Paul Verhoeven

Flesh+blood *****

Spetters ****

Robocop *****

Starship troopers ****

Total recal ****

Basic instinct *** 1/2

Showgirls * / ****



Hollow man **

Soldier of orange **



Valitettavasti näkemättä on edelleen Turkish Delights, Fourth Man ja uusin Zwartboek. Ellei jotain nyt unohtunu..

Onkohan niin, että RoboCop ei ollutkaan aikoinaan Suomessa teatterissa? En muista asiaa yhtään, mutta muistan kyllä vuokraamojen leikatun version.

Videolain aikoina oli monta muutakin erikoista versiota ja tätä kirjoittaessa muistan vielä jotenkin Predatorin. Siinä sitä kanssa oli ihmettelyä kun sen myöhemmin näki leikkaamattomana. RoboCopista en muistaakseni asiaa niin ajatellut, vaikka useampi juttu siinäkin oli kadonnut. Näiden näkemiset uudelleen voisikin olla ihan kiinnostava :).

Ehkäpä joku voisi järjestää tapahtuman, missä katsellaan ensin K-16 ja sitten oikea peräkkäin? Noita videoita kai voisi jollain olla tallessa vai onko ne poltettu?

RoboCop oli toki teatterissa.

Young Hova (25.3.2013 16:44)

RoboCop oli toki teatterissa.

Ok. Yleensä muistan noilta ajoilta jotain mainoksia, mutta onkin mennyt ohi. Ei kai se teatterissa ollut leikattu?

mikaw (26.3.2013 09:06)

Young Hova (25.3.2013 16:44)

RoboCop oli toki teatterissa.

Ok. Yleensä muistan noilta ajoilta jotain mainoksia, mutta onkin mennyt ohi. Ei kai se teatterissa ollut leikattu?

Oli R-versio, jota lisäksi leikattu Suomessa kuusi minuuttia. Ensi-ilta oli sensuurivaikeuksien vuoksi vasta 6.5.1988.

Flash (26.3.2013 19:04)

mikaw (26.3.2013 09:06)

Young Hova (25.3.2013 16:44)

RoboCop oli toki teatterissa.

Ok. Yleensä muistan noilta ajoilta jotain mainoksia, mutta onkin mennyt ohi. Ei kai se teatterissa ollut leikattu?

Oli R-versio, jota lisäksi leikattu Suomessa kuusi minuuttia. Ensi-ilta oli sensuurivaikeuksien vuoksi vasta 6.5.1988.

Ensi-illan aikoihin toisessa iltapäivälehdessä oli karu artikkeli otsikolla: "Nämä kohtaukset leikattiin RoboCopista", jossa kuvattiin yksitysikohtaisesti haarojenväliin ampumista verisesti ja konnan sadistista naurua, ym.

Kuinka on RoboCopin 90-luvun televisioesitysten kanssa? Sensuroituja toki (ainakin tuo 92 esitys), mutta oliko kyseessä K18, K16 vaiko jokin tv-kanavan oma leikkaus?

10.11.1992 YLE TV3 2.6.1998 Nelonen 18.12.1999 Nelonen (elonet)

Joskuhan TV-esitykset oli leikkaamattomia, esimerkiksi vuoden 1995 Predatorin esitys. Lakihan meni jotenkin erikoisesti ja jotkut leffat tuli leikkaamattomina tv:stä. Muistelisin, että Aliens kuului samaan sakkiin.

En osaa Robocopeista suoraan sanoa, mutta muistan, että jokin 90-luvun lopun esitys oli leikattu.

Jakel (27.3.2013 15:00)

Joskuhan TV-esitykset oli leikkaamattomia, esimerkiksi vuoden 1995 Predatorin esitys. Lakihan meni jotenkin erikoisesti ja jotkut leffat tuli leikkaamattomina tv:stä. Muistelisin, että Aliens kuului samaan sakkiin.

Tv-kanavien elokuviin ei noihin aikoihin kohdistunut mitään virallista ennakkotarkastusta eikä niillä oikeastaan ollut edes ikärajoja, jotka ovat suomalaisessa telkkarissa uunituore viime vuosien (ja tv-toiminnan alkuaikojen) viritys.

Kanavat ovat kyllä sääntöjä tai itsesensuuria noudattamalla aina yrittäneet myötäillä "maan tapaa" mutta niillä ei välttämättä aina ollut tietoa siitä, mitä mistäkin elokuvasta määrättiin poistettavaksi, nämä seikat ei takavuosina olleet kovin julkisia.

RoboCopin 98 ja 99 ‑esityksien tiedot ois kiva saada. Itse näin elokuvan ekaa kertaa juurikin tuolloin. Vaikka lapsuuden muistikuvat saattavatkin värittää muistoja, niin oliskohan ollut peräti leikkaamaton? Ainakin elokuva oli raain mitä olin koskaan nähnyt tuon ikäisenä. Samaa ei voi sanoa vuokrakasetista jonka näin myöhemmin ja totesin olevan pilalle silpottu.

Voi toki olla, että neloselta tuli leikkaamaton. Muistan, vain, että jostain kanavalta tuli leikattu versio vielä silloinkin kun ns. videosensuuri ei ollut enää ajankohtainen (90-luvun lopulla). Kyseessä ei kuitenkaan ollut samanlainen torso kuin alkuperäinen leikkaus, vaan kyse saattoi olla ihan vain ns. pienestä fiksailusta, jotta mahtui jollekin ohjelmapaikalle tms.

Verhoevenin jenkkileffoissa on sellainen hauska juttu, että lähes kaikkiin noihin on tehty joko paska jatko-osa tai uusintafilmatisointi.

Robocop sai kaksi paskahkoa jatko-osaa ja remakeraiskaus on tuloillaan.

Total Recallista tuli remake.

Basic Instinct sai ilmeisen paskan jatkon vuonna 2006.

Showgirlskin sai jatko-osan, imdb:n pisteet 2.5 eivät lupaa hyvää.

Starship Troopersille pari heikon oloista jatko-osaa videolevitykseen.

Hollow Man sai suoraan videolle jatko-osan.

Flesh+Bloodin remake tai jatko-osa puuttuisi enää.

Paul Verhoeven Wants to Direct Arnold Schwarzenegger in The Legend of Conan

Pitkän jahkailun jälkeen sain lopulta katsottua hollantilaisen mestarin suomeksi julkaistun varhaistuotannon. Nyt on Verhoevenilta näkemättä vain pitkistä leffoista

Wat zien ik? / Mitä näenkään!?! Mitä näenkään!?! (1971) ja Keetje Tippel (1975) sekä alku-uran lyhärit ja tv-tuotanto. Tosin Verhoevenin ja Rutger Hauerin ensimmäinen yhteistyö, historiallinen tv-sarja Floris on uploadattu Tubeen, ja näyttää oikein kivalta kuriositeetilta.

Ja koska herra täyttää ensi torstaina 75-vuotta, pistetään nähdyt elokuvat pakettiin.
 
Turks fruit / Turkkilainen namu (1973) – elokuva josta olisin halunnut pitää enemmän. Freesi ja nuorekas 70-lukulainen euroelokuva, jonka genre on just se freesi ja nuorekas 70-lukulainen euroelokuva. Verhoevenin leffat ovat aina karttaneet nihkeää karsinointia taiteeseen ja viihteeseen, ja sama pätee myös tähän varhaisteokseen. Verhoeven-elokuva on oma lajinsa.

Soldaat van Oranje / Gestapon vihollinen numero 1 (1977) – elokuva jonka nähtyään George Lucas halusi pestata Verhoevenin Jedin paluun ohjaajaksi. Ajatus tuntuu aluksi hämmentävältä, sillä Gestapon vihollinen numero 1 on Verhoevenin persoonattomin ja tavanomaisin elokuva. Leffa on kuitenkin erittäin viihdyttävä ja pätevästi ohjattu sotarymistely, ja tuottaja Lucas on ehkä sen perusteella olettanut, että Verhoeven on sopiva käskyläinen Georgen oman toimintaprojektin vetäjäksi. Toki ajatus Verhoevenin ohjaamasta Tähtien sodasta on ideana ihan kiva, mutta IRL siitä ei olisi todennäköisesti seurannut mitään kivaa.
 
Spetters / Nuoria haaveita (1980) – ilmestyessään Spetters nosti kohua ja sai niskaansa syytökset naisvihasta ja homofobiasta. Kohu perustui todennäköisesti Verhoevenin tinkimättömään eksplisiittiseen kuvastoon, joka on saattanut omana aikanaan olla uutta ja hätkähdyttävää, eritysesti mainstream-henkisen Gestapon vihollinen numero 1 ‑elokuvan jälkeen. Avoimen homoseksin esittäminen on siis herättänyt moralistisessa katsojassa homofobian tunteita, jotka hän on sitten kääntänyt elokuvaa vastaan. Todellisuudessa Nuoria haaveita on selkeästi yksilön vapaan seksuaalisuuden toteuttamisen puolella ja tukahduttavaa uskonnollisuutta vastaan, joten ohjaajan syyttäminen vihanlietsonnasta meni väärään osoitteeseen.
 
De Vierde man / Fourth Man (1983) – Jeesus ristillä on homopoika uimahousuissa. Spettersin jälkeen joku voisi jo huokaista turhautuneena De Vierde manin kohdalla, että eikö se Verhoeven voisi jo vähän hellittää pakkomielteistä provosointia. No ei tarvitse, sillä Verhoevenilla provosoiva kuvasto, seksi, väkivalta ja yleinen häröily ei ole koskaan itsetarkoituksellista sikailua. Tässä tapauksessa kyse on taiteilijan (kirjailijan) pyrkimyksestä sovittaa yhteen uskonnollinen tausta ja oma seksuaalisuus, jotka ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään. Psykologisena trillerinä elokuva on aika jees, vaikka lopun rautalangasta väännetty selitys kirjailijan kyvyttömyydestä elää elämäänsä muuten kuin narratiivisen kertomuksen kautta on turha. Se selitys olisi voinut jäädä katsojan oivallettavaksi.
 
Flesh + Blood / Lihaa ja verta (1985) – perinteiset historialliset spektaakkelielokuvat kuvaavat mennyttä maailmaa kunniallisena ja ritarillisena kuvakirjana, jossa ritarit ja neidot elävät ihmiskunnan historian tärkeitä vaiheita. Mutta kun elokuvan nimi on Lihaa ja verta, Verhoeven tekee kerrasta selväksi, että nyt ei tehdä mitään robinhoodia, vaan ehtaa keskiaikaploitaatiota. Paskaisessa ja tautisessa Euroopassa tapetaan, raiskataan, ryöstetään ja sikaillaan turhasta moraalista välittämättä. Verhoevenin ihmiskuva on kyyninen ja realistinen, mutta kokonaisuutena Lihaa ja verta on turhan puuduttavaa ördäämistä.
 
RoboCop (1987) – Verhoevenin täydellisin Hollywood-leffa, ainoa elokuva jossa ei ole paljaita rintoja ja yksi harvoista Verhoeven-elokuvista, jossa on jokseenkin positiiviseksi määriteltävä lopetus. Ohjaaja ei tykkää onnellisista lopuista, sen voi huomata selkeästi kun katsoo leffoja putkeen. Varhainen hollantilaistuotanto sekä myöhemmät Jenkkielokuvat eivät tarjoa vilpitöntä helpotusta: jos päähenkilöt eivät kuole tai joudu hoitoon, elokuva jättää vähintään lopulliset kysymykset avoimiksi – näkeekö Arnold unta, onko Stone murhaaja, rakastaako Jennifer Jason Leight oikeasti Rutger Haueria vai sitä toista tyyppiä, jne.
 
Total Recall – Unohda tai kuole (1990) – Arnold Schwarzenneggerin paras elokuva, eikä parempaa tule. Tämä oli ensimmäinen näkemäni Verhoeven ja vieläpä elokuvateatterissa reippaasti alle 18-vuotiaana. Teki gutaa. Enkä siksi edes viitsi olla objektiivinen tämän science-action ‑mestariteoksen kohdalla.

Basic Instinct – vaiston varassa (1992) – tämän näkemisestä on aikaa, mutta muistaakseni olen pitänyt myös tästä kuten tisseistä ja väkivallasta yleensä. Jonkun toisen ohjaamana Basic Instinct olisi ollut korkeintaan ihan jees, mutta Verhoevenin vision kautta lopputulos on keskimääräistä viihdyttävämpi pläjäys. Fourth Man on joidenkin määrittelyjen mukaan Basic Instinctin esiaste ja mikäs siinä, mutta jos Sharon Stone olisi leikannut Michael Douglasin kyrvän irti, niin olisiko leffa ollut parempi.
 
Showgirls (1995) – tätä en saanut aikoinaan katsottua kerralla läpi. Pääsääntöisesti Verhoevenin elokuvat eivät ole koskaan tylsiä, mutta Showgirls on säännön vahvistava poikkeus. Ja on se huono leffa muutenkin, mutta ei niistä syistä mistä tätä on yleisesti haukuttu. Paska näytteleminen ja yleilen käppäisyys on elokuvan aiheeseen liittyvä harkittu esteettinen ominaisuus, mutta se nyt ei vaan toimi, jos kokonaisuus on umpitylsä.

Starship Troopers – Universumin sotilaat (1997) – Verhoevenin akateemisin ja analysoiduin elokuva. Cracked on pääasiallisesti huumorisivusto, mutta tämä analyysi osuu ja uppoaa kun aivoötökän slerba kalloon. Lisämateriaalia:
https://www.youtube.com/watch?v=jQcUa38KNFo

Hollow Man – mies ilman varjoa (2000) – ei mitään. Siis ihan tyhjä elokuva. Keskimääräistä nolkytluvun Hollywood-tuotantoa sikamaisempaa väkivaltaviihdettä, jossa true verhoenismi pyrkii pinnalle, mutta jää kuohittuna lillumaan taustalle. Tässä vaiheessa olikin ihan hyvä, että PV lähti Hollywoodista takaisin isiensä maille.

Zwartboek / Black Book (2006) – kuten jo Gestapon vihollinen numero 1 osoitti, miehitetyn kansakunnnan sotahistoria tarjoaa huomattavasti mielenkiintoisempia ja monipuolisempia elokuva-aiheita kuin esim. Suomen suoraviivainen puolustus-hyökkäys-perääntyminen ‑tarina.

Disco Studd (15.7.2013 15:25)

Hollow Man – mies ilman varjoa (2000) – ei mitään. Siis ihan tyhjä elokuva. Keskimääräistä nolkytluvun Hollywood-tuotantoa sikamaisempaa väkivaltaviihdettä, jossa true verhoenismi pyrkii pinnalle, mutta jää kuohittuna lillumaan taustalle. Tässä vaiheessa olikin ihan hyvä, että PV lähti Hollywoodista takaisin isiensä maille.

Kieltämättä Hollow Man on Verhoevenin muuhun Hollywood-tuotantoon nähden tasapaksu, mutta omasta mielestäni silti paljon mainettaan parempi. Suurin kompastuskivi on ehkä Kevin Bacon joka on liian....Kevin Bacon. Muuten elokuvan päähenkilön sekoaminen on toteutettu hyvin ja leffa viihdyttää hyvin alusta loppuun.

Näkymätön mies skenaario tälläisenään miellyttää itseäni muutenkin, sillä 90-luvun lopulla(?) näytetty Näkymätön Mies sarja oli myös omaan makuuni. Sarjassahan päähenkilö sekosi "pahaksi" oltuaan liian kauan näkymättömänä tms. Hommaa ei tosin viety aivan yhtä pitkällä kun Hollow Man:ssa jossa selkeästä päähenkilöstä kuoriutuu leffan selkeä pahis.

edelleen vitun Bacon.... 

Jostain syystä X-Men First Classissa Bacon onnistui olemaan kiinnostavampi ja ennen kaikkea pelottavampi pahis. Hollow Manissa Pekoni on taas vain nilkki.