos ja Halloween 2 ihan paska.



H1 *****

H2 *½

Tämä on juuri sitä valitettavaa propagandaa, jota näiden kahden välillä aina lukee ja kuulee. Näinhän on tapahtunut aina VHS-kasettien alkuajoilta saakka, jolloin kovimmatkin italowesternit sivuutettiin rennosti sanoilla "mukiinmenevä" tai "siedettävä". Alle tunnin takaa katsottuna tämä kakkonen oli edelleen hyvä ja toimiva.

Järkälemäsen tärpättiruutan pisto silmään, helveta et oli julman näköinen kohtalo hoitsulla.

Spiritual Boxer ( 12.12.2011 14:23)

141. Rosenthal: Halloween II (1981) [bd] ***

Onnistunut jatko-osa, joka on puutteistaan huolimatta jotenkin loputtoman katsottava; melkeinhän tämän äären palaa mieluummin kuin originaalin vaikka se onkin parempi elokuva. Varsin tyydyttävä aluekooditon "30th Anniversary Edition" blu-ray-julkaisu Yhdysvalloista, tiedä sitten onko bonusdokkari Terror in the Aisles enempää kuin spoilerivaarallinen klippikooste (pitäishän nuo klassikot olla nähtyinä mutta mutta...).

Toimii parhaiten kun katsoo kaksi ekaa elokuvaa aivan putkeen, tosin samalla osien tasoero näkyy selvemmin. Minkälainen kuvan/äänenlaatu oli muuten sinisäteellä?

MiR ( 12.12.2011 14:49)

Spiritual Boxer ( 12.12.2011 14:23)

141. Rosenthal: Halloween II (1981) [bd] ***

Onnistunut jatko-osa, joka on puutteistaan huolimatta jotenkin loputtoman katsottava; melkeinhän tämän äären palaa mieluummin kuin originaalin vaikka se onkin parempi elokuva. Varsin tyydyttävä aluekooditon "30th Anniversary Edition" blu-ray-julkaisu Yhdysvalloista, tiedä sitten onko bonusdokkari Terror in the Aisles enempää kuin spoilerivaarallinen klippikooste (pitäishän nuo klassikot olla nähtyinä mutta mutta...).

Toimii parhaiten kun katsoo kaksi ekaa elokuvaa aivan putkeen, tosin samalla osien tasoero näkyy selvemmin. Minkälainen kuvan/äänenlaatu oli muuten sinisäteellä?

Varsin tyydyttävä ja hankala tästä olisi parempaa HD-julkaisua toivoa. Mukavasti tullut tarkkuutta lisää, hyvät värit eikä kuvaa ole manipuloitu piloille rakeenpoistolla tai muilla digitaalisella sössinnällä. Oikeastaan juuri sellainen siirto kuin mitä tälläisille leffoille pitäisikin tehdä, vaikka ei tietenkään pärjää uudemmalle matskulle tai pieteetillä restauroiduille klassikoille.

Rick Rosenthal:n loistava jatko-osa on kuolematon klassikko ja koko Halloween ‑saagan (yksinoikeutetusti) se eittämättä onnistunein jo mainittu. Elokuvan tunnelma sekä yleisilme tuskin voisi onnistuneempi olla! Legendaarinen stuntkingi Dick Warlock, joka tekee yhden onnistuneimmista roolisuorituksistaan myös Tommy Lee Wallace:n työstämässä, itsenäisessä jatko-osassa reilua vuotta myöhemmin – leffassa Halloween III: Season of the Witch – mikä kääntyikin sitten sujuvasti suomeksi Pahuuden yö, oli kenties paras valinta the shape:n haalareihin, jotka herra täyttikin paremmin kuin onnistuneesti mitä tietty avitti se tosiasia, että mies tujotti alkuperäisen roolisuorituksesta suoriutuvien Nick Castle ja Tommy Lee Wallace robottimaista liikehdintää nauhalta yhä uudelleen ja uudelleen.

Synaseireenista vastaavat Carpenter & Howarth tekevät myös tunnelmoinnillaan laadukasta jälkeä, joka välittyy kartioista korviin miltei yhtäläisella yksityiskohtiin paneutumisella kuin mihin Carpenter ylsi jo ykkösosassa. Leffan kansitaidehan on silkkaa mannaa siis mitä alkuperäiskonseptiin on tuleva. Itse ostin aikoinaan Sanctuary Visual Entertainment U.K. ‑julkaisun lähes yksinomaan em. seikan tähden.



Threadin aloittajalle: Tunsin muuten akoinaan Lars "Lasse" Backlundin. Työskentelin tuolloin videovuokraamossa Mikkelissä johon mies teki vierailuja tuhka tiheään ja ihan henk.koht. Tiedusteli ahkeraan uusien kannattavien dvd-julkaisujen perään (siis allekirjoittaneelta, kun keräilijäksi tiesi), Future Filmin salaiset julkaisuehdokaslistat hyppysissä.

No jaa, pentuna tuli katsottua tämä ennen ykköstä ja kovat odotukset oli, mutta voi sitä tylsyyttä. Ykkösen näin vasta hieman myöhemmin ja sekös se teki lähtemättömän vaikutuksen, enkä sitten uskaltanut kusellakaan käydä öiseen aikaan isossa kotitalossa. Jos ala-asteikäinen on tuon eron näin kokenut niin se on silloin vissi fakta.

Näin lähivuosina uusintakatselut puhuvat edelleen samojen tuntemusten puolesta, kakkonen vain on jotenkin ontto, kömpelö ja tylsä. Mutta vain verrattuna edeltäjäänsä. Noin muuten murhahippana ihan "mukiinmenevä ja siedettävä".

1+2 = loistava kolmen tunnin kokonaisuus

Katsoin tämän ekaa kertaa joskus kymmenisen vuotta sitten ja leffa onnistui kyllä pelottamaan tuhannesti pahemmin kuin alkuperäinen koskaan. Odotin BD:n katselulta siis paljon, mutta ei tämä ihan yhtä tehokas enää ollutkaan. Päällimmäisenä jäi mieleen Susan Shoopin tissit. Ihan hyvä jatko-osaksi kuitenkin. Kohtahan ilmestyy kolmosestakin sinilevy, kaikesta parjaamisesta huolimatta mainion kieroa meininkiä.

mr_bungle ( 13.12.2011 19:45)

kolmosestakin sinilevy, kaikesta parjaamisesta huolimatta mainion kieroa meininkiä.

Oon ihmetelly tuon matalaa IMDb ratingiä (3.9/10). Hieno elokuva (rutkasti kakkosta parempi), en ole koskaa tavannut ketään, joka ei pitäisi siitä. Loistava tunnelma ja omaperäinen tarina.



Kakkonen... no, onhan siinä ihan kivaa kuvausta ja hyvät musiikit, mutta vähän tasapaksuksi se jää. Juoksennellaan ympäri sairaalaa edes takaisin ilman erityisempiä huippuhetkiä. Olisi varmasti toiminut lapsena VHS:ltä paremmin.