New Order vs. Joy Division

NO voi soittaa JD-biisejä juuri "nyt" (= about viimeisen kymmenen vuoden aikana näitä on soitettu) koska niillä ei ole enää tarvetta erottua JD:sta. NO:n tyylisuunta on löydetty ja NO on menestynyt omilla ansioillaan. Juuri siksi NO voi soittaa keikoillaan 100 % NO-tuotantoa, mutta voi vanhemmilla päivillään ottaa sen verran relasti, ettei enää tarvitse NO/JD ‑erottelusta pingottaa ja voi täten tunkea settiin JD-biisin jos toisenkin.

"Rahastus"-teoriaasi en ymmärrä vieläkään. Ole hyvä ja selitä paremmin. Rahastusta musta olis esim. New Order plays Joy Division ‑hits tyyppisten kokoelmien lanseeraus markkinoille tms., ei sen sijaan keikoilla yhden-kahden JD-biisin soittaminen. Ts. ketään ei keikoilla rahasteta yhtään mistään, kukaan ei maksa ekstraa.



Luonnollisesti Sumnerilla on erilainen lauluääni ja ‑tapa kuin Curtisilla. Et kai haluaisi hänen alkavan matkia lavalla Curtista? (vrt. NO:n eka levy, jolloin Sumnerin ääni joko lauluäänensä alkeellisuudesta tai fanien miellyttämisen tarpeesta johtuen kuulosti jonkin verran Curtisilta... tai ainakin ääni oli matalampi) Eri sovitus voi olla vaan plussaa. Eri kosketinsoittaja ei välttämättä merkkaa mitään, synakuviot eivät muutenkaan JD:lla olleet kaikkein monipuolisimpia tai edes useimmissa biiseissä merkittävässä asemassa. Vaikka joissain biiseissä (esim. Isolation) synakuviot ovat merkittävässä asemassa, niin eiköhän se uusi jamppa ne opi. Eri lavashow? Kai se olisi aika outoa pitää prikulleen sama lavashow kuin 30 vuotta sitten! Sitäpaitsi lavashow ei vaikuta, miltä musiikki kuulostaa. Eri imago ei myöskään vaikuta siihen, miltä musiikki kuulostaa. Täsmälleen JD:n (tai NO:n) soundin kuulemista haluavien ei sitäpaitsi kandeisi mennä keikoille ollenkaan, live-versiot poikkeavat aina, joskus suurestikin, studioälppäreistä. Tällaiset ihmiset pysykööt kotona.



Summa summarum: musta on totaalisen dorkaa vetää äärimmäistä "noi ei saa soittaa noiden biisejä, koska..." ‑rajanvetoa. Tärkeintä on kuitenkin se musiikki? Ja hyvien kappaleiden kuuleminen keikoilla? JD:ta ei ennen v. 98 NO-reunionia oltu soitettu yli 15 vuoteen livenä NO:n osalta muutoin kuin erittäin erittäin poikkeuksellisesti sekä covereina siellä täällä eri bändeillä pitkin maailmaa. Nyt niitä soitetaan, huom. selvä vähemmistö per keikka. Katselin tossa esim. 2000-luvulla soitettuja JD-biisejä (ei varmasti ole kaikkia mut silti: ks. v. 2002 osalta http://www.neworderonline.com/Live/Concert...&Year=2002), suunnilleen 2-4 biisiä per keikka ja vaihdellen seuraavien biisien välillä: LWTUA, Transmission, She's Lost Control, Atmosphere, These Days, Twenty Four Hours, Isolation, Digital. Jos olisin NO-keikalla niin voisin kuvitella sen olevan upeaa, kun pitkään aikaan soittamaton JD-biisi kajahtaa ilmoille (esim. Isolation). Olisin kyllä LWTUA:stakin onnellinen. But that's just me. Sä voit kyllä keikalla kuin keikalla vapaasti tukkia korvasi pumpulilla ja mennä nurkkaan näyttämään hapanta naamaa, kun muu yleisö hurraa LWTUA:n tutun alkusävelkuvion pamahtaessa soimaan. Soittavat yhden JD:n suurimmista hiteistä, kehtaavatkin! Kaikki hurraa, mikä vittu noita vaivaa? Eiks ne tajuu, että New Order RAHASTAA.

Coverversion ei ole tarkoitus toistaa alkuperäistä kappaletta, vaan tehdä siitä esittävälle yhtyeelle sopiva. Tämä voidaan tehdä hyvin, oikeinkin hyvin tai sitten hemmetin huonosti. En ole missään vaiheessa vaatinut New Orderia kuulostamaan enemmän Joy Divisionilta, vaan pysymään nätisti omassa musiikkigenressään koska ne sen parhaiten osaavat. Kyllä se erilainen synataustakin vaikuttaa siihen version erilaisuuteen.

Pääpointti: koska alun perinkin New Order tahtoi erottautua Joy Divisionista, en pidä siitä että parin vuosikymmenen päästä rupeaa ote hölläämään ja vanhojen aikojen muistoksi aletaan veivaamaan taas vanhoja – edellisen yhtyeen kappaleita. Tässähän ei olisi mitään ongelmaa jos jossiteltaisiin ja ajateltaisiin että Curtis olisi elossa ja bändi vain vaihtanut nimeä ajan myötä. Kyllä siellä yleisössä siltikin joku olisi naama happamana siitä, että yhtäkkiä uusien kuulijasukupolvien iloksi soitetaan jotain mitä ollaan vuosia sitten kieltäydytty soittamaan. Mutta – kun se orkesterin nokkahahmo ei ole enää mitenkään kiinni orkesterissa ja loput yhtyeestä ovat vannoneet pysyvänsä erossa edellisen yhtyeen tuotoksista, niin kyllä yhtyeen kurssin kääntäminen ottaa edes lievästi päähän (kummankin yhtyeen) puristisemmille faneille. Mitä aiemmin olet argumentoinut, niin näemmä musiikin kuuntelijana et välitä muusta kuin lopputuloksesta ja miten se tanssittaa jalkaa. Se on ihan ok, koska kaikkeen ei voi perehtyä tai innostua, mutta silloin ei myöskään välttämättä pääse jyvälle kaikista nyansseista joita tulee musiikin ulkopuolelta.



Ja edelleen, on ihan ilo kuulla ja tanssata jos joku coveroi Joy Divisionia ja tekee sen tyylillä – New Order ei vain ole osoittautunut sen hallitsijaksi niin musiikillisesti kuin imagollisestikään. Onko ihan mahdoton tajuta, että minun mielestä siksi New Orderin repertuaariin ei pitäisi kuulua Joy Divisionin esittäminen?

Ulospääsyä ei ole näkyvissä joten eiköhän ole aika pistää pillit pussiin, koska konsensusta ei ole eikä tule. Hyvää kesää!