Sodankylä 2007
Onko ketään menossa? Itse lähden torstaina aamujunalla.
Tänään mennään iltajunalla MarjoP:n & Crnin kera. Von Trierin uusin on nähtävä, harmi että eka näytös menee kaasunaamarileffan ohjaajan uusimman kanssa päällekkäin. Tokan näytöksen kanssa ei sais olla samanlaisia päällekkäisyyksiä.
Uutisia Sodankylästä:
Jerker A. Erikssonille Sodankylän elokuvajuhlien Viasat-palkinto
Sodankylän elokuvajuhlien tämänvuotisen Viasat-palkinnon on saanut elokuvakriitikko ja esseisti Jerker A. Eriksson.
Vuodesta 1988 alkaen Sodankylän elokuvajuhlat on myöntänyt palkinnon yksityiselle suomalaiselle henkilölle, joka on työllään merkittävästi edistänyt kotimaista elokuvakulttuuria.
Huomionosoitus jaettiin tänä vuonna 20. kerran. Palkinnon luovutti festivaalin taiteellinen johtaja Peter von Bagh.
– Elokuvakriitikkona Jerker A. Eriksson pystyi yhtenä harvoista kirjoittajista Suomessa tuomaan luontevasti teksteihinsä eri koulukuntien näkemykset, Peter von Bagh kiittelee perusteluissaan.
Jerker A. Erikssonista tuli Suomen elokuvatarkastamon johtaja vuonna 1966. Arvovallallaan ja sivistyksellään hän muutti elokuvasensuurin mielekkääksi ja länsimaiseksi instituutioksi. (STT)
Minkäköhän takia tuo viimeinen lause vaikuttaa jotenkin oudolta vai kuvittelenko vain?
Arvovallallaan ja sivistyksellään hän muutti elokuvasensuurin mielekkääksi ja länsimaiseksi instituutioksi. (STT)[/i]
Minkäköhän takia tuo viimeinen lause vaikuttaa jotenkin oudolta vai kuvittelenko vain?
Toimittaja vähän oikonut mutkia. Tiedotteessa sama hieman järkeenkäyvämmin: "Vuoden 2007 Viasat ‑palkinnon sai legendaarinen elokuvakriitikko ja esseisti Jerker A. Eriksson, joka arvovallallaan ja sivistyksellään teki elokuvasensuurista mielekkään instituution."
Ks. tiedote Sodankylän sivuilla
Mä ymmärrän mitä tässä haetaan mutta vähän voisi kyllä vielä selventää. Tarkoitetaanko tässä nyt sitä, että Erkissonin sivistyksen myötä elokuvasensuuria harjoitettiin Suomessa mielekkäämmällä tavalla?
Pointti on se, että ilman Erikssonia sensuuri tai korrektisti "elokuvatarkastus" olisi ollut aikoinaan vielä enemmän perseestä ja vielä kauempana useimpien länsimaiden standardeista (mikä pitää paikkansa), asiaa on ehkä vähän vaikea ilmaista ilman että se kuulostaa sensuurin legitimoimiselta ja pönkittämiseltä – mitä lehdistössä tietysti voidaan tehdä tietoisestikin kunhan printtimedian pyhät vapaudet eivät vaan ole uhattuina.
Kaikki kunnia palkintonsa varmasti ansainneelle pitkän linjan elokuvamies Erikssonille, joka on tehnyt – uskokaa tai älkää – aikanaan myös purkupäätöksiä tiettyjen elokuvien sensurointia koskien. Eri asia on, näkeekö ns. metsän puilta virkamies vs. elokuvafani ‑asetelmassa.
Jerker Eriksson on ollut eräänlainen tarkastamon Nikita Hrustshev, tervejärkisempi ja inhimillisempi pomo systeemissä joka oli (vanhan elokuvalain puitteissa) niin totalitaristisen ylimielinen, ettei sitä olisi voitu "parantaa" aidosti suvaitsevaan kondikseen yhden päällikön linjauksilla – ei ehkä ollut haluakaan mutta se on toinen juttu. Voi hyvin ymmärtää 60-luvun filmihullujen helpotuksen, kun tunnustettujen arthouse-ohjaajien klassikkoja pääsi pannasta ja valkokankaille saatiin lisää seksiä. Jerkerin "valtaannousu" ei kuitenkaan paljoa vaikuttanut esim. Hammerin kauhuleffojen ja vastaavien automaattiseen bannaamiseen laadusta riippumatta.
Vaikka Erikssonin maine kulturellina hyviksenä on ansaittu, sitä on käytetty laajemmissa yhteyksissä myös sorron kulissina, elokuvasensuurin tarpeellisuutta pohtineissa lehtijutuissa muistettiin usein korostaa kuinka tarkastamon johtaja on "liberaali elokuvan ystävä", mikä oli olematon lohtu 1980-1990-luvun vaihteessa, jolloin oltiin ajauduttu suhteessa yhtä kauas länsimaisesta meiningistä kuin ennen Erikssonin kautta.
Joitakin nähtyjä leffoja:
– uusi von Trier ****, Rigetistä tuttua skandinaavien välistä maaottelua jatketaan, tällä kertaa hullu islantilainen huutaa tanskalaisille hämmentyneille toimistotyöntekijöille. Idiooteista tuttu vaaleahiuksinen jamppa esittää pääosaa, von Trierin kertojanääni kuittailee ironisesti ja koko homma on jokseenkin älytön.
– uusi Loach (2006) ****, yllättävän brutaali ja tinkimätön. Kynsiä vedellään irti ja sillai. Irkkumurre alussa vaikeasti ymmärrettävää, onneksi korva tottui tähän nopeasti. Todella intensiivisiä tilanteita ja poliittista paatosta.
– Jindabyne ***½, Raymond Carverin novelliin perustuva, Altmanin Short Cutsin kalaretkiepisodissakin käytetyn jutun pidempi filmatisointi. Gabriel Byrne + Laura Linney. Rauhallisesti etenevää kerrontaa, lajissaan oiva jne. vaikkei mikään kamalan erikoinen.
• uusi von Trier ****, Rigetistä tuttua skandinaavien välistä maaottelua jatketaan, tällä kertaa hullu islantilainen huutaa tanskalaisille hämmentyneille toimistotyöntekijöille. Idiooteista tuttu vaaleahiuksinen jamppa esittää pääosaa, von Trierin kertojanääni kuittailee ironisesti ja koko homma on jokseenkin älytön.
Hmm, saattoi olla jotain muitakin pointteja mut joo...
Erikssonhan taisi pitää videolakia "onnettomana" ja olisi halunnut vapauttaa "taiteellisesti korkeatasoiset K18-elokuvat" ja pornon.
Pitää katsoa onko arkistoissani edelleenkin leike 90-luvun alun Ilta-sanomien sensuuriartikkelista.
Sedergrenin Taistelu Elokuvasensuurista kirjassa mainittiin Erikssonin mm. kuuluneen videolain vastustajiin ja osallistuneen jo ennen johtajakauttaan sensuurin vastaiseen mielenosoitukseen.
Muistan hyvin tuon lehtileikkeen elokuvatarkastuksen Grand Old Manista. Kuinkahan monta taiteellisesti korkeatasoista K-18 elokuvaa kuului todellisuudessa hänelle mieleiselle vapautuslistalle?
Muistan hyvin tuon lehtileikkeen elokuvatarkastuksen Grand Old Manista. Kuinkahan monta taiteellisesti korkeatasoista K-18 elokuvaa kuului todellisuudessa hänelle mieleiselle vapautuslistalle?
Kyllähän Eriksson ainakin muutti 1.9.1988 Kummisedän ikärajan K-18:sta K-16:sta.
Teattereissa Kummistä taisi olla 2 sekunttia leikattu. Videoversio oli ilmeisesti leikkaamaton(?)
Kummisetä elonet-tietokannassa