Martin Scorsese: Shutter Island (2010)

Janne 8.8.2011 10:34
KCrimso ( 7.8.2011 19:05)
k-mikko ( 6.8.2011 23:27)
Shutter Island

Nyt tuli puun takaa ja kovaa. Eihän tätä kukaan ole juuri kehunut kuin keskinkertaiseksi. Tiedossa oli, että elokuvassa tulee olemaan lopputvisti, muttei tämä ollut ollenkaan yhden idean elokuva, vaan hemmetin tiukka viihdetrilleri. Eikä se loppukaan ollut yhden kohtauksen mittainen paljastus, vaan pidempi kokonaisuus ja silti asioita jätettiin kivasti auki, mikäli niin vain asiat haluaa nähdä. Hieno soundtrack, joka tekisi mieli hommata kotiin, mitä ei kovin usein tapahdu. Todella paljon muuten yhteistä Wicker Manin kanssa. *****


Useammankin kerran olen mestariteokseksi hehkuttanut. Erittäin aliarvostettu leffa kuitenkin.


Yliluonnollisia vivahteita omaavia filmnoir henkisiä jännäreitä ei liikaa ole ja siksi omatkin odotukseni olivat ennen elokuvan katsomista aikoinaan varovaisesti plussan puolella. En ollut lukenut Dennis Lehanen kirjaa joten tietämykseni elokuvasta rajoittui elokuvan traileriin. En ole erityinen Martin Scorsese fani (vaikka miehen CV:tä sinänsä kunnioitankin) mutta siitä huolimatta selkeältä (aikaisempaan tuotantoonsa nähden) genrevaihdolta vaikuttava veto oli toinen isompi kiinnostuksen herättäjä.



Teknisesti elokuvasta ei ole valittamista mikä ei nyt niin hirvittävän suurena yllätyksenä ainakaan minulle tullut. Oma ongelmani on sama kuin niin monen hieman vastaavalla tavalla
Spoileri
katsojaa vedättävän elokuvan kanssa. Esimerkkejä tulee nyt pikaisen pohdinnan jälkeen mieleen Jacob's Ladder (1990) * (kaikkien vedätyselokuvien kuningas smile.gif ), Siesta (1987) *, Abre los ojos (1997) * tai sen jenkkiversio Vanilla Sky (2001) * (kaikille näistä löytyy myös paljon myönteisempiä arvioita muilta katsojilta). En ole myöskään David Lynchin uudempien elokuvien erityinen fani joihin Shutter Island (2010) elokuva myös tietyllä tapaa on mielestäni verrattavissa. Jopa monien kehuma (ja yllä jo mainittu) Fight Club (1999) on omalla tavallaan leffan hengenheimolainen ja ei, siitäkään en mitenkään hirvittävästi itse pitänyt.




Ongelma ei ole tekijöissä. Itse en vain pääsääntöisesti pidä tuon henkisistä
Spoileri
kokonaisvaltaisesti koko elokuvaan vaikuttavista yllätyksistä elokuvan lopussa (pienemmät lopputwistit on sitten asia erikseen). Ainoa nyt myönteisellä tavalla mieleeni tuleva poikkeus on The Sixth Sense (1999) ***1/2 eikä sekään nyt omien suosikkielokuvieni kärkijoukkoon ole päässyt. Niin ja Franklyn (2008) *** oli kanssa ihan jees. Toisaalta tietyllä tapaa samojen teemojen sisällä toimivat Memento (2000) **** tai ****** (päivästä riippuen) ja Eternal Sunshine of the Spotless Mind (2004) **** ovat molemmat erinomaisia elokuvia.




Itse en lähtisi tuota Wicker Man elokuvaan vertaamaan vaikka sekin vertaus on kyllä perusteltavista ja kertonee osaltaan siitä miten erilaisista näkökulmista samaa elokuvaa voi katsoa. Shutter Island / (2010) *.



KCrimso ( 7.8.2011 23:08)
Antti Tohka ( 7.8.2011 21:25)
Elokuvan vähäinen arvostus johtuu ainakin omalla kohdallani siitä, ettei tarina missään vaiheessa tuntunut kiinnostavalta jalopputwistikin oli täysin naurettava
Spoileri
lukuunottamatta ihan viimeistä twistiä, joka oli ihan jees


No mutta sä tykkäätkin enemmän transformereisesta ja sen semmoisesta. Eikä siinä mitään pahaa ole.


Transformers: Revenge of the Fallen (2009) * oli muuten se elokuva jonka aikana tuli harvinaisen selkeästi sellainen olo että nyt menee ohi ja lujaa vaikka ensimmäinen osa menikin tavallaan ihan ok osastoon. Muuten voisi kai ajatella tuon olevan jonkinlainen ikäkysymys mutta juuri kävin tyytyväisenä Harry Potterin elokuvateatterissa katsomassa ja hekottelin piirretyille kotona niin että ei kai sittenkään. Megan Fox oli loppujen lopuksi ainoa myönteinen asia ko. elokuvassa.
k-mikko 9.8.2011 11:35

Lopun yllätys –

Spoileri
Leonardo onkin hullu
– ei välttämättä ole nerokkain mahdollinen ideana eikä toteutukseltakaan. Sen hyviä puolia kuitenkin on jo mainitsemani kesto, eli kyseessä on oikea jakso, jossa ei vain paljasteta ratkaisua vaan luodaan hyvää vainoharhaista tunnelmaa. Ei mitään kaikki olikin vain unta ‑tyylinen vedätys tai puolessa minuutissa hoidettu ai olinkin kuollut ‑toteamus. Alkupuoli toimii hyvin tietäenkin, että tvistiä on tulossa, eikä lopussa olo ole lainkaan huijattu. Aivan viimeinen kohtauskaan
Spoileri
Leonardo ei suostukaan tunnustautumaan hulluksi
ei ole puhtaan yksiselitteinen, eikä missään tapauksessa sellaisenakaan kääntäisi alkuelokuvaa ympäri.



En missään nimessä väitä, että tietoisesti tai tiedostomattakaan Shutter Island kopioisi Wicker Mania. Molemmissa elokuvissa
Spoileri
kuitenkin poliisi saapuu suljetulle, eristäytyneelle ja omalaatuiselle saarelle, jossa on tiettävästi tapahtunut rikos. Kummallakin saarella on oma johtajansa, joka tekee näennäistä yhteistyötä poliisin kanssa, mutta ylipäätään poliisin mielestä saaren asukkien käytös ei ole "ihan normaalia" tilanne silmällä pitäen. Kummankin elokuvan poliisilla on vahva usko: SI:ssa saaren todellisiin tapahtumiin ja merkitykseen, WM:ssa yleiseen maailmanjärjestykseen. Kummassakin elokuvassa päädytään korkeaan rakennelmaan, jossa päähenkilön tulee myöntää tappionsa.

Janne 10.8.2011 08:24

Vaihtoehtoisesti elokuvaa voisi myös verrata aiemmin mainittujen teemojen

Spoileri
(lopputvistit, muistikatkokset, Wicker Man) lisäksi satu/fantasia henkisiin elokuviin joissa jo varhaisemmassa vaiheessa lähdetään liikkeelle siitä että joku päähenkilöistä todennäköisesti (mutta ei välttämättä) kuvittelee elokuvan yliluonnolliset osuudet. Kuten aikuisemmille suunnattu ihan mielenkiintoinen Neverwas (2005) *** tai myönteisellä tavalla hieman erilainen nuorisoseikkailu Bridge to Terabithia (2007) ***. Tosin raja toden ja mielikuvituksen välillä on Shutter Islandissa paljon sameampi kuin mainituissa esimerkeissä sen lisäksi että vasta lopputvisti paljastaa siinä tuon näkökulman.
(The Lukewarm.) 10.8.2011 10:12

Leffan ongelma ei ole se että twisti on tulossa vaan se että sen sisältö on liian helposti arvattavissa. Leffaa katselee jo ensimmäisellä kerralla kuin katsoisi sitä toista kertaa eikä se monitulkintaisuuskaan jotenkin vakuuttanut. Aito yhden tähden elokuva ja Scorsesen huonoin elokuva vuosikymmeniin.

Juggis Marttinen 10.8.2011 13:57
(The Lukewarm.) ( 10.8.2011 10:12)
Leffan ongelma ei ole se että twisti on tulossa vaan se että sen sisältö on liian helposti arvattavissa. Leffaa katselee jo ensimmäisellä kerralla kuin katsoisi sitä toista kertaa eikä se monitulkintaisuuskaan jotenkin vakuuttanut. Aito yhden tähden elokuva ja Scorsesen huonoin elokuva vuosikymmeniin.




Monitulkintaisuus on juuri se mihin elokuva helposti kosahtaa, jos todellista sisältöä ei ole tarpeeksi. Näin kävi tässä mun mielestä.
ttt 10.8.2011 17:44

No ei toi kovin vahva Scorsesen leffaksi ole, mutta on tuollakin ansionsa... "Aito yhden tähden leffa" kommentti mielestäni hieman liioteltua.



Viihdyin sen pari tuntia kuitenkin ihan mukavasti, mutta ei toi todellakaan niin omaperäinen, saati ovela ole. Pitäisiköhän tämä katsoa vielä uudelleen tässä?

Silti väittäisin tasaiseksi *** leffaksi, jos näitä tähtiä taas annetaan...
Red Right Hand 10.8.2011 19:45

Onhan tästä jo "vuosia" aikaa, kun tämän on nähnyt mutta... Aika vaivaantunut olo oli katselun jälkeen. Tuli mieleen (ei sisältönsä puolesta) vähän niinku De Palman Musta Dahlia: paljon yksittäisiä hyviä juttuja, mutta kokonaisuus ei vain toimi ollenkaan. Se ihan viimeinen pikkutwisti oli kyl ok, mutta eipä tästä hyvää elokuvaa saa millään. Olisin kovasti halunnut että olisi ollut parempi, tuli vähän paha mieli. Emmä tässä mitään monitulkinnaisuutta hirveästi havainnut.

k-mikko 10.8.2011 21:26

Lukewarmin yhden tähden elokuva ‑trolliin en jaksa kommentoida. Toki omalle minäkuvalle hirveän tärkeää havaita, ettei ole samaa mieltä sekä KCrimson että Lukewarmin kanssa

wink.gif Tarkennan nyt, että en ainakaan minä ole väittänyt, että Shutter Island olisi hirveän moniulotteinen, ainoastaan, että loppuratkaisu ei ole – IMHO – yksiselitteinen, mikä on vain plussaa. Enkä väitä, että Shutter Island olisi mikään elokuvataiteen merkkiteos, ainoastaan helvetin pätevästi toteutettu viihdejännäri. Mun ***** on puhtaasti viihdyttävyydestä, ei mistään Citizen Cane ‑näkökulmasta.



Edellinen tätä parempi näkemäni Scorsesen elokuva taisi tulla 1990. Kaikkia en ole nähnyt, mutta 99% varma olen näkemättä kaikesta muusta paitsi Casinosta (jonka olen nähnyt).
Hung Fist 10.8.2011 22:39

Oikein hyvähän tämä oli. Kuvallisesti ja äänellisesti todella hieno, ja helvetin pelottava (

wow.gif ) myös. Viimeisestä puolituntisesta en niin välittänyt, mutta ei sekään elokuvaa pilannut.



Spoileri
Ekan katselun jälkeen jäi lopusta sellaiset fiilikset, että sen voisi jääräpäisenä tulkita myös salaliitoksi. Ei kai sitä sellaiseksi ollut tarkoitettu, mutta paljon miellyttävämpi ja munakkaampi ratkaisuhan se olisi ollut, kuin halpa "se olikin hullu" ratkaisu, joka kieltämättä syö elokuvalta pohjan (mitään aiemmin tapahtunutta ei voi analysoida, jos kyse olikin vain hullun kuvitelmista). Uusintakatselu saattaa tosin sitten romuttaa elokuvan jos osoittautuu, että tulkinta on yksiselitteinen hullun hyväksi).



Joka tapauksessa tarinan kaksoisrakenne (Leo korvasi tosielämän tapahtumat mielessään sotamuistoilla, tai käänteisesti tulkiten salaliittolaiset käyttivät Leon sotatraumoja hyväkseen ja sepittivät hänelle tarinan lähes identtisestä murhasta) toimi elokuvan aikana ihan mukavasti.





Kokonaisuutena siis oikean mukavaa mainstream kamaa... juuri sellainen maistuikin katseluaikana... vaikka leffavalinta olikin sosiaalisessa mielessä katastrofi... kävi hieman niin kuin sille kaverille joka vei tytön katsomaan Seitsemää samuraita...



Joka tapauksessa ***½



Aihetta sivuten, tää japsien Hierro DVD-kansi on kyllä aikamoinen. Leffan englanninkielinen japsinimikin on "Shutter Labyrinth"



Antti Tohka 11.8.2011 07:08
k-mikko ( 9.8.2011 11:35)
Aivan viimeinen kohtauskaan
Spoileri
Leonardo ei suostukaan tunnustautumaan hulluksi
ei ole puhtaan yksiselitteinen, eikä missään tapauksessa sellaisenakaan kääntäisi alkuelokuvaa ympäri.




Spoileri
musta tuossa kohtauksessa on mukavaa se, että Leonardo tavallaan tilaa itselleen lobotomian teeskentelemällä. Oikeastaan koko käppäleffan paras kohtaus
Janne 11.8.2011 09:25
Antti Tohka ( 11.8.2011 07:08)
Spoileri
musta tuossa kohtauksessa on mukavaa se, että Leonardo tavallaan tilaa itselleen lobotomian teeskentelemällä. Oikeastaan koko käppäleffan paras kohtaus


Tuo on yksi tulkinta....



Spoileri
“Which would be worse – to live as a monster, or to die as a good man?”



Yhtä hyvin Teddy voi viitata kommenttinsa hirviö osalla oman todellisen minänsä sijaan Chuckkiin tai tohtori Cawleyhin....
november 11.8.2011 09:30
k-mikko ( 10.8.2011 21:26)
Lukewarmin yhden tähden elokuva ‑trolliin en jaksa kommentoida. Toki omalle minäkuvalle hirveän tärkeää havaita, ettei ole samaa mieltä sekä KCrimson että Lukewarmin kanssa wink.gif Tarkennan nyt, että en ainakaan minä ole väittänyt, että Shutter Island olisi hirveän moniulotteinen, ainoastaan, että loppuratkaisu ei ole – IMHO – yksiselitteinen, mikä on vain plussaa. Enkä väitä, että Shutter Island olisi mikään elokuvataiteen merkkiteos, ainoastaan helvetin pätevästi toteutettu viihdejännäri. Mun ***** on puhtaasti viihdyttävyydestä, ei mistään Citizen Cane ‑näkökulmasta.



Edellinen tätä parempi näkemäni Scorsesen elokuva taisi tulla 1990. Kaikkia en ole nähnyt, mutta 99% varma olen näkemättä kaikesta muusta paitsi Casinosta (jonka olen nähnyt).


Täsmälleen samaa mieltä. Hieno elokuva!!
(The Lukewarm.) 11.8.2011 12:12

Tuon "aito yhden tähden elokuva"-kommentin ei ollut tarkoitus aloittaa tähdillä keskustelemista. Yleisesti ottaen tähdittäminen ei kerro mitään, joten siksi kerroin ensin syyt sille miksi kokemus oli niin totaalisen epäviihdyttävä.

KCrimso 11.8.2011 12:42

Yksinkertaisesti audiovisuaalisesti yksi viime vuosien hienoimmista elokuvista minulle. Musiikin käyttö huikeaa ja Robert Richardsonin kuvaus nyt hivelee silmiä aina, mutta oli erityisen hienoa tässä. Tarinakin toimii twisteineen ihan riittävän hyvin vaikka ainahan nämä tälläiset hieman hyytyy liian kriittisen katselun alla. Di Caprio tekee myös erittäin hyvää työtä pääroolissa. Todella viihdyttävä leffa.

QCine 17.8.2011 12:17

Twisti(e)n arvaileminen matkan varrella ei päässyt häiritsemään, kun komea kuvaus ja luonteva kerronta vain vei mukaansa. Sama heittäytymis-ilmiö kävi The Aviatorin kanssa: vaikkei tarina olisi kovin ihmeellinen, Scorsese saa yli kaksituntiset elokuvat rullaamaan todella silmää miellyttävästi. Samalla katsomiskokemus oli jotenkin haikeanvihainen: toivottavasti tällainen kerronta pitää pintansa, eivätkä musiikkivideosilppu-pellet pääse valtaamaan elokuvataiteen kenttää. Mutta voisiko tuo DeCaprio pikkuhiljaa ruveta kasvattamaan niitä ryppyjä, niin saisi sitä charmia? ***1/2





Edit: Ai niin, tuo rohkea Ligetin, Pendereckin, Cagen ja kumppanien käyttö ääniraidalla toimi myös ihan satasella, loi levotonta tunnelmaa.