Orionin syksy 07

moska ( 24.8.2007 23:59)

Lauri Lehtinen ( 24.8.2007 21:22)

Japanilaista animaatiota klasareista tusinatavaraan on katsottu Suomessa jo aika kauan ennen ilmiön tai muodin syntyä (edes alakulttuuritasolla) ja siksi jonkun Subtv:n viimeaikainen esiintyminen Suomen ensimmäisenä animekanavana on vähän hymyilyttävää, vaikka sen faneja kosiskeleva kohderyhmäajattelu onkin omalla tavallaan jotain uutta.

Animehan pysyi pitkään melko hyvin Suomen television Neukku-Amerikka-asettelun ulkopuolella ja SubTV:n erikoiskohderyhmä-ajattelu on vain näyttöä että sama jatkuu, kohta trendin epäillään olevan jo ohi.

Omalla tavallaan uutta lienee yritys saada nuoret aikuiset ja heitä hakevat mainostajat kaupalliselle kanavalle animen avulla, mikä kai edellyttää valistavaa ja trendeilevää hypen rakentamista. Tv:n yleistarjontaa ajatellen Subbarin projektista ei tee mieli valittaa kun miettii, miten tavanomaisia ja löysiä formaatteja nuorille usein tarjotaan. Selvemmin lapsille suunnattu tai sopiva kama tuntuu aina löytävän yleisönsä omalla painollaan, tarinoiden ja hahmojen voimalla ilman mitään Japani-ilmiö-kontekstia.

moska ( 23.8.2007 22:31)

Tämän vuoden "Animeconissa" olleet oldschool-hörhöjen ohjelmat ei kyllä siihenkään ryhmään hirveesti luottamusta valaneet. Puhumattakaan sitten tästä "kissankorvalaisia" paremmaksi julistautuneesta uudemmasta porukasta, jota kiinnostaa oikeesti vaan joku 4chan ja anime on kuulemma out. Kissankorvajengillä voisi olla hyvä animetulevaisuus edessä mutta ei siltä pohjalta, mitä joka tuutista toitotetaan "animeharrastuksen" olevan. Pohjimmiltaanhan kysymys on elokuvaharrastuksesta.

Jos eivät oldschool-hörhöjen ohjelmat kelpaa, niin ehkäpä voit itse järjestää parempia? Niin, ei kaikkia kiinnosta esiintyä vaikka tietämystä löytyisikin, ja oldschool-väki on enemmänkin introverttiä porukkaa jotka keskittyvät omiin suosikkeihinsa ja ehkä korkeintaan kirjoittelevat ajatuksiaan internettiin. Mikä vika noissa ohjelmissa sitten mielestäsi oli? Itse olin muutamissa, mm. "kovat koiraat" ‑setti sisälsi mielenkiintoisia pointteja ja oli varsin ok pienistä virheistä huolimatta, kasariäijäanimepaneelissa taas ei ollut juurikaan punaista lankaa tai poleemisuutta ja se latistuikin jaaritteluksi, mutta "animen tropet ja kliseet" oli taas varsin pätevä esitys. Harmillisesti missasin A-M. Sarénin youkai-esitelmän.



4chan-perseilylle ei kannata antaa enempää huomioarvoa, jälleen kerran kyseessä on ÄÄNEKÄS joukko jonka perusteella on turha vetää johtopäätöksiä keskimääräisestä suomalaisesta animeharrastajasta. Pohjimmiltaan animeharrastus on kuitenkin jotain muuta kuin perinteinen elokuvaharrastus. Se ei kertakaikkiaan (enää) toimi tarkoitetulla tavalla ilman siihen läheisesti liittyvien muiden ilmiöiden tuntemista. Anime nojaa intertekstuaalisuuteen enemmän kuin laajemman yleisön elokuvat. J-rock/pop, cosplay, videopelit, kielen opiskelu, jossain määrin myös internet-meemit ja ‑alakulttuurit ja monet muut ilmiöt muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Vaikka joku miyazaki toimiikin "kaikille", on vastapainoksi massiivinen kasa sarjoja, jotka lähinnä toimivat polttoaineena monimuotoiselle sosiaaliselle toiminnalle. Tästä pointista todisteena toimikoon vaikka näitä viitteitä täyteen ahdettu suosittu sarja Lucky Star, tai se, että animetietous oli pitkään Suomessa ja Briteissä videopelilehtien varassa.

Korson Antti ( 24.8.2007 20:27)

Kaikkien elitistien suosikkihörhö Kari Pirhonen sai tuon monta vuotta sitten ilmaiseksi lainaan Japanin suurlähetystöltä ja se näytettiin jollain Japaniviikolla Andorrassa. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään ja tämä oli vuosia ennenkuin mikään lehti oli kirjoittanut japanitrendistä riviäkään. Se scene oli aidosti underground ja siihen nähden miten hankalaa oli löytää mitään tollaista se oli yllättävän iso. Kenelläkään ei ollut kissankorvia

Ja vuosi oli? Väittäisin, että kissankorvat olivat jo silloin pienissä määrin mukana, mutta kukaan ei kehdannut liikkua julkisesti moiset päässä. Mallit tähän outoon käytökseen tulivat ulkomailta jo varhain, mutta kriittisen hörhömassan saavuttamisessa kesti aikaa. Tosiaan tuo GE-leffa näytettiin R&A:ssa samoin kuin monta muutakin hyvää alan tuotosta, ja olipa niiden ohessa joskus hesarissa yms. jotain aiheeseen liittyviä artikkeleitakin, mutta silti anime tuntui sytyttävän Suomipossen järkyttävän hitaasti. Lehdet olivat muutoin armotta myöhässä, paitsi marginaaliset julkaisut kuten Kulttuurivihkot ja Tähtivaeltaja, joista pystyi lukemaan suomeksi anime-uutisia ja artikkeleita jo 90-luvun alkupuoliskolla.

moska ( 24.8.2007 23:59)

Lauri Lehtinen ( 24.8.2007 21:22)

Japanilaista animaatiota klasareista tusinatavaraan on katsottu Suomessa jo aika kauan ennen ilmiön tai muodin syntyä (edes alakulttuuritasolla) ja siksi jonkun Subtv:n viimeaikainen esiintyminen Suomen ensimmäisenä animekanavana on vähän hymyilyttävää, vaikka sen faneja kosiskeleva kohderyhmäajattelu onkin omalla tavallaan jotain uutta.

Animehan pysyi pitkään melko hyvin Suomen television Neukku-Amerikka-asettelun ulkopuolella ja SubTV:n erikoiskohderyhmä-ajattelu on vain näyttöä että sama jatkuu, kohta trendin epäillään olevan jo ohi. Paljon mieluummin näkisin suositut sarjat normaalisti muiden piirrossarjojen joukoss kuten monissa Euroopan maissa on 80-luvulta lähtien ollut (ja jota Gerit Oy:n nauhojen kannet yllättävällä vainulla hehkuttavat).

80-luvulla Suomen animetilanne oli varsin hyvä. Videojulkaisuja löytyi jopa kymmeniä sarjoja, tosin kaikki tietty lapsille sopivimmasta päästä ja dubattuja. Suomen ensimmäiset animekanavat olivat tietenkin Sky Channel ja Super Channel 80-luvulla (paitsi maalaiset eivät näitä nähneet, näkevätkö kaikki vieläkään edes SubTV:tä?). TV:stä oli nähtävillä yksi animen oleellisimpia teoksia, Macross, ja monia muita hyviä sarjoja... englanniksi dubattuna ja sensuroituna, tottakai, mutta tämä kaikki oli silti hyvä pohjatyö animevallankumoukselle. Kaupoissakin myytiin laajaa valikoimaa Macross mechoja ja pienoismalleja.



90-luku olikin sitten ihan pyllystä.



SubTV on nyt pahasti myöhässä. Onko muilla kanavilla luovutettu jo, kun on huomattu että animeharrastuksen oleellisin elementti onkin teosten warettaminen tuoreeltaan netistä tai tilaaminen ulkomailta?



En usko, että trendi menee niin merkittävästi ohi, että kissankorvia ei enää nähtäisi kaduilla jne. Anime on se pitkään hukassa ollut hyväksyttävä esteettinen kehys monenlaiselle hörhöilylle, ja se on tullut jäädäkseen esim. Italiaan ja Ranskaan joissa on ollut manga/animekulttuuri jo 70-luvun alkupuolelta lähtien. Heinäkuussa olin Pariisin Japan Expossa, jossa oli yli 70 000 hörhöä. Kissankorvia ihan helvetisti. Vähän tämä tulee kuitenkin rauhoittumaan, esim. en usko että viiden vuoden kuluttua enää nähdään tällaista hulluutta:



Huuto.net

Huuto.net

Huuto.net

Lauri Lehtinen ( 25.8.2007 11:00)

Omalla tavallaan uutta lienee yritys saada nuoret aikuiset ja heitä hakevat mainostajat kaupalliselle kanavalle animen avulla, mikä kai edellyttää valistavaa ja trendeilevää hypen rakentamista. Tv:n yleistarjontaa ajatellen Subbarin projektista ei tee mieli valittaa kun miettii, miten tavanomaisia ja löysiä formaatteja nuorille usein tarjotaan. Selvemmin lapsille suunnattu tai sopiva kama tuntuu aina löytävän yleisönsä omalla painollaan, tarinoiden ja hahmojen voimalla ilman mitään Japani-ilmiö-kontekstia.

Se nyt on selvä, paitsi että nykyään ei enää tiedäkään missä iässä lapset alkavat merkkitietoisemmiksi ja osaavat vaatia jo aitoa japanilaisuutta kokemuksissaan.

Shocky ( 26.8.2007 02:42)

(paitsi maalaiset eivät näitä nähneet, näkevätkö kaikki vieläkään edes SubTV:tä?).

SubTV:n näkevät toki kaikki jotka voivat seurata digitaalisia tv-lähetyksiä. SubTV on MTV3:n tapaan samassa kanavanippu B:ssä joka on täysin valtakunnallinen.

Shocky ( 26.8.2007 01:42)

Jos eivät oldschool-hörhöjen ohjelmat kelpaa, niin ehkäpä voit itse järjestää parempia? Niin, ei kaikkia kiinnosta esiintyä vaikka tietämystä löytyisikin, ja oldschool-väki on enemmänkin introverttiä porukkaa jotka keskittyvät omiin suosikkeihinsa ja ehkä korkeintaan kirjoittelevat ajatuksiaan internettiin. Mikä vika noissa ohjelmissa sitten mielestäsi oli? Itse olin muutamissa, mm. "kovat koiraat" ‑setti sisälsi mielenkiintoisia pointteja ja oli varsin ok pienistä virheistä huolimatta, kasariäijäanimepaneelissa taas ei ollut juurikaan punaista lankaa tai poleemisuutta ja se latistuikin jaaritteluksi, mutta "animen tropet ja kliseet" oli taas varsin pätevä esitys. Harmillisesti missasin A-M. Sarénin youkai-esitelmän.



4chan-perseilylle ei kannata antaa enempää huomioarvoa, jälleen kerran kyseessä on ÄÄNEKÄS joukko jonka perusteella on turha vetää johtopäätöksiä keskimääräisestä suomalaisesta animeharrastajasta.

Saattaa olla, että jossain vaiheessa järjestänkin. Tietysti on vähän hankalaa kun edes niitä nettiin asiaa kirjoittelevia ei niin paljon ole, tai vaikka se Anime-lehti jossa fiksut otsikot on jarilehtistä latistettu autuaan tietämättömyyden alle siitä, mitä oikeasti pitäisi kirjoittaa. -- Animen tropet ja kliseet oli kerrassaan loistavaa viihdettä, siinä yhdistyi hyvin mehukkaalla ja kreisillä tavalla tekninen tietämättömyys, kyvyttömyys ymmärtää draamaa, itselleen valehtelu ja räikeä tarve julistaa kaikki anime paskaksi näillä perusteilla. Plussana tietysti pari oikeasti huvittavaa klippiä. Kasariäijäpaneeli oli tosiaan jahkaamista, ilmeisesti täysin valmistelematon juttu. Ongelmana tietysti taas se ettei niitä tekijöitä riitä nimenomaan puhtaasti animeen keskittyvään ohjelmistoon joka omasta mielestäni olisi "se pointti".

Fourchanin kanssa voi olla vähän vääristynyt kuva kun olen juuri näiden hemmojen meininkiä läheltä seurannut, on vain jäänyt mieleen erään "harrastajan" lausahdus "ei muuten hirveesti enää kiinnosta katsoa animea". On se vissiin aika suosittu kumminkin kun niitä juttuja on tälläkin foorumilla muistaakseni näkynyt. Yhtäkaikki se on mielestäni kauempana animeharrastuksesta kuin yrittävät väittää.

80-luvulla Suomen animetilanne oli varsin hyvä. Videojulkaisuja löytyi jopa kymmeniä sarjoja, tosin kaikki tietty lapsille sopivimmasta päästä ja dubattuja. Suomen ensimmäiset animekanavat olivat tietenkin Sky Channel ja Super Channel 80-luvulla (paitsi maalaiset eivät näitä nähneet, näkevätkö kaikki vieläkään edes SubTV:tä?). TV:stä oli nähtävillä yksi animen oleellisimpia teoksia, Macross, ja monia muita hyviä sarjoja... englanniksi dubattuna ja sensuroituna, tottakai, mutta tämä kaikki oli silti hyvä pohjatyö animevallankumoukselle. Kaupoissakin myytiin laajaa valikoimaa Macross mechoja ja pienoismalleja.



90-luku olikin sitten ihan pyllystä.



SubTV on nyt pahasti myöhässä.

Sky ja Super näkyivät tuolloin varmaan korkeintaan muutamalle tuhannelle Robotechin kohderyhmän edustajalle, valitettavaa kyllä. Merkittävämpi osuus suomenlaajuisesti lieni näillä videojulkaisuilla, joita esim. omat vanhempani kuitenkin pitivät huonoina halpispiirrettyinä. Subiltahan tuli jo 2002 Magic Knight Rayearth ja perään Sailor Moon jonka välissä ei ollut yleensä yhtään mainosta. Maikkari ei halunnut liata käsiään, eikä halua vieläkään, kamalilla japseilla vaikka siinä olis ollu pirulauta vuoden lasten- ja nuortenohjelmalanseeraus.

Se nyt on selvä, paitsi että nykyään ei enää tiedäkään missä iässä lapset alkavat merkkitietoisemmiksi ja osaavat vaatia jo aitoa japanilaisuutta kokemuksissaan.

Juu, uskon kanssa että japanilaisuudessa on myös lasten ja nuorten kaipaamaa aitoa suomalaisuutta jota oikeastaan mikään lähde ei ole pystynyt juuri koskaan tarjoamaan.

Antti Vanhala ( 26.8.2007 15:53)

SubTV:n näkevät toki kaikki jotka voivat seurata digitaalisia tv-lähetyksiä. SubTV on MTV3:n tapaan samassa kanavanippu B:ssä joka on täysin valtakunnallinen.

Ainiin pitäis varmaan itsekin hommata se digiboksi pikkuhiljaa, jotta en syrjäänny.

moska ( 26.8.2007 23:30)

Saattaa olla, että jossain vaiheessa järjestänkin. Tietysti on vähän hankalaa kun edes niitä nettiin asiaa kirjoittelevia ei niin paljon ole, tai vaikka se Anime-lehti jossa fiksut otsikot on jarilehtistä latistettu autuaan tietämättömyyden alle siitä, mitä oikeasti pitäisi kirjoittaa. -- Animen tropet ja kliseet oli kerrassaan loistavaa viihdettä, siinä yhdistyi hyvin mehukkaalla ja kreisillä tavalla tekninen tietämättömyys, kyvyttömyys ymmärtää draamaa, itselleen valehtelu ja räikeä tarve julistaa kaikki anime paskaksi näillä perusteilla. Plussana tietysti pari oikeasti huvittavaa klippiä. Kasariäijäpaneeli oli tosiaan jahkaamista, ilmeisesti täysin valmistelematon juttu. Ongelmana tietysti taas se ettei niitä tekijöitä riitä nimenomaan puhtaasti animeen keskittyvään ohjelmistoon joka omasta mielestäni olisi "se pointti".

Hyvä juttu jos järjestät, mutta ihmettelen silti mikä sulla on tavoitteena. Jonkinlainen akateeminen keskustelu animesta? Mitä pyrit saavuttamaan? Tuomaan esille unohdettuja/tuntemattomia mestariteoksia? Siivoamaan häiritsevät kissankorvahörhöt pois animepuristien reviiriltä? Itse pidän tätä hulina-tyylistä tapaa ihan mukavana, cosplay on helvetin siisti juttu ja animekulttuurin henkeen sopii monimuotoisuus. Aivan kuten elokuvienkin tapauksessa, animessa on naiivia olettaa, että sama porukka voisi hedelmällisesti käsitellä koko tarjontaa. Pitää tietää missä jostakin niche-ilmiöistä kiinnostuneet lymyilevät.



Nettiin asiaa kirjoittelevat ovat hajaantuneet ympäriinsä, ja netillä tarkoitan myös IRC:iä. Animeunionin foorumeilla tarvittaisiin lukuisia hiekkalaatikkokerroksia, ennen kuin aikuiset alkaisivat kunnolla viihtymään siellä. Tällä foorumilla voi myös koettaa keskustella animesta jos on asiaa... Anime-lehdestä en tiedä paljoakaan kun olen vain pari numeroa selaillut läpi, mutta se vaikutti yllättävän asialliselta ja monipuoliselta kokonaisuudelta. En siis ymmärrä mitä tuo lausahduksesi tarkoitti.



Animen tropet ja kliseet ei ehkä ollut teknisesti huippuunsa hiottu, mutta mukavan laaja-alainen ja sisälsi oivaltavia havaintoja. Noita esiintyjien omia mielipiteitä sinänsä ei kannata kuunnella, se ei ollut esityksen pointti. Makuasioistahan me täällä Elitistilläkin tapellaan jatkuvasti. Toinen panelisti Niksu sitä paitsi haukkuu miltei kaiken asiallisen animen paskaksi muutenkin oldkool-animisteille tyypilliseen tapaan, tulee mieleen vanhat ajat kun Manga Videon julkaisuja vastustettiin kategorisesti jos haluttiin vaikuttaa uskottavalta harrastajalta.

Fourchanin kanssa voi olla vähän vääristynyt kuva kun olen juuri näiden hemmojen meininkiä läheltä seurannut, on vain jäänyt mieleen erään "harrastajan" lausahdus "ei muuten hirveesti enää kiinnosta katsoa animea". On se vissiin aika suosittu kumminkin kun niitä juttuja on tälläkin foorumilla muistaakseni näkynyt. Yhtäkaikki se on mielestäni kauempana animeharrastuksesta kuin yrittävät väittää.

Tällä foorumilla taisi olla yksi linkki 4chan anonymous insideläppävideoon, jota tuskin moni tajusi. Itse vain klikkailen satunnaisia 4chan linkkejä, joten en tajunnut paskaakaan ko. videosta eikä kiinnostanutkaan. Eli aika turhahan se oli. Suosion illuusio perustuu tosiaankin pieneen joukkoon, joka pyrkii olemaan mahdollisimman näkyvä ja äänekäs, ja kokee jonkinlaista kansallistunnetta siitä, että juuri suomalaiset ovat kärjessä palvelun käyttäjätilastoissa (kuten nähtiin Animeconin paneelissa). Tällainen meno alkaa tosiaan olla jo hyvin kaukana animen ytimestä, ja liittyy enemmänkin internet-terrorismiin ja uusiin huumorin muotoihin. Anime sinänsähän ei ole enää aikoihin ollut mitään spesiaalia, mihin pitää vihkiytyä erikseen. Ennenhän animeharrastaja oli se, joka on nähnyt yhdenkin animen ja halua nähdä lisää.

Sky ja Super näkyivät tuolloin varmaan korkeintaan muutamalle tuhannelle Robotechin kohderyhmän edustajalle, valitettavaa kyllä. Merkittävämpi osuus suomenlaajuisesti lieni näillä videojulkaisuilla, joita esim. omat vanhempani kuitenkin pitivät huonoina halpispiirrettyinä. Subiltahan tuli jo 2002 Magic Knight Rayearth ja perään Sailor Moon jonka välissä ei ollut yleensä yhtään mainosta. Maikkari ei halunnut liata käsiään, eikä halua vieläkään, kamalilla japseilla vaikka siinä olis ollu pirulauta vuoden lasten- ja nuortenohjelmalanseeraus.

Vain muutama tuhat? Saanen epäillä vahvasti. Ehkä määrittelet Robotechin kohderyhmän jollain oudolla tavalla. En tiedä missä kaikkialla kanavat näkyivät, mutta luulisi jo Helsingissä HTV:n kaapelin vaikutuspiirissä olleen paljonkin porukkaa jotka seurasivat sarjoja. Säälin kovasti jokaista, joka syystä tai toisesta vietti ankean lapsuuden ilman Robotechia, Macron-1:ia, Transformersia, G.I.Joea yms. Osaakos joku kertoa, miksi Sky ja Super pimennettiin suomalaisesta kaapeliverkosta? Muinaisen huhun mukaan ne olivat liian kilpailukykyisiä suomikanavien paskatarjontaan verrattuna, ja siksi jossain ministeriössä päätettiin poistaa ne ikuisiksi ajoiksi.



Rayearth ja SM oli vielä dubattu... YLE:ltä tullut Saiyuki taisi olla myös, mutta pari Miyazakia tuli aikoinaan onneksi teksteillä (mikä sai muutamat jenkkiotakut harkitsemaan Suomeen – tuohon animen ihmemaahan – muuttoa =). Sherlock Houndia en nähnyt, mutta kyllä se Neon Genesis Evangelion oli joka viimeinkin indikoi animen kunnollisen rantautumisen telkkariin. Pitäisi vielä saada kanaville ohjelmapääliköiksi jotkut, joilla on muutakin visiota kuin ottaa ohjelmistoon kaikki suosituimmat lastensarjat tyyliin DBZ ja Full Metal Alchemist.

Suomalaiset animekulttuuriteot teki tosiaan SuperChannelin tai Subin sijaan Yleisradio esittämällä Punaisen sian ja Näkymättömän ystävän alkuperäiskielisinä 1995 ja heti perään 1996. Ilman Tähtivaeltajaa(?) olisi varmasti mennyt ohi sillä siellähän taisi olla niihin aikoihin aika kattavat listat TV:n genre-elokuvista.

Shocky ( 27.8.2007 21:46)

En tiedä missä kaikkialla kanavat näkyivät, mutta luulisi jo Helsingissä HTV:n kaapelin vaikutuspiirissä olleen paljonkin porukkaa jotka seurasivat sarjoja. Säälin kovasti jokaista, joka syystä tai toisesta vietti ankean lapsuuden ilman Robotechia, Macron-1:ia, Transformersia, G.I.Joea yms. Osaakos joku kertoa, miksi Sky ja Super pimennettiin suomalaisesta kaapeliverkosta? Muinaisen huhun mukaan ne olivat liian kilpailukykyisiä suomikanavien paskatarjontaan verrattuna, ja siksi jossain ministeriössä päätettiin poistaa ne ikuisiksi ajoiksi.

Joo, kaikkihan noita katsoivat. Aika ankea 80-luvun loppu olisi ollut ilman Skyn ja Superin viikonloppuaamujen nelituntisia animaatiomaratoneja.



Mulla oli sellainen muistikuva, että Sky olisi muuttunut joskus about ‑89/-90 pelkästään brittien omaksi kanavaksi tjs.? Super jatkoi ainakin meillä (satelliittipohjainen minikaapeliverkko) vielä pitkälle 90-luvulle aina kanavan lopetettamiseen saakka (-94?), mutta saattoi ehkä kadota HTV:ltä ja muista oikeista kaapeliverkoista jo aiemmin.

Takaisin aiheeseen:

Kannattaa huomioida myös Dokumentin ytimessä 40–41 (mm. "siivuja elokuvatarkastamon hyllyltä") sekä Cabirian ääniversio.

Bitnik ( 27.8.2007 20:12)

Suomalaiset animekulttuuriteot teki tosiaan SuperChannelin tai Subin sijaan Yleisradio esittämällä Punaisen sian ja Näkymättömän ystävän alkuperäiskielisinä 1995 ja heti perään 1996. Ilman Tähtivaeltajaa(?) olisi varmasti mennyt ohi sillä siellähän taisi olla niihin aikoihin aika kattavat listat TV:n genre-elokuvista.

Porco Rossohan oli R+A:ssa. Sen perusteella ainakin minä kekkasin, että mitä settiä nämä Ylen piirretyt oikein ovat. Samana vuonna esitettiin myös muistaakseni Urotsukidoji, jonka ohjaaja oli festarivieraana.

Antti Tohka ( 27.8.2007 23:00)

Bitnik ( 27.8.2007 20:12)

Suomalaiset animekulttuuriteot teki tosiaan SuperChannelin tai Subin sijaan Yleisradio esittämällä Punaisen sian ja Näkymättömän ystävän alkuperäiskielisinä 1995 ja heti perään 1996. Ilman Tähtivaeltajaa(?) olisi varmasti mennyt ohi sillä siellähän taisi olla niihin aikoihin aika kattavat listat TV:n genre-elokuvista.

Porco Rossohan oli R+A:ssa. Sen perusteella ainakin minä kekkasin, että mitä settiä nämä Ylen piirretyt oikein ovat. Samana vuonna esitettiin myös muistaakseni Urotsukidoji, jonka ohjaaja oli festarivieraana.

Jep, Hideki Takayama. Vuosi oli tietysti ‑93.

Flash ( 27.8.2007 22:12)

Shocky ( 27.8.2007 21:46)

En tiedä missä kaikkialla kanavat näkyivät, mutta luulisi jo Helsingissä HTV:n kaapelin vaikutuspiirissä olleen paljonkin porukkaa jotka seurasivat sarjoja. Säälin kovasti jokaista, joka syystä tai toisesta vietti ankean lapsuuden ilman Robotechia, Macron-1:ia, Transformersia, G.I.Joea yms.

Joo, kaikkihan noita katsoivat.

Tosin faktaa on kuitenkin se, että Bayn Transformersin alisuorittaminen suomalaisilla lippuluukuilla johtuu nimenomaan animaatiosarjan rajoitetusta näkyvyydestä täällä. Tästä saa puolestaan kiittää 80-luvun Suomen tv-ilmapiiriä, jossa Transformers oli kertakaikkisesti liian kovan kaliiberin "väkivaltapiirretty", jotta sitä olisi voitu näyttää täkäläisillä kanavilla. Elettiin aikaa, jolloin Kajava mutisi Hesarissa Halinallejakin vastaan. He-Mania uskallettiin ruveta näyttämään vasta kovimman buumin loppusuoralla, ja silloinkin sen esittämistä kyseenalaistettiin.

Shockylle vielä muutama pointti:

Haluaisin, että itse animesta olisi julkista keskustelua eikä vain oheisilmiöistä kohkaamista, ei sillä että niissä mitään vikaa sinänsä olisi. Vaikka syvällistä analyysiä tai Elitisti-tyyppistä rupattelua. Keskustelua ei, kuten todettua, ole esim. sarjojen nimien luettelu johon väliin kysytään "onko tämä nyt äijää" Mielenkiintoinen con-ohjelma voisi olla esim. jonkun elokuvan katsominen jonka jälkeen käytäisiin siitä itsestään paneelikeskustelu. Myös "elitistifoorumi" olisi hyvä konsepti, jos tietäisin sellaisen kysynnästä yhtään mitään.



Tuli muotoiltua tuo Anime-lehti juttu mahdollisimman epäselvästi ja taisi joku sanakin välistä puuttua... Siis: Olen itsekin lukenut muutaman lehden enkä seuraa säännöllisesti, aihekirjo on tosiaan yllättävän hyvä mutta oikeastaan ainoa joka pystyy kirjoittamaan juttuja on se Jari Lehtinen. Arvostelut ovat yleensä tasoa "juoni on hyvä, animaatio on hyvää" ja spesiaaliartikkeleista taas ei osata rajata kohderyhmää ja näkökulmaa sopivasti, jolloin niistä tulee helposti pelkkiä esittelyjä.



Mielestäni juuri "lastenohjelmaosastoa" pitäisi laajentaa suomen kanavilla. Siitä se RAHA kuitenkin tulee ja kasvattaa skidejä myös "aikuisemman" materiaalin kuluttajiksi, kuten on esim. juuri Euroopassa käynyt. Ja myös itse ainakin nautin vaikka Card Captor Sakurasta, Sailor Moonista, DBZ:stä (ei enkkudubilla), Full Metal Alchemistista enemmän kuin toisen äärilaidan tyhjänä kolisevista teknosinfonioista.



"Muutama tuhat" saattaa kuulostaa pieneltä mutta on Suomessa itse asiassa aika paljon. "Kohderyhmäksi" katsoin lähinnä lapset ja nuoret. Jo pelkästään tekstitysten puute karkoitti katsojia eikä tod. kaikilla ollut kaapeli-tv:tä kuten nykyään, stadissakaan: meilläkin oli harava katolla. Mulla on nauhalla joku Kuningaskuluttajan pätkä, jossa joku virasto yritti puuttua oisko juuri Transformersin esittämiseen "piilomainontana", ohjelmien välissä kun oli ollut Transformers-lelujen mainoksia. Pahuuden alku ja juuri.

moska ( 28.8.2007 00:31)

Mulla on nauhalla joku Kuningaskuluttajan pätkä, jossa joku virasto yritti puuttua oisko juuri Transformersin esittämiseen "piilomainontana", ohjelmien välissä kun oli ollut Transformers-lelujen mainoksia. Pahuuden alku ja juuri.

Tämä lienee ‑90- tai 2000-luvulta?

1991 muistaakseni. En muista varmasti mistä sarjasta oli kyse, sitä tuskin haluttiin yksilöidä ohjelmassa, voisi kaivella tuon esille. Pokemonistahan oli tällainen laajemmin noteerattu kohu kanssa jossain vuosituhannen taitteessa, siihen tosin riitti ohjelma itse ja lelujen olemassaolo. Jotain Pikkuponeja sai kyllä esittää vissiin ilman mutinoita.

Flash ( 27.8.2007 23:10)

Antti Tohka ( 27.8.2007 23:00)

Bitnik ( 27.8.2007 20:12)

Suomalaiset animekulttuuriteot teki tosiaan SuperChannelin tai Subin sijaan Yleisradio esittämällä Punaisen sian ja Näkymättömän ystävän alkuperäiskielisinä 1995 ja heti perään 1996. Ilman Tähtivaeltajaa(?) olisi varmasti mennyt ohi sillä siellähän taisi olla niihin aikoihin aika kattavat listat TV:n genre-elokuvista.

Porco Rossohan oli R+A:ssa. Sen perusteella ainakin minä kekkasin, että mitä settiä nämä Ylen piirretyt oikein ovat. Samana vuonna esitettiin myös muistaakseni Urotsukidoji, jonka ohjaaja oli festarivieraana.

Jep, Hideki Takayama. Vuosi oli tietysti ‑93.

Porco Rosso sai muistaakseni parhaat pisteet Gorehoundin R & A ‑kriitikkoäänestyksessä vaikka verisistä kilpailijoista ei tuona vuonna ollut puutetta. Se että älysin mennä silloin katsomaan leffaa johtui siitä, että olin reilusti aiemmin lukenut Porcon ansioista ja Miyazakista laajahkon jutun Hesarista, vissiin Kuva ja ääni ‑palstalla (R.I.P.).

Flash ( 27.8.2007 23:10)

liian kovan kaliiberin "väkivaltapiirretty", jotta sitä olisi voitu näyttää täkäläisillä kanavilla. Elettiin aikaa, jolloin Kajava mutisi Hesarissa Halinallejakin vastaan

80-luvulla Suomen ainoita animea käsitelleitä arvostelijoita oli Katson videoraadin Arto Pajukallio, joka saattoi suvaita jotain Sandybelliä kahden tähden edestä, mutta Galaxy Express 999 oli yhden tähden pessimististä roinaa. Dissaus ei sinänsä ihmetytä kun varsinkin kasariperspektiivistä oli varmaan vaikea kuvitella, että ketkään muut kuin lapset katsoisivat sarjaa, joka toisaalta on pienimmille liian heviä settiä.